Vasemmistoliitto
06.05.08 Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen
Talousarvion palautekeskustelun ryhmäpuheenvuoro 17.12.07
Valtioneuvoston selonteko kriisinhallintaoperaatioista, Vasemmistoliiton
eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.11.07
Välikysymys hoidon laadusta ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta, ryhmäpuheenvuoro 3.10.07
Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa 18.09.07
Vasemmistoliiton puoluekokouskannanotot vuodelta 2007
06.05.08 Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen
Suomen yliopistot on uudistettava vastaamaan nopeasti muuttuvaa globaalia ja eurooppalaista kehitystä sekä uusia kansallisia haasteita. Kehittäminen tulee tehdä kuitenkin siten, että turvataan kattava yliopistoverkko koko maassa, yliopistojen riippumattomuus ja vahva autonomia sekä keskinäinen tasavertaisuus niin toimintaresurssien kuin henkilöstön palvelussuhteiden osalta.
Suomen kansallinen menestys on perustunut ja perustuu jatkossakin alueellisesti kattavaan, julkiseen ja laadukkaaseen koulutusjärjestelmään.
Yliopistolaitos ei ole vain keskeinen osa kansallisen sivistyksen luojaa, sen kivijalkaa, vaan se on myös samalla merkittävä tekijä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuuden ja talouden kehittäjänä.
Yliopistouudistus on välttämätön, mutta hallitus on valinnut epätasa-arvoistavan tavan toteuttaa sitä. Viime hallituskaudella käynnistettiin koko korkeakoululaitoksen kehittämistyö tavoitteena yliopistojen autonomian lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen.
Suureksi pettymykseksi kokonaisuus, jossa uudistetaan yliopistolakia, turvataan yliopistojen perusrahoitus ja kehitetään samalla koko yliopistoverkkoa, on osoittautumassa pääministeri Vanhasen II hallitukselle liian vaikeaksi kokonaisuudeksi hallita.
Yksi suomalaisen yliopistojärjestelmän keskeinen periaate on sivistysyliopisto. Yliopistojen tekemä tutkimus on riippumatonta ja toiminta rahoitettu pääosin valtion varoista, joita ovat täydentäneet muut rahoitusmuodot. Tärkeä lähtökohta on niin yliopistojen kuin eri tieteenalojen välinen tasa-arvo. Yliopistoja on kohdeltu samojen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti. Hallitus aikoo nyt luopua näistä periaatteista.
Tiede- ja teknologianeuvosto linjasi viime vaalikauden lopussa, että yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä 200 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana. Tämän päälle tulisivat palkka- ja vuokrakustannusten noususta aiheutuvat lisämenot.
Hallituksen kehyspäätöksen linjaukset korkeakoulujen osalta merkitsevät, että yliopistojen toimintaedellytykset tehdään kohtuuttoman riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta. Linjaukset vaarantavat yliopistoissa tehtävän perustutkimuksen riippumattomuuden. Lisäksi ne asettavat mm. humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tieteenalat huonompaan asemaan verrattuna teknisiin tieteenaloihin, luonnontieteisiin ja muihin nopeasti käytäntöön soveltuviin tieteenaloihin.
Hallitus on muuttamassa koulutuspoliittista linjaa myös alueiden näkökulmasta. Sen linja eriarvoistaa eri puolilla maata olevia yliopistoja ja maan eri osien kehitystä. Yksityistä rahoitusta ei saada kaikkiin yliopistoihin, eikä yliopistojen kaikilla tieteenaloilla ole välitöntä yritystaloudellista kytkentää. Periaate alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistoverkosta on murentumassa.
Sivistysyliopistojen tärkeä ominaisuus on niiden autonomia. Yliopistot nimeävät hallituksensa. Sekä henkilöstöllä että opiskelijoilla on edustus päätöksenteossa. Nyt hallitus vähentää toimillaan todellisuudessa yliopistojen autonomiaa.
Hallituksen esitykset toisivat suuren muutoksen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Autonomian ja riippumattomuuden perustan turvanneet yliopiston hallinto ja päätösvalta siirtyisivät merkittävästi yliopistojen ulkopuolisille tahoille, pääosin elinkeinoelämälle. Yliopistot ajautuisivat keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan.
Hallituksen epätasa-arvoinen linjaus luo pitkällä aikavälillä vääristyneen kilpailuaseman. Säätiömallinen yliopisto saa rahaa rahan päälle ja pystyy nostamaan opettajien ja tutkijoiden palkkoja. Muut yliopistot painiskelevat samanaikaisesti 0-tasolla pysyvän perusrahoituksen kanssa.
Lisäksi tuottavuusohjelma leikkaa yliopistojen käytössä olevia varoja. Jo nyt hallituksen lupaama perusrahoitus kuluu kasvavien toimintakulujen, kuten vuokrien ja palkkakustannusten kattamiseen, jolloin tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen ei uutta rahoitusta riitä. Suomen yliopistoissa opiskelija-opettajamäärän suhde on heikompi kuin useimmissa muissa maissa.
Lisärahoitus on turvattava.
Oppositio ei ole yksin yliopistohuolensa kanssa. Vanhasen II hallituksen yliopistoja koskevat linjaukset kehysriihen yhteydessä ovat herättäneet hämmennystä ja aitoa huolta laajalti yliopistojohdon, henkilökunnan ja kansalaisten keskuudessa.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata tulevaisuudessa alueellisesti tasa-arvoisen, julkisen yliopistolaitoksen maassamme ja miten hallitus aikoo huolehtia, että kaikkien yliopistojen perusrahoitus pysyy tasa-arvoisena ja takaa kaikkien yliopistojen mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen ja varmistaa, että Suomeen ei synny kahden kerroksen yliopistoja?
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
TAKAISIN
Talousarvion palautekeskustelun ryhmäpuheenvuoro 17.12.07
Vanhasen porvarihallituksen uusliberalistinen linja näkyy selvästi nyt käsittelyssä olevassa ensivuoden tulo- ja menoarviossa.
Pääministeri Vanhanen syyttää inflaatiosta palkankorotuksia, mutta kyllä Vanhasen ja Kataisen hallitus omilla toimillaan on potkinut vauhtia inflaatioon varsin ansiokkaasti. Sähköveron korotus, polttoaineiden valmisteverojen korotus, terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen maksujen korotukset nostavat hintoja. Tämä tuntuu pääministeriltä unohtuneen.
Terveydenhoidon työtaistelun uhatessa hallitus ei ollut hyvästä taloustilanteesta huolimatta valmis lisäämään kuntien rahoitusta vaan ajoi eduskunnassa läpi pakkotyölain. Hallitus halusi pakkotyölain avulla lyödä luun kurkkuun matalapalkkaisten naisten taistelulle jälkeen jääneiden palkkojen korjaamiseksi. Tehyn toiminta antoi varmasti uskoa myös muille matalapalkkaisille aloille, että tilanne ei välttämättä ole ikuisesti huono ja muuttumaton.
Jo aikaisemmin epäilimme, että kunnat joutuvat valtiovarainministeri Kataisen vaalilupauksista huolimatta maksumiehiksi palkankorotusten osalta.
Kuntien taloudellinen tilanne käy selvästi ilmi, kun 119 kuntaa ilmoitti nostavansa kunnallisveroprosenttia ensi vuodelle. Tästä huolimatta monet kunnat karsivat palveluja ja erityisesti siirtävät lisähenkilöstön palkkausta, vaikka on akuutti tarve lisähenkilöstön palkkaamiseen vanhusten hoitoon, terveyspalveluihin, koulutoimeen ja niin edelleen on.
Kuka lisääntyvälle vanhusväestölle järjestää palvelut, jos kunnat jo nyt ovat ahdingossa. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä kuntien talouden kurjistamista ja sitä kautta palvelujen karsimista.
Hallituksen tavoite näyttää olevan kunnallisten palvelujen suuri yksityistäminen. Se tietenkin sopii porvarihallituksen ideologiaan.
Kuntien valtionosuuksia on lisättävä tuntuvasti ja tulemme esittämään lisärahoitusta joka mahdollistaa laadukkaiden palvelujen turvaamisen ja riittävän henkilöstön palveluja tuottamaan.
Suomen menestyksen perusta on hyvä toimiva ja maksuton koulujärjestelmä.
Koulutukseen sijoittaminen on suora ja kannattava investointi tulevaisuuteen. Opetuksen hyvä taso on varmistettava esikoulusta yliopistoihin asti. Suunniteltu huippuyliopisto ei saa vaarantaa muiden korkeakoulujen ja yliopistojen toimintamahdollisuuksia ja rahoitusta.
Hallitus ei ole kyennyt tehokkaasti puuttumaan peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutusta jäävien nuorten asemaan. Siihen on saatava pikaisesti parannus. Yliopistojen rahoitus on turvattava, mutta valitettavasti hallituspuolueet eivät halua antaa yliopistoille riittävää rahoitusta.
Hallituksen ministerit myös ylistävät saavutuksiaan lapsiperheiden aseman parantamisella. Yksinhuoltajien lapsilisää nostetaan kymmenellä eurolla ja kolmannen lapsen lisää korotetaan samoin kymmenellä eurolla. Erityisesti yksihuoltajien tilanne on jatkuvasti vaikeutunut ja vuonna 2005 toimeentulotukea sai 29 708 yksinhuoltaja kotitaloutta eli 25,2 prosenttia.
Nyt tapahtuu niin, että nämä yksinhuoltajaperheet eivät hyödy lapsilisän korotuksesta koska vastaava osa leikataan pois toimeentulotuesta. Miksi ministerit eivät myönnä tätä tosiasiaa ja jos myöntävät niin miksi ei asiaa korjata? Kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä ei tämä porvarihallitus halua auttaa. Vasemmistoliitto esittää 10 euron korotusta lapsilisiin ja lapsilisän tekemistä etuoikeutetuksi tuloksi ensimmäisestä lapsesta.
Kansaneläkkeen tasokorotuksesta huolimatta sadattuhannet eläkeläiset joutuvat edelleen tulemaan toimeen EU:n köyhyysrajan alittavilla tuloilla.
Edes luvatut verohelpotukset eivät kohdistu kaikkiin eläkeläisiin joiden verotus on kireämpää kuin vastaavan palkkatulon saajan. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että tämän maan hyvinvoinnin rakentajien toimeentuloa helpotetaan.
Yksi köyhyyden suuri syy on myös työttömyysturvan täysin riittämätön taso.
Seitsemään vuoteen työttömyysturvaan ei ole tehty tasokorotusta.
Työmarkkinatuella oleva joutuu tulemaan toimeen verojen maksun jälkeen noin 14 eurolla päivä. Siksi työmarkkinatuella tai peruspäivärahoille joutuneet ovat pakosta kunnallisen toimeentulotuen asiakkaita.
Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevia oli syyskuun lopussa 120 000 työtöntä.
Työmarkkinatuki on lisäksi tarveharkintainen, mikä saattaa johtaa siihen, ettei työtön saa lainkaan tukea. On välttämätöntä, että tukea nostetaan neljällä euroa päivältä.
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on suorastaan romahtanut, ja asumiskustannukset ovat nousseet rajusti, asui vuokralla tai omistusasunnossa.
Normaaleja vuokra-asuntoja valmistuu vain 55 arava-asuntoa ja korkotukilainoitettuja 470 ja yhteensä vain 525 asuntoa.
Erityisen paha on tilanne pääkaupunkiseudulla, myös monissa muissa kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Jopa keskituloisten perheiden tuloista menee asumiskustannuksiin kohtuuton osa.
On selvää, että pula vuokra-asunnoista nostaa vuokria, eikä läheskään kaikilla työssäkäyvillä ihmisillä ole varaa maksaa yhä kohoavia vuokria.
Arava-lainoituksen ja korkotukilainojen ehtoja on muutettava niin, että vuokra-asuntotuotanto lähtee käyntiin ja vuokrataso on kohtuullinen.
Asumisoikeusasuntojen asumiskustannuksia on myös seurattava, että vastikkeet ovat kohtuullisia ja, että yhtiöt pystyvät vastaisuudessa suorittamaan myös tarvittavat peruskorjaukset ilman kohtuuttomia vastikkeiden nousua.
Asuntojen peruskorjauksiin energiatalouden parantamiseksi ja vanhojen hissittömien kerrostalojen avustusten lisääminen on välttämätöntä, jos halutaan, että ihmiset pystyisivät asumaan entistä kauemmin kotonaan.
Ilmaston ja ympäristön suojelu on keskeinen tulevaisuuden työsarka.
Liikenne saastuttaa yhä lisääntyvästi ympäristöä ja joukkoliikenteen näivettäminen lisää entisestään yksityisautoilun tarvetta.
Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että joukkoliikennettä tuetaan nykyistä enemmän, ettei valiokunnan mietinnössä oleva uhkakuva 500 linja-autovuoron loppumisesta toteudu.
Rautateiden kilpailukyvyn parantaminen henkilö- ja tavaraliikenteessä edellyttää huomattavasti suurempaa pitkäjänteistä panostusta ratojen perusparannuksiin. Nyt rahat tulevat kuin tipat räystäältä lisäbudjettien muodossa.
Itämeren suojelussa ovat nopeat toimenpiteet tarpeellisia tai muutoin ei saavuteta tavoitetta, että Itämeren tila palautetaan 1940 luvun tasolle vuoteen 2021 mennessä. Maatalouden ravinnepäästöjä on pystyttävä nykyistä tehokkaammin torjumaan. Maatalouden ympäristötuet on suunnattava niin, että ne edistävät nykyistä paremmin päästöjen vähentämistä. On lisättävä tukea myös haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusjärjestelmien rakentamiseen sekä taajamien välisten siirtoviemäreiden rakentamisen tukemiseen tehokkaampien puhdistustulosten aikaansaamiseen.
Meillä olisi mahdollisuudet oikeudenmukaisempaa budjettiin. On kevennettävä pienituloisten verotusta ja lisättävä sosiaalisia tulonsiirtoja köyhyyden poistamiseksi. On ryhdyttävä perimään varallisuusvero Suomen rikkaimmilta, jonka edellinen hallitus poisti.
Lisättävä kunnille maksettavia valtion osuuksia niin, että kunnan voivat palkata riittävästi henkilökuntaa päiväkoteihin, koluluihin, terveyden- ja vanhustenhoidon laitoksiin sekä avopalveluihin. Nousukauden hedelmiä on jaettava nykyistä tasaisemmin myös pienituloisille. Vanhasen hallitusten aikana on kasvatettu tuloeroja rikkaiden hyväksi, eikä tämä budjettiesitys tee poikkeusta.
Kansanedustaja Mikko Kuoppa (vas)
Valtioneuvoston selonteko kriisinhallintaoperaatioista, Vasemmistoliiton
eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.11.07
Me Vasemmistoliitossa olemme jo pitkään huomauttaneet, että tilanne
Afganistanissa ja itse ISAF-operaatio on muuttunut siitä, kun eduskunta
viisi vuotta sitten sai ISAF-selonteon ja lähetti yksimielisesti
suomalaisia rauhanturvaajia. Nyt selonteko keskittyy sotilaalliseen
kriisinhallintaan. Parempi olisi ollut, jos selonteossa olisi
kokonaisvaltaisemmin arvioitu tarvittava toimenpiteitä.
Afganistanissa vakavin virhe tapahtui jo alkuvuosina. Yhdysvallat hylkäsi
Afganistanin lähteäkseen valloittamaan Irakin öljykenttiä. Vakauttamiseen
ja kehittämiseen tarvittavat voimavarat uhrattiin Irakin valloittamiseen
ja
miehityksen ylläpitämiseen.
Yhdysvallat on sitonut Irakiin kaiken liikenevän asevoimansa. Niinpä se on
mielihyvin luovuttanut ISAFille vastuun koko Afganistanista, vaikka
jatkaakin erillistä sissien vastaista OEF-operaatiota. Vähäinen
miehistömäärä Afganistanissa on johtanut siihen, että taliban-liike
hallitsee huomattavaa osaa Etelä-Afganista Toinen seuraus on ollut se,
että joukkojen suojelemiseksi on jouduttu turvautumaan ilmapommituksiin,
mistä on usein seurannut traagisia ja turhia siviiliuhreja.
Tilanne Afganistanissa on suoraan sanottuna masentava eikä hallituksen
selonteko paljon lohduta. Olisi toivottavaa, että afganistanilaiset itse
pystyisivät hakemaan poliittista ratkaisua. Siksi Karzain hallitusta tulee
kannustaa neuvottelemaan myös taliban-liikeen kanssa.
Hallitus esittää nyt, että Suomi osallistuisi Afganistanin asevoimien
koulutukseen. On varmasti totta, että vain luomalla Afganistaniin toimivat,
keskushallitusta tukevat kansalliset asevoimat, voi ISAF vetäytyä kunnialla
Afganistanista.
Hallitus ei kuitenkaan kerro, että kouluttajien on tarkoitus osallistua
afganistanilaisten joukko-osastojen mukana taisteluihin. Eduskunnan on
syytä asettaa Suomen osallistumiselle näihin ohjausryhmiin selkeä
rajoitus, jotta suomalaiset eivät osallistu varsinaisiin taisteluihin tai
sitten on torjuttava kokonaan osallistuminen kouluttamiseen. Perusteltua
ei myöskään ole johtovastuun tavoittelu ja siihen liittyvä suomalaisten
joukkojen lisäys.
