SUOMEN EDUSKUNTA 2007-2011

Perussuomalaiset

21.08.08 Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausuma
21.05.08 Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen
20.05.08 Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä 2009-2012 ryhmäpuheenvuoro
06.05.08 Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen
10.04.08 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa EU-perustuslaista, jota häveliäästi Lissabonin sopimukseksi kutsutaan
01.04.08 Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon lähetekeskustelu
25.03.08 Inhimillisiä arvoja edistettävä
11.03.08 Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan, Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
13.02.08 Välikysymys Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopettamisesta ja valtionomistajapolitiikasta, ryhmäpuheenvuoro
12.02.08 Kansalaisten kahtiajaolle loppu, ryhmäpuheenvuoro (ps)
28.01.08 Kerjääminen on ongelma (ps)
17.12.07 Ryhmäpuheenvuoro tänään eduskunnassa koskien pääministerin ilmoitusta vakausohjelman tarkistuksesta ja talouspolitiikan haasteista
05.12.07 Ei vaivatta vapaus
04.12.07 Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta, Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
29.11.07 Yksinkertaista ynnälaskua
26.11.07 Alkoholismi on perhesairaus
26.11.07 Rajat ovat rakkautta
22.11.07 Vanhanen esiintyy faaraona
16.11.07 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro potilasturvallisuuslaista
03.10.07 Välikysymys hoidon laadusta ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta, ryhmäpuheenvuoro
18.09.07 Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa
26.08.07 Sähköyhtiöiden optiot virhe
19.08.07 Digi-TV epäoikeudenmukainen

21.08.08 Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausuma

Hallituksen aluepolitiikka on kevyttä kuin poutapilvi! Viranomaispalveluita keskitetään kasvukeskuksiin, joihin hallitus haluaa varmaan syrjäseutujen asukkaidenkin muuttavan perässä. Perussuomalaisten mielestä koko Suomi tulee säilyttää elinkelpoisena - unohtamatta myös kaupunkien lähiöitä.
Asuttavan maaseudun edellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseksi. Tämän ovat Pohjois-Suomenkin asukkaat ymmärtäneet hallitusta paremmin, mistä on yhtenä osoituksena Kemijärven yöjunavuoron säilyttämiseksi syntynyt kansanliike. Hallituksen tai viimeistään eduskunnan on lisättävä perustien- ja perusradanpidon määrärahoja tulevassa budjetissa, jottei kansallisomaisuuttamme päästetä entisestään rappeutumaan. Myös julkista liikennettä on tuettava, koska se on maaseudulta vaarassa loppua kokonaan.

Hallitus on seissyt tumput suorina maaseudun kuihtuessa. Kotimaan puukauppaa yritettiin lopulta vauhdittaa, mutta millä hinnalla!
Metsätehtaita lakkautettiin samalla kun hallitus ihmetteli Venäjän puutulleja ja tavaran liikkumattomuutta. Pätevistä metsäammattilaisista on pulaa, odotammekin valtion varmistavan alan koulutuspaikat sekä osallistuvan metsänhoitotalkoisiin.

Valtion tulee varmistaa nuorten ja vanhojen isäntien omistamien maatilojen toimintaedellytykset kohonneiden polttoaine-, lannoite- ja siemenhintojen puristuksessa. Maatalouden toiminta myös pohjoisella 142 - tukialueella tulee säilyttää. Näin toimimalla turvataan kotimainen tuotanto myös kriisiaikoina. Pellonomistajan vuokratessa maitaan ulkopuoliselle tulee tukioikeuksien säilyä vuokrakauden päätyttyä omistajalla, perustuslaki on tässä kanssamme samaa mieltä.

Vanhasen hallitus, valtiovarainministeri Kataisen yllyttämänä on toteuttamassa veronkevