Ruotsalainen Kansanpuolue
Tumma inte på public service 29.11.07
Rkp asettaa työryhmän Tehy-kiistan johdosta 25.10.07
Parannuksia merenkulun kilpailukykyyn 11.10.07
Välikysymys hoidon laadusta ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta, ryhmäpuheenvuoro 3.10.07
Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa 18.09.07
29.11.07 Tumma inte på public service (sfp)
Ungdomarnas insats för att rädda Radio Extrem var imponerande. Tyvärr är Extrems fortsatta existens bara en delseger då andra delar av public service verksamheten nu istället är i vågskålen. Svenska folkpartiet anser att det nu behövs en bred offentlig debatt om Yles allmännyttiga uppdrag, alltså public service. Partiet efterlyser samtidigt en diskussion om det bristande finansieringssystemet av Yles verksamhet.
- Inbesparingar på bekostnad av till exempel nyhetsverksamheten vore att nagga principen om public service ordentlig i kanterna. Nyheter och program för barn och ungdomar på enahanda grunder skall höra till ett public service bolags verksamhet i det tvåspråkiga Finland. Staten måste som bolagets aktieägare ta sin del av ansvaret och definiera bolagets uppdrag och ramarna för verksamheten i framtiden. Sfp kommer inte att acceptera att man tummar på principen om public service, konstaterade Wallin efter att partiets arbetsutskott diskuterat frågan idag.
Sfp efterlyser också en grundlig diskussion om betalningssystemet.
Obalansen i Yles ekonomi är ett resultat av att uppskattningsvis 200 000 tevetittare låter bli att betala sin teveavgift. Därför bör uppbörden av teveavgifterna effektiveras. Ingen annan ägare skulle acceptera 200 000 obetalande kunder.
- I vår kommer en parlamentarisk grupp att utses för att se över Yles långsiktiga finansiering. I denna oerhört viktiga fråga, som handlar om fundamentet i Yles uppdrag, måste vi ha tålamod att först göra den parlamentariska utredningen och först sedan skrida till åtgärder.
Principen om public service är allt för viktig för att nedmonteras i all hast, säger partiordförande Wallin.
25.10.07 Rkp asettaa työryhmän Tehy-kiistan johdosta (rkp)
Rkp asettaa työryhmän pohtimaan mahdollisuuksia löytää ratkaisu Tehy-kiistaan. Kiista on vakava ongelma jossa hyviä aloitteita tarvitaan, toteaa rkp:n työvaliokunta.
Ensisijaisesti on turvatta kansalaisten henki ja terveys. Lyhyellä tähtäimellä joukkoirtisanoutumiset vaarantaisivat nämä. Meidän on myös otettava huomioon vaikutukset pitkällä tähtäimellä. Kynnys hakeutua ulkomaille töihin on jo nyt matala kielitaitoisten hoitajien keskuudessa eikä meillä ole varaa alentaa tätä kynnystä entisestään, sanoo rkp:n työvaliokunta.
Asetettuun työryhmään kuuluu Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos, rkp:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds ja Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristina Wikberg.
11.10.07 Parannuksia merenkulun kilpailukykyyn (Rkp)
Ruotsalainen kansanpuolue on iloinen valtioneuvoston päätöksestä paran- taa suomalaisten alusten kilpailukykyä. Valtioneuvosto päätti tänään tehdä matkustajaalusten miehistökustannustuki pysyväksi. Tuella katetaan työna-ntajan maksamat ennakkopidätykset, sosiaaliturvakulut ja vakuutusmaksut. Tämä on hyvä siksi että matkustajalaivojen nettopalkkajärjestelmää koskeva epävarmuus poistuu, sanoo maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors.
- Merenkulun kilpailukyvyn parannukset ovat pitkään olleet Ruotsalaisen kansanpuolueen agendalla. Kova kansainvälinen kilpailu on ajanut suomalai-sen merenkulun ahtaalle. Tämän hetkinen kehitys, jossa yhä harvempi alus on Suomen lipun alla, jossa tonniston keski-ikä kasvaa ja jossa alan työpaikat vähenevät, on pysäytettävä, sanoo rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin.
Rkp edellyttää että hallitus jatkaa merenkulun kilpailukyvyn tukemista. Hallituspuolueet ovat vuoden 2008 budjettineuvotteluissa sopineet muista toimenpiteistä parantaakseen kilpailukykyä. Tonnistoveron uudistus tulee silloin ajankohtaiseksi kysymykseksi, sanoo Wallin.
03.10.07 Välikysymys hoidon laadusta ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta (RKP)
Opposition ensimmäinen välikysymys tällä vaalikaudella ei sisällä paljon uutta. Oppositio kohdistaa huomionsa jo tuttuihin kysymyksiin, joista on keskusteltu jo edellisellä kaudella. Siitä huolimatta, että oppositio väittää välikysymyksen koskevan hoidon laatua ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamista, on helppo havaita välikysymyksessä oikeastaan olevan kyse hoitoalan palkoista.
Keskustelu julkisen hoidon laadusta on viime aikoina koskenut hoidon antajia, nimittäin hoitajia. On totta, että suuri osa julkisesta hoito-budjetista menee palkkoihin. Hallitus ehdottaa talousarvioesityksessä, että valtionosuutta kuntien sosiaali- ja
terveydenhuoltoon korotetaan 577 miljoonaa euroa. Suomeksi sanottuna tämä merkitsee, että kunnat pystyvät parantamaan vanhusten, sairaiden ja lapsiperheiden palveluja. Korotuksista 226 miljoonaa aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistami-sesta. Lisäksi hallitus tulee esittämään ensimmäisen kerran yli vuosikymme-neen kustannusten nousun korvaamista kunnille täysimääräisesti. Hallitus on myös valmis tukemaan järkevää palkkaratkaisua hoitoalalla 150 miljoo-nalla eurolla. Hallitus panostaa koko kauden aikana 30 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä koskeviin kehittämishank-keisiin. Kaiken kaikkiaan tämä hallitus tulee tukemaan kunnallista hoito-alaa ja kuntien työntekijöitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Olemme kaikki tietoisia hoitoalan palkkatason jälkeenjääneisyydestä. Tämä koskee myös yksityistä sektoria, minkä vuoksi paine palkkojen korotta-miseen julkisella sektorilla ei kuitenkaan ole riittävän kova. Itse uskon palkkatason nousuun naisvaltaisella hoito- ja hoivasektorilla lähivuosina sen vuoksi, että kilpailu työntekijöistä kovenee samanaikaisesti hoito- ja hoivasektorin tarpeiden kasvun kanssa. On oikeudenmukaista, mikäli näin tapahtuu. Hoitajat ansaitsevat tämän.
Kunnallisten sopimuspuolten tekemä sopimus on yksi askel tällä tiellä. Lähdemme siitä, että tämä suuntaus jatkuu myös tämän sopimuskauden jäl-keen. Kun kaikki liitot Tehyä lukuun ottamatta ovat allekirjoittaneet sopi-muksen, joka tuo 12 %:n palkantarkistukset, minun on vaikea ymmärtää, mitä oppositio tarkoittaa sanomalla tilanteen olevan historiallisen huono
kunta-alan neuvotteluissa. Mitä Suomessa tapahtuu, kun kuntasektorille luvataan jopa 12 %:n korotukset? Aivan, oppositio haluaa kaataa hallituksen!
Meidän on myös syytä muistaa, että hallitus ei ole luvannut 500 euron tai minkään muunkaan suuruisia korotuksia vaan että hallituksen lupaukset ja tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitus ei voi ottaa vastuuta siitä, mitä yksittäiset poliitikot tai puolueet ovat luvanneet ennen vaa-leja. Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä tai RKP:ssä emme ole myöskään puhu-neet erityisistä summista. Jos haluamme keskustella summista, on todetta-va, että hoitoalalla voidaan parhaimmillaan päästä 439 euron korotuksiin kuukaudessa - vaikka keskiarvo jääkin jonkin verran yli 200 euroon kuukau-dessa.
Julkinen hoitohenkilöstö tarvitsee myös tilanteeseensa helpottamista. Siitä huolimatta, että kuntien työntekijöiden määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin, myös potilaita on yhä enemmän hoidettavana. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on pitkään puhunut sen puolesta, että hoitoalalle saatai-siin lisää käsiä. Nyt kuntien on varauduttava siihen, että kilpailu henki-löstöstä kovenee. Julkisen sektorin on hoidettava tämä asia kuntoon. Aivan liikaa koulutettuja hoitajia on muuttanut ulkomaille korkeampien palkkojen ja pysyvän työsuhteen perässä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on todennut ai-kaisemmin ja toteaa kerran jälleen, että jos haluamme takeet siitä, että meillä on pätevää hoitohenkilökuntaa 5-10 vuoden kuluttua, henkilöstö on vakinaistettava nyt! Lähdemme siitä, että kunnat käyttävät niiden saaman korotetun tuen useampien hoitajien palkkaamiseksi
vakinaisiin työsuhtei-siin.
Valtion ja kuntien välinen suhde on monella tavalla mutkikas. Kunnilla on itsemääräämisoikeus, mutta ne ovat riippuvaisia valtion taloudellisesta tuesta. Valtion tuki jakautuu sektoreittain, mutta valtio ei voi vaatia rahojen käyttämistä juuri siihen, mihin ne on tarkoitettu. Kunnallinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös vastuunottoa - vastuun ottamista sii-tä, että lisäresurssit käytetään siellä, missä niitä eniten tarvitaan.
Työttömyyden lasku jatkuu. Joidenkin vuosien kuluttua meillä on useita toimialoja, joilla on työvoimapulaa. Eräissä osissa maata työvoimapulaa esiintyy jo nyt - samoin on pulaa työnperäisestä maahanmuutosta. Myös terveydenhuollossa olemme tulossa murrosvaiheeseen ja näemme ensimmäiset merkit tulevasta työvoimapulasta.
Meidän on hyvissä ajoin muokattava ammatillinen koulutus vastaamaan työ-markkinoiden vaatimuksia. Selvää on, että Suomi ei tule selviämään ilman ulkopuolista apua. Meillä tulee lähiaikoina olemaan akuutti tarve työvoi-man maahanmuutosta. On mahdollista - ja jopa luultavaa - että edes työ-voiman maahanmuutto ei riitä tulevan työvoimapulan korjaamiseen. Mutta pulasta tulee varmasti suurempi ilman työvoiman maahanmuuttoa. Tuleva ti-lanne vaatii valmisteluja. Jotta ulkomaalaiset kokisivat Suomen uutena ko-timaanaan, tarvitaan positiivista markkinointia niin Suomen rajojen ulko- kuin sisäpuolellakin. On aika pohtia vakavissaan sitä, mitä me voimme tar-jota ulkomaalaiselle - eikä sitä mitä hän tulee meiltä viemään.
Meidän on tietenkin myös sopeutettava omat työmarkkinamme niihin tarpei-siin ja haasteisiin, joita tulevaisuus tuo mukanaan. Näitä ovat työky-kyisen väestön työelämässä pitäminen ja koulutuksen sopeuttaminen vallit-seviin tarpeisiin. Huolehtiminen omasta työvoimastamme on myös samalla huolehtimista - tässä tapauksessa - omalla kielellä saatavasta hoidosta.
Hallitus on ensimmäisenä hallituksena kautta aikojen esittänyt ylimää-räistä 150 miljoonan euron määrärahaa naisvaltaisten, kunnallisten sekto-rien palkkaerojen tasoittamiseen. Koska hallitus on määrätietoisesti läh-tenyt toteuttamaan hallitusohjelmaa, olemme Ruotsalaisessa eduskuntaryh-mässä vakuuttuneita siitä, että hoidon laatua koskevat kirjaukset tullaan toteuttamaan tyydyttävällä tavalla. On erityisen tärkeää turvata hyvä van-hustenhuolto. Tähän Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis myötävaikutta-maan.
Kansanedustaja Håkan Nordman (RKP)
18.09.07 Ryhmäpuheenvuoro valtion talousarvion lähetekeskustelussa
On luonnollista, että hallituspuolueet kehuvat budjettia, aivan kuten on luonnollista myöskin, että oppositio esittää kritiikkiä. Tietenkin kristillisdemokraatit voivat olla hyvinkin tyytyväisiä tähän budjettiin, kun merkittävä osa niistä asioista, joista vielä viime joulukuussaäänestimme ja hävisimme, nyt toteutuvat.
Totean esimerkiksi perintöverosta: Oli lakialoite, yli 100 edustajaa oli allekirjoittanut. Se toteutuu nyt lähes siinä muodossa kuin me esitimme. Kakkosasunnon kustannusten vähennyskelpoisuus verotuksessa toteutuu,äänestettiin kumoon viime vuonna. Ihmettelen kuitenkin suuresti, että vihreät ja RKP olivat hallituksessa lehtitietojen mukaan tätä vastustaneet. Minusta tämä on itsestäänselvä asia. Ei kukaan huvin vuoksi vuokraa toista asuntoa, jotta voisi käydä työssä, ja näiden kustannusten tulisi olla jo tulon hankkimisesta johtuvina kustannuksina vähennyskelpoisia.
Viime vuonna äänestimme myöskin eläkeläisten verotuksesta. Onneksi se menee nyt läpi. Myöskin opintorahan nostaminen oli kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa, mutta hallituspuolueet äänestivät sen kumoon. Nyt se toteutuu. Eli loppujen lopuksi meidän pitäisi tietenkin olla tyytyväisiä.
Kun kuuntelin hallituspuolueitten edustajien puheenvuoroja, niin ajattelin, että kyllä se budjetti olisi varmasti vielä parempi, ainakin keskustan mielestä, jos keskusta yksin olisi hallituksessa. Aivan sama pätee kokoomuksen puheenvuoroon. Kyllä kokoomus antoi ymmärtää, että olisi parempi, jos kokoomus olisi yksin siellä saanut olla. Ja aivan sama koskee RKP:n puheenvuoroa. En huomannut kuitenkaan, että vihreät olisivat kehuneet itseään niin valtavasti kuin nämä muut hallituspuolueet tekivät.
Kun tässä puhuttiin myöskin ja korostettiin - tai korostettiin ja korostettiin, mutta mainittiin - että veteraanit saavat
ensi vuonna paljon enemmän rahaa, niin totta kai me toteamme tämän tyydytyksellä. Mutta ihmettelen, jos ei esimerkiksi hallituksen valtiovarainministeri tai pääministeri ole tietoinen siitä valtioneuvoston lupauksesta, että kaikille veteraaneille on annettava kuntoutusta ja että tänä päivänä rahat ovat taas kerran loppuneet. Siis tänä päivänä on satoja ja satoja, ehkä tuhansia veteraaneja, jotka eivät saa kuntoutusta sen takia, että rahat ovat loppuneet.
Jos ei lisätalousarvioon tule pikaisesti rahaa, niin tämä on kyllä häpeäpilkku puolueelle, jolla on valtiovarainministerin salkku ja jolla on myöskin sosiaali- ja terveysministerin salkku ja joka on ollut jatkuvasti vaatimassa enemmän rahaa siihen. Muistan kun viime budjettikeskustelussa silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma sanoi, että jos rahat loppuu, niin annetaan lisää, tämä on niin tärkeä asia, että veteraaneille annetaan.
Sitten toinen asia, joka minua hieman ihmetyttää, kun puhutaan kaikkein köyhimmistä. Jos teiltä kysytään, ketkä ovat ne kaikkein köyhimmät, niin minä luulen, että me saamme saman vastauksen: ne, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Eikö näin ole? Joo, on näin. Ne, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Miten käy, kun eläkeläisten minimieläkettä nostetaan 20 eurolla tai 50 eurolla? Ne 17 000 kansaneläkeläistä, jotka saavat toimeentulotukea, menettävät sen pienempänä toimeentulotukena. Eli eihän tämä paranna heidän asemaansa ollenkaan.
Te puhutte siitä, että kaikkein köyhimpien henkilöitten asema paranee. Eihän se näin ole. Ei se parane, koska se otetaan takaisin toimeentulotukena. Aivan sama koskee yksinhuoltajia. Tämä 10 euroa, minkä yksinhuoltajat saavat, otetaan toimeentulotukena takaisin. Ei tässä ole mitään järkeä.
Totuus on se, että Suomi vaurastuu, ja on turha sanoa, että meillä ei ole varaa hoitaa niitä epäkohtia, joita yhteiskunnassa vallitsee. Minä katsoin tuosta budjettikirjasta: bruttokansantulo tulee ensi vuonna olemaan 40 miljardia suurempi kuin vuonna 2004. Se ei ole tämän istuvan hallituksen ansio, eikä se ole edellisen hallituksen ansiota. Se johtuu siitä, että ihmiset tässä maassa tekevät kovasti työtä. Jos maa vaurastuu neljässä vuodessa 40 miljardilla, niin kyllä meillä on silloin varaa huolehtia
niistä, joilla ei mene niin hyvin.
Onko tämä hallituksen esittämä budjettiesitys sitten se ainoa oikea ja paras vaihtoehto? Ei suinkaan. Kuka sanoo, että veroasteen pitää laskea esimerkiksi 42,7 prosentista 42,2:een? Mitä, jos se laskisi vain 42,3:een? Silloin olisi 200 miljoonaa enemmän rahaa käyttää niihin kohteisiin, joista te harva se päivä puhutte. Mikä pakko on lyhentää valtionvelkaa 2 miljardilla? Mitä, jos me niistä 1,5 miljardin osinkotuloista antaisimme 200 miljoonaa niihin kohteisiin, missä eniten rahaa tarvitaan ja mistä
kaikki edustajat aina silloin tällöin puhuvat? Eli haluan todeta, että vaihtoehtoja on olemassa. Jos valitaan toinen vaihtoehto, niin voidaan poistaa sellaisia epäkohtia, mistä niin paljon puhutaan.
Kun nyt verotuksesta puhun ja mainitsin 42,3 tai 43,2, niin on syytä myöskin tarkastella verotuksen rakennetta. Onko tämä voimassa oleva rakenne se kaikkein paras mahdollinen? Kysyn, onko se oikein, että asunnon ostaja maksaa 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa, kun hän ostaa asunto-osakkeen, 4 prosenttia, kun hän ostaa omakotitalon, samanaikaisesti kun arvopapereita siirretään pörssissä? Tänäkin päivänä tehdään yli 50 000 kauppaa, yli 50 000 kauppaa päivässä, ja liikevaihto vuodessa on yli 500 miljardia eli kaksi ja puoli kertaa maan bruttokansantulo. Jokikinen edustaja tietää, että se on sama raha, joka pyörii aamusta iltaan. Nyt hallitus esittää, että laajennetaan tuota verovapautta koskemaan muitakin pörssissä pyörittäviä arvopapereita. Ei tämä voi olla oikein.
Onko oikein, että energiaverotus kiristyy? Keskustapuoluetta lähellä oleva Ilkka-lehti toteaa, että se on hölmöläisten ajattelua. Ilkka-lehti kirjoittaa pääkirjoituksessa, että se on hölmöläisten ajattelua. Hallituspuolueen kansanedustaja Esko Kiviranta kirjoittaa yleisöpalstalla, että se on myrkkyä tässä tilanteessa. Siis hallitus levittää yhteiskuntaan myrkkyä. Ed. Mieto sanoo myöskin haastattelussa, että tämä on hölmöläisten hommaa. Siis jos opposition edustaja näin sanoo, niin minä ymmärrän
jotenkuten, että oppositio joskus ampuu yli, mutta nyt hallituksen omat piirit toteavat, että tämä on hölmöläisten ajattelua, tällä levitetään myrkkyä yhteiskuntaan.
Alkoholin vaatimaton korotus ihmetyttää myöskin, kun ottaa huomioon, että alkoholin välittömät kustannukset, suoranaiset kustannukset, ovat tänä päivänä noin 750 miljoonaa euroa vuodessa, tuotto noin miljardi. Mutta kun otetaan kaikki välilliset kustannukset huomioon, niin kustannukset ovat moninkertaiset. Kun hallituksessa on esitetty sellaisia ääniä, että olisi pitänyt korottaa enemmän, niin tietenkin meidän vaihtoehtobudjetissamme on pikkasen suurempi korotus. Miksi tupakkaveroa ei koroteta? Se on minusta ja kristillisdemokraattien mielestä väärin, ettei koroteta.
Miksi verotuksessa on sellainen sääntö, että meidän marginaaliveromme on jo keskituloiselle palkansaajalle noin 50 prosenttia, mutta kun aamupäivällä ostaa ja iltapäivällä myy ja tekee jonkin verran voittoa siinä, niin kuin näissä 53 000 kaupassa varmasti syntyy, niin vero on 28 prosenttia? Ei työntekijä, joka jää ylityöhön, tätä ymmärrä. Minä ymmärrän, mutta minä en pidä sitä oikeudenmukaisena.
Onko sitten oikein olla korjaamatta niitä epäkohtia, joista hallituspuolueet ja kaikki eduskuntaryhmät vaalikampanjassa niin paljon puhuivat? Eli vanhustenhuolto. Minä ihmettelen, jos hallituspuolueen kansanedustajan tai ministerin oven taakse ei ole ilmestynyt henkilöä, joka on kertonut niistä suurista ongelmista, joita hänellä on, kun äidille tai isälle ei löydy paikkaa vanhustenkodista, ei löydy hoitopaikkaa. Minä ihmettelen, jos teille ei ole tällaisia viestejä tullut. Niitä tulee ainakin meille erittäin paljon, ja ongelma on ilmeinen. Meillä on varaa hoitaa, jos me haluamme, mutta jos me emme halua, niin on kymmeniä tuhansia, jotka miettivät aamusta iltaan, miten tämä ratkaistaan, onko hoitopaikka, saadaanko hoitopaikka ensi viikolla vai miten
tämä järjestetään.
Ministeri Katainen eräässä haastattelussa tässä pari päivää sitten sanoi, että hänelle perhe on niin tärkeä, että hän luopuisi politiikasta, jos perhe kärsisi. Suurin piirtein näin. Minä luulen, että moni yhtyy tähän ja monella on aivan samanlainen käsitys. Jos perhe kärsii, silloin pitää ne ongelmat hoitaa. Mutta kyllä totuus on myöskin se, että kyllä Suomessa on tavattoman paljon perheitä, joissa ei ole varaa ajatella näin, että jäisin työstä pois ja olisin perheen kanssa, koska joka aamu pitää nousta, viedä
lapset hoitoon, mennä työhön, hakea lapset, hoitaa ne kotityöt illalla ja sitten jäädä murehtimaan, miten pärjään kohoavien asumiskustannusten kanssa. Korot nousevat, energiamaksut nousevat. Ei näillä perheillä ole helppoa. Ja nämä perheet, jotka lähtevät töihin, nousevat ja lähtevät töihin, muodostavat tämän yhteiskunnan selkärangan. Ilman niitä meidän talouskasvumme ei olisi se, mikä se on. Mitä nämä saavat ensi vuonna? Eivät saa yhtään mitään, jos hallituksen esitys toteutuu. Mutta jos
kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esillä olevat asiat hyväksytään edes osittain, silloin ne tulevat siitä hyötymään.
Herr talman! Det är alldeles givet att budgeten kunde se annorlunda ut. Jag har försökt framföra hur det vore möjligt att något mindre minska på statsskulden och något mindre sänka bruttoskattegraden för att få ungefär 400-500 miljoner till sådana projekt som alla riksdagsgrupper, alla riksdagsledamöter så ömt värnat om i sina tal ute på valfältet och också här i salen. Jag vill också med glädje konstatera att många av de projekt som kristdemokraterna under de senaste fyra åren har drivit har nu förverkligats och nämner som exempel reformen av arvsskatten, förbättrandet av pensionärernas ställning, höjandet av studiestödet och en höjning av alkoholskatten. Men vi hade önskat också mycket annat.