Afganistanin oman armeijan kouluttaminen ei tietenkään ole vielä riittävä
ehto maan myönteiselle kehitykselle. Tarvitaan mittavia kansainvälisiä
panostuksia kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan. Siksi Suomen
pitkäaikainen kehitysyhteistyö on perusteltua.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haluaa eduskunnan entistä tarkemmin
valvovan tilannetta Afganistanissa ja määrittelevän tarkemmin Suomen
osallistumisen ehdot. Afganistan-valtuus olisi esimerkiksi syytä myöntää
vain määräajaksi. Kyse on vähän eri tilanteesta kuin Kyproksella, jossa
rauhanturvaajat ovat kylläkin olleet vuosikymmeniä, mutta maassa on
sentään eletty rauhassa ja toisinaan tunnelma on kuin Baywatchissa.
Olemme tukeneet Suomen osallistumista ISAFiin, mutta haluan asettaa
reunaehdon. Jos Yhdysvallat aloittaa sotatoimet Irania vastaan, niin
minusta tuntuu, että Suomen ei ole syytä jatkaa Afganistanissa. Yksi
valtio maailmassa alkaa panna palasiksi aivan liian monta sellaista
paikkaa, joita kymmenen muuta ei enää kykene kasaamaan.
Darfurissa tilanne on pitkään ollut hirveä ja siksi Suomen tulee Darfurin
tueksi osallistua YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymään Tshaja
Keski-Afrikan tasavallan operaatioon. Tilanteen vaikeuden huomioon ottaen
eduskunnan tulee asettaa määräaika osallistumiselle, jotta operaation
tuloksia päästään arvioimaan muutaman vuoden päästä.
Selonteon johdannossa kerrotaan Suomen osallistuvan Naton nopean toiminnan
joukkojen harjoitustoimintaan ja hallituksen ilmaisseen Suomen haluavan
osallistua myös NRF:ää täydentävään toimintaan. Hallitus kertoo
valmisteluja ja selvityksiä jatkettavan Suomen mahdollisesta
osallistumisesta.
Eduskunnan pitää edellyttää, että näillä muutamilla lauseilla ei tässä nyt
tehdä lopullista päätöstä vaan että eduskunta varaa itselleen oikeuden
päättää asiasta vielä erikseen.
Oli muuten koomista, että eräät kokoomuspoliitikot halusivat ängetä mukaan
heti NRF-joukkojen alkuvaiheissa vain todetakseen, että Nato-maissa ei
löytynyt riittävästi kiinnostusta osoittaa alun perin kaavailtua määrää
joukkoa ja kalustoa.
Me Vasemmistoliitossa pidämme NRF:n täydentäväänkin toimintaan
osallistumista ongelmallisena. Suomella olisi muodollisesti mahdollisuus
jäädä pois operaatioista, joita ei voi pitää oikeutettuina ja
hyväksyttävinä. Käytännössä syntyy kuitenkin henkinen sitoutuminen, josta
on vaikea pyristellä irti. Suomi osallistuu nyt EU:n taisteluosaston
toimintaan. Minusta useampia velkakirjoja ei pitäisi silmät ummessa
kirjoitella.
Muutama sana taustalla kummittelevasta Nato-jäsenyydestä.
Ensinnäkin Yhdysvaltojen toivomuksesta Naton pääpaino on siirtynyt
jäsenmaiden puolustamisesta kansainväliseksi toimijaksi.
Toiseksi Natossa haetaan ennen muuta Yhdysvaltain suojelua. Sen joka sitä
haluaa, pitää kertoa aikooko Suomi auttaa, kun Yhdysvallat pyytää apua.
Kaikki tuoreet Nato-maat tukivat Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin. Minusta
Natoon halajavan kokoomuksen, mutta miksei myös edustaja Jaakonsaaren,
pitäisi nyt kertoa, tulisiko Suomen osallistua seuraavaan hyökkäykseen. Ja
Irakiinkin ehtii, jos kiirettä pitää. Vai aiotteko te julistaa, että Suomi
hakee Natossa Yhdysvaltain suojaa, mutta ilmoittaa jo etukäteen, ettei
osallistu mihinkään Yhdysvaltain hyökkäystoimiin.
Kolmanneksi kannattaa muistaa, että jäsenyys ei tuo päätösvaltaa.
Yhdysvallat ei anna muiden Nato-maiden estää sitä, mitä se on päättänyt.
Yhdysvalloille kätevämpi konsti on halukkaiden koalitio.
Kansanedustaja Annika Lapintie (vas)
03.10.07 Hallituksen lupaukset tyhjiä hoitajille ja kansalaisille Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa hoidon laadun ja ammattitaitoisen henkilökunnan turvaamisesta
Avoimia kirjeitä, kauniita sanoja |
 |
Puheenjohtaja Kataisen joukot virittivät ennen vaaleja, suuria toiveita palkkatasa-arvon edistämisestä. Nyt vaalien jälkeen valtiovarainministeri Katainen kirjoittaa Sari Sairaanhoitajalle Turun sanomissa: "Rahaa ei tällä erää ole mahdollista laittaa enempää." Ja sehän ei pidä paikkaansa, arvoisa valtiovarainministeri. Ja sitä paitsi, te olisitte paljon oikeampi vastaamaan välikysymykseen, sillä tässä on ensisijaisesti kyse rahasta. Ja te, arvoisa valtiovarainministeri, olette sen rahahanan tulppa.
Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen tarvitaan rahaa. Ilmaiseksi niitä ei saa. Mikäli palkkatasa-arvo paranee vuodessa parilla kympillä, niin taidamme olla pian vuoden 2020 paremmalla puolella, ennen kuin Kataisen joukkojen vaalilupaukset on lunastettu. -Tämä jos mikä lienee sitä kuuluisaa, pitkäjänteistä politiikkaa?
- Hallitusohjelman tekstiosuus kuulostaa loistokkaalta, mutta rahanjako-raamit eivät sitä vastaa. Ensi vuoden talousarviossa panostus kuntien asukkailleen tarjoamiin terveys- ja vanhuspalveluihin on täysin riittä-mätön.
Suomalaista terveydenhoitoa on kehuttu hyväksi ja kustannustehokkaaksi. Sitähän se on. Työntekijöiden ammattitaito takaa hyvän laadun ja alhainen palkkaus takaa sen tehokkuuden. Mutta kuinka kauan näin on? Ellei palkkatasa-arvossa edetä ripeästi, on vaarana, että palvelut heikentyvät, kun henkilöstöä on saatavilla yhä vähemmän.
Eivät kaikki ryntää Ruotsiin tai Norjaan. Myös kotimaassa on muita ura-mahdollisuuksia. Kun henkilöstöpula alkaa vaivata, kasvaa työtaakka niillä, jotka ovat yhä alalla. Ja se vain lisää motivaatiota etsiä muita vaihtoehtoja. Miten silloin hoidetaan vanhukset tai pidetään auki kirjastot?
Hallitus lupasi tukea sellaista kuntien palkkaratkaisua, joka kohdentuu koulutetuille naisvaltaisille aloille, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tälle ratkaisulle hallitus asetti kuitenkin niin ahtaat rajat, että niiden puitteissa ongelmia ei kyetä korjaamaan. Hallituksen ilmoittama 150 miljoonaa euroa ei alkuunkaan vastaa niitä odotuksia, joita hoitajilla oli. Pikkurahalla ei julkisen sektorin palkkausongelmia kor- jata, eikä myöskään palveluita kehitetä.
Palvelumaksuja korotetaan, mutta palvelujen parantamiseen hallitus ei aio käyttää korotuksista saatavia rahoja, vaan ne imuroidaan takaisin kun-nilta. Palvelumaksuissa onkin tällöin kyse verottamisesta, esimerkiksi sairauden verottamisesta, eikä suinkaan siitä, että korotetuilla terveys-keskusmaksuilla oltaisiin esimerkiksi turvaamassa kuntien parempia palve-luita. Sosiaalisista syistä me Vasemmistoliitossa emme kannata palvelu-maksujen korotuksia.
Palvelujen parantamiseen hallitus tarjoaa ensi vuodeksi vain parikymmentä miljoonaa euroa. Sillä, hyvät ministerit, ei maailmaa rakenneta. Ei riitä, että valtionosuudet ovat niukat, vaan vieläpä ahdinkokunnille tarkoitetut kuntien harkinnanvaraiset avustukset, ovat 8 miljoonaa pienemmät kuin pari vuotta sitten. Keskusta on todella kääntänyt selkänsä vaikeuksissa kamp-pailevien kuntien asukkaille.
Hyvistä suhdanteista huolimatta, monissa kunnissa talous on tiukoilla. Siitä pitävät huolen niukat valtionosuudet. Kunnissa ei vältytä veronko-rotuksilta, lainanoton lisäykseltä eikä henkilöstövähennyksiltä.
Ja kyllä se rahan puute näkyy palvelujen laadussakin. Kentällä kuulee jo keskustelun siitä, miten omaiset tai vapaaehtoiset saataisiin syöttämään vanhuksia laitoksissa ja millaiset vaippakiintiöt asetettaisiin, että kuluissa säästettäisiin.
Arvoisa valtiovarainministeri, on aika väljentää raameja. On aika huolehtia oikeudenmukaisuudesta, on aika turvata arjen palvelut. Sitten, kun ministeri Katainen avaa rahahanoja, on peruspalveluministeri Risikonkin helpompi vastata täällä esitettyihin kysymyksiin.
Laman alhosta on yli kymmenen vuotta, julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut nopeasti ja ensi vuonna päästään 33 prosenttiin. Budjetista aiotaan käyttää kaksi miljardia velan maksuun ja jos hallitus jotain valtionomistuksesta panee lihoiksi, niin niistäkin sitten valtaosa menee velanmaksuun. Eiköhän sitä pienemmälläkin kiireellä
saada velkaa sen verran alemmaksi, että jää varaa myös suurempaan tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja kansalaisten palveluihin. Sen ohella, että osoitetaan riittävästi varoja kunnille, on eräissä tapauksissa tarpeen erikseen varmistaa, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut.
Hoitotakuu on yksi tällainen keino ohjata. Lapsen oikeus päivähoitoon on toinen merkittävä keino. Osoitus Vanhasen hallituksen epäsosiaalisesta luonteesta on kuitenkin se, että lapsen oikeus päivähoitoon, oikeus kehittyä ikäistensä seurassa riistetään kaikkein köyhimmiltä, poistamalla nollamaksuluokka.
Eduskunta on myös toistuvasti joutunut merkitsemään budjettiin erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, sillä kokemus on osoittanut, että tällä alueella tapahtuu liikaa laiminlyöntejä, ellei erillismäärärahaa ole budjettiin kirjattu. Me Vasemmistoliitossa emme hyväksy hallituksen esitystä poistaa määräraha ensi vuoden budjetista.
Onko nyt todella niin, että tämä hallitus ei piittaa lapsista ja nuorista?
Vanhukset ovat myös sellainen ryhmä, jonka oikeuksia palveluihin pitää nyt parantaa. Suomi ikääntyy. Ellei tälle väestöryhmälle luoda lainsäädännössä vähimmäisturvaa, on vaarana, että he joissakin kunnissa jäävät vaille sitä apua, mitä he tarvitsevat selviytyäkseen kotona. Sitä me Vasemmisto-liitossa emme halua.
Tästä syystä me keväällä 2006 ehdotimme erityistä vanhuspalvelulakia. Vasemmistoliiton lakialoitteen tavoitteena oli taata ikääntyneille ihmi-sille yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa kunnioittaen palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta. Nykytilanteessa tällainen valinnanvapaus koskee vain varak-kaimpia vanhuksia.
Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille, mutta normit on laadittu sillä tavoin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Emme voi tyytyä siihen, että ikääntyvät ihmiset jossakin kunnassa jäisivät äänekkäämpien tai vaikutusvaltaisempien ryhmien jalkoihin voimavarojen jaossa. Nykytilan-teessa kotihoidon saaminen riippuu asiakkaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista ja -käytännöstä. Lisäksi valitusoikeus näistä päätöksistä on rajoitettu.
Valitettavasti kehitys viime aikoina on ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään ja rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin.
-Ja tämäkö on sitä kuului-saa välittämistä ja tasa-arvoista palvelutarjontaa?
- Säätämällä erityinen vanhuspalvelulaki, ns. hoivatakuu laajennettaisiin myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Meidän mielestämme kunnat pitää vel-voittaa järjestämään ikääntyneille, yli 65-vuotiaille, kotihoidon tarpee-ssa oleville, kotihoito siitä riippumatta, valitsevatko ikääntyneet kotona asumisen vai asumisen palvelu- tai tukiasunnossa, hyväksytyn palvelusuun-nitelman mukaisesti. Muutoksella ohjattaisiin ikääntyneiden palveluita ko-tona tapahtuviksi ja vähennettäisiin osaltaan pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Mielestämme olisi myös syytä laajentaa, ei-kiireellisen hoivapal-velun tarpeen arviointivelvollisuutta.
Kansanedustaja Merja Kyllönen (vas)
18.09.07 Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa (vas)
Mitä kertoo Vanhasen hallituksesta se, että kun tulee tosipaikka ja pitäisi lunastaa lupaukset hoitajien palkoista, niin hallitus asettaakin tiukat raamit. Ei julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjata millään pikkurahalla. Senhän ymmärtää ihan jokainen. Vasemmistoliitto on valmis tuntuvaan panokseen, ja kun hallituspuolueilta ei halua löydy, niin tarvitaan oppositio tarttumaan asioihin.
Mitä kertoo Vanhasen toisen hallituksen toimista se, että yksinhuoltajan korotettu lapsilisä otetaan pois kaikkein pienituloisimmilta perheiltä? Näiltähän korotus otetaan pois toimeentulotukea leikkaamalla. Tai miten paljon lapsista välittää hallitus, joka poistaa pienituloisimpien perheiden lapsilta oikeuden päivähoitopaikkaan nollamaksuluokasta luopumalla? Välittääkö lapsista sellainen hallitus, joka poistaa budjetista lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon varatun erityisen määrärahan?
Mitä kertoo hallituksesta se, että kaiken vaurauden keskellä työttömän arki on aina vain niukkaa ja samalla miljoonayritysten perinnöt halutaan kuitenkin vapauttaa perintöverosta? Vanhasen toinen hallitus siis jatkaa ensimmäisen linjalla. Se poisti varakkaimpien varallisuusveron. Toisessakin suhteessa tämä hallitus noudattaa edeltäjänsä linjaa. Työmarkkinatukeen ei tule tasokorotusta koko vaalikauden aikana.
Vänsterförbundets krav och förväntningar på budgeten kan sammanfattas väldigt kort. Rättvisa, rättvisa och rättvisa. Men vad får vi läsa i budgeten? Vi får läsa att regeringen enbart vill höja dagvårds- och sjukvårdsavgifter. Regeringen vill ta bort de speciella anslag som tidigare fanns där för psykiatrisk vård för barn och ungdom. Man kan inte hitta några av vänsterförbundets krav och den här regeringens budgetförslag kan man inte kalla rättvist.
Hallitus lykkää elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista. Elintarvikkeiden arvolisäveron alennus olisi myös oikeudenmukaisempi kuin vastaavan suuruinen tasaprosenttinen tuloveroalennus. Se myös vähentäisi inflaatiopaineita. Useista tekijöistä johtuu, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa. Tällöin on perusteltua alentaa välittömästi elintarvikkeiden arvonlisäveroa.
Maatilatalouden tuottajahintojen nousu vähentää tuen tarvetta, ja sen pitäisi tulevina vuosina näkyä myös veronmaksajille koituvana hyötynä.
Suomalaiset vaurastuvat kiihtyvää vauhtia. Kotitalouksien varallisuus on noussut vuoden 2002 lopun 134 miljardista eurosta neljässä vuodessa peräti 191 miljardiin. Ja tänä vuonna vaurastuminen on vain jatkunut.
Suomalaisten vaurastuminen on, totta kai, hyvä asia. Tuo lisääntynyt vauraus jakaantuu kuitenkin epätasaisesti. Kiihtyvä vaurastuminen kulkee käsi kädessä kiihtyvän eriarvoistumisen kanssa.
Meitä vasemmistoliitossa huolestuttaa se, että hallitus ei näytä olevan pätkäänkään kiinnostunut kiihtyvästä eriarvoisuudesta. Päinvastoin omilla toimillaan hallitus vain vahvistaa tätä kehitystä. Esimerkiksi tässä budjetissa hallitus asiakasmaksuja korottamalla laittaa terveyskeskusten asiakkaat maksamaan yksityisen hammashuollon kelaosuuden noston.
Kansalaisten terveyserot ovat Suomessa todella suuret moniin muihin maihin verrattuna. Parempituloiset saavat terveyspalveluita pienituloisempia helpommin. Terveyskeskusten maksujen korotukset lisäävät Suomen ennestäänkin suuria ja epäoikeudenmukaisia terveyseroja. Mutta sitähän se on: Rahaa siirretään pois julkisista palveluista yksityisiin terveydenhuoltopalveluihin.
Vaurautta tässä maassa on, mutta ei oikeudenmukaisuutta.
Me vasemmistoliitossa toivoisimme, että Suomessa voitaisiin kaiken aineellisen hyvinvoinnin keskellä osoittaa solidaarisuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. On hienoa, että yksityiset kansalaiset osallistuvat kansalaisjärjestöjen toimintaan, toimivat aktiivisesti ja pyyteettömästi toisten hyväksi. Näin tapahtuu esimerkiksi kirkon leipäjonoissa, katastrofikeräyksissä, ympäristönsuojelussa. Tämä on tärkeää ja arvokasta työtä, ja kiitos siitä. Ongelmien ratkaisu riippuu kuitenkin hallituksen ja eduskunnan päätöksistä.
Vasemmistoliitolle oikeudenmukaisuus on tärkeä tavoite. Haluamme oikeudenmukaisempaa maailmaa niin toimeentulon, hyvinvointipalvelujen kuin verotuksenkin suhteen.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tämä talousarvio ei tuo mitään uutta tai yllätyksellistä. Kaikki tehokkaat toimet jäävät riippumaan EU:ssa tehtävistä päätöksistä tai siitä, mitä hallituksen uusi ilmastostrategia tuo tullessaan.
Hallitus tunnustaa, että kotitalouksien sähköveron korotus ei vaikuta lainkaan energian kulutukseen. On ihan pakko kysyä, eikö nyt olisi ollut jo aika tehdä tekoja, joilla olisi oikeasti vaikutusta energian kulutukseen. Tällaisia olisivat olleet esimerkiksi sähkölaitteiden valmiustilatoimintojen sääntely EU:n tasolla tai kotimaassa lämmityksen ohjaaminen ympäristömyönteisempään suuntaan. Miksi edelleenkään ei suosita maa- ja ilmalämpöpumppuja suoran sähkölämmityksen tilalle?
Hallituksen haasteena tulee olemaan rajoitusten asettaminen ajoneuvojen energiankulutukselle sekä ajoneuvojen verottaminen. Myyntihintaan sisältyvästä verosta siirtyminen hiilidioksidipäästöjen verottamiseen on toteutettava harkiten ja huolellisesti. Citymaasturin hankinnasta ei saa missään tilanteessa tulla nykyistä edullisempaa.
Suomen pitkät etäisyydet ja harva asutus estävät sen, että koko maassa voitaisiin vähentää yksityisautoilua. Suomi ei ole Singapore. Nyt olisi ollut aika toteuttaa kunnon ilmastopolitiikkaa kaupunkiseuduilla, siellä missä sadattuhannet ihmiset liikkuvat. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen välittömällä ja riittävällä tuella voidaan myönteisesti vaikuttaa liikenteeseen. Vielä samanaikaisesti käyttöön otettavilla ruuhkamaksuilla teho olisi verrattomasti parempi.
Ilmastonmuutoksen uhkaamana Euroopan unioni aikoo nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuuden kulutuksesta 20 prosenttiin. Suomessa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan jo nyt enemmän kuin tuo EU:n tavoite on. Tästä huolimatta Suomi on kuitenkin tuulivoiman tuotannon kehitysmaa. Suomessa tuotetaan tuulivoimaa vähemmän kuin missään toisessa läntisen Euroopan maassa, ja tämä on häpeällistä. Suurin syy pieneen tuulivoimatuotantoon löytyy tukijärjestelmästä, joka on eurooppalaisittain todella surkea. Tuulivoima olisi jo kauan sitten kaivannut syöttötariffitukea. Miksi vain maataloudelle suunnattu bioenergiatuotannon avustaminen kiinnostaa hallitusta? Juuri viikonloppuna saimme lukea, että
Ruotsissa on tehty sopimus valtavasta tuulivoimainvestoinnista. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua Ruotsissa on tarkoitus tuottaa uusissa tuulivoimapuistoissa huimat 2 800 gigawattituntia sähköä vuodessa, eli liki 3 prosenttia koko Ruotsin sähköntarpeesta. Suomessa tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2005 vain vaatimattomat 170 gigawattituntia sähköä.
Itämeren rannikon ja Saaristomeren tila on omissa käsissämme. Tässä suhteessa hallitus on täysin toimeton. Budjetissa ehdotettu miljoonan euron määräraha maatalouden vesiensuojelun pilottihankkeisiin Lounais-Suomessa on sinänsä myönteistä. Se ei kuitenkaan riitä. Itämeren suojelemiseksi on välittömästi määriteltävä maataloutta sitovat ympäristönormit. Ympäristötukien maksamisen ehtona on tulevaisuudessa oltava aidot parannukset ympäristön tilassa. Vastikkeettomien
ympäristötukien maksaminen on lopetettava. Tällaiseen henkiseen muutokseen on maatalousministerillä oltava valmiutta. Vai pitäisikö tavoitteeksi asettaa, että ministerin postia vaihteeksi hoitaisi tuottajataustaisen asemasta ympäristöjärjestötaustainen henkilö? Myös maatalousministeri voisi olla ympäristöministeri.
Suomalaisessa työelämässä on muutakin korjattavaa kuin alussa mainitsemani naisvaltaisten alojen palkkaongelmat. Tänään monilla paikkakunnilla siivoojat ovat marssineet ulos vastalauseena työehtosopimusneuvottelujen takkuamiselle. Nähdäänköhän tänä syksynä ulosmarsseja muillakin aloilla? Monet naisvaltaiset alat ovat Suomessa huonosti palkattuja ja työ on raskasta. Voi olla, että viimeinkin koulutettujen, ammattitaitoisten ja pienipalkkaisten naisten mitta on tullut täyteen. Siinä eivät paljon hallituksen hymistely ja hyvän tahdon eleet auta. Tarvitaan tekoja.
Osa-aikaisten töiden, pätkätöiden sekä vuokratyön lisääntymisen varjolla työnantajat ovat siirtäneet entistä enemmän työsuhteeseen liittyvää riskiä työntekijöille. Näin yritykset tosiasiassa kiertävät työsuhdeturvaa ja myös yhteistoimintalain velvoitteita. Vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen luottamushenkilöille voimassa oleva laki ei liioin anna oikeutta saada tietoa vuokratyöntekijöiden työsopimuksista. Vasemmistoliitto edellyttää pätkätöiden tiukempaa valvontaa ja on ehdottanut uutta lakia, jolla säädeltäisiin työn vuokraamista ja parannettaisiin vuokratyötä tekevien oikeuksia.
Ulkomaankauppaministeri Väyrynen on torjunut ulkomaisen työvoiman tulon ja ehdottanut suomalaisten työpaikkojen siirtämistä ulkomaille. Harvoinpa on valtioneuvoston jäsen ehdottanut meille tietoiseksi valinnaksi "kuihtuvaa Suomea". Jos vaihtoehtona on palkata muutama ulkomaalainen työntekijä vanhainkotiin Pohjois-Savossa tai siirtää vanhukset Filippiineille, niin jotenkin minusta se muutaman ulkomaalaisen palkkaaminen olisi sittenkin luontevampi vaihtoehto.
Ja mitä teollisuuden työpaikkoihin tulee, on niissäkin kyse muutaman työntekijän puutteesta. Sillä perusteella ei tehdasta pitäisi Kiinaan tai Intiaan ajaa, kun niitä on muutenkin menossa. Väyrysen logiikalla voisi tietenkin myös letkauttaa, että eiköhän siirretä maatalouskin sinne, missä se voidaan toteuttaa ilman järjettömän sekavaa tukiviidakkoa.
Alussa mainitsin joitakin esimerkkejä siitä, miten puutteellinen hallituksen esitys on oikeudenmukaisuusnäkökulmasta. Tästä
oikeudenmukaisuusnäkökulmasta katsoen on budjetissa paljon enemmänkin puutteita. Keskeisin niistä on perusturvan alhainen taso.
Me vasemmistoliitossa katsomme, että perusturvan eri muodot tulee nostaa yhdelle yhtenäiselle tasolle ja sen jälkeen varmistaa, että tämä taso on riittävä. Tällainen taso olisi vähintään täyden kansaneläkkeen taso. Kansaneläkkeeseen on nyt tehty tasokorotuksia kerran vaalikaudessa. Sitä pienempään etuuteen eli työmarkkinatukeen tasokorotusta ei aiota tehdä kahdeksaan vuoteen. Vasemmistoliitto esittää perusturvan yhtenäistämistä. Toivomme, että mahdollisimman moni täällä eduskunnassa voisi antaa sellaiselle hankkeelle tukensa. Se olisi vastuullista politiikkaa, vastuuta ja välittämistä ihmisistä.
Vasemmistoliitolle oikeudenmukaisuus, ilmastonmuutoksen torjuminen ja vakaus kansainvälisissä suhteissa ovat tärkeitä asioita.
Kansanedustaja Anneli Lapintie (vas)
Vasemmistoliiton puoluekokouskannanotot vuodelta 2007
Kunnat ihmisläheisiksi
Lasten päivähoito ja opetus, vanhusten hoiva, sosiaalityö, lastensuojelu, perusterveydenhoito sekä kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat elintärkeitä lähipalveluja. Niiden on oltava kaikkien saatavilla. 17.6.2007
Sosiaaliturva uudistettava ihmisarvoiseksi
Hallitus on uudistamassa sosiaaliturvaa komiteatyönä. Valmisteluun ei kuitenkaan ole huolittu opposition edustajia. Vasemmistoliitto vaatii, että komitea jo valmisteluvaiheessa kuulee myös oppositiopuolueiden eduskuntaryhmiä. 17.6.2007
Puoluevaltuusto: Päämääränä laaja yhteistyö
Vasemmistoliitto tekee alkavalla vaalikaudella aktiivista ja rakentavaa, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon pyrkivää oppositiopolitiikkaa. Vasemmistoliitto tarjoaa yhteistyötä muille oppositiopuolueille, erityisesti sosialidemokraateille, sekä kansalaisjärjestöille. Porvarihallituksen puolueet on pistettävä tilille antamistaan vaalilupauksista. 15.4.2007
Puoluevaltuusto: Ilmastonmuutokseen vastattava kestävillä energiaratkaisuilla
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto vaatii hallitusta tekemään tulevaisuuden kannalta kestäviä energiaratkaisuja. Hallitusohjelmaan tulee liittää ilmasto- ja energiapoliittinen ohjelma. 15.4.2007
Puoluevaltuusto: Turvapaikanhakijoiden tilapäiset oleskeluluvat muutettava jatkuviksi oleskeluluviksi
Suomi on kansainvälisten sopimusten mukaisesti sitoutunut vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Viimeisen parin vuoden aikana noin 600 turvapaikanhakijaa pääosin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta on saanut tilapäisen oleskeluluvan eli ns. B-luvan. Turvapaikanhakijan tilapäinen oleskelulupa ei oikeuta koulunkäyntiin, perheen yhdistämiseen eikä kotouttamistoimenpiteisiin, kuten suomen kielen opiskeluun. B-lupa merkitsee jatkuvaa epävarmuutta ja sulkemista yhteiskunnan ulkopuolelle. Tilanne on kohtuuton erityisesti lapsille ja nuorille. 15.4.2007
Hyvinvointia rakentamaan punavihreällä hallituksella
Vasemmistoliitto haluaa Suomeen uuden yhteisvastuun hallituksen, joka kääntää kehityksen suunnan kohti sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hallitus, jossa ovat mukana Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät, pystyisi parhaiten pienentämään tuloeroja ja pysäyttämään ilmastonmuutoksen. 14.2.2007
Vasemmistoliiton puoluehallitus: Hallituksen työllisyyssaavutukset vaatimattomia
Vasemmistoliiton mukaan Vanhasen hallituksen työllisyyspoliittiset saavutukset ovat vaatimattomia. Nykyisen hallituskauden aikana tapahtunut työllisyyden kasvu on jäänyt kolmanneksen heikommaksi kuin mihin suhdanne- ja kasvukehitys olisi edellyttänyt. 10.1.2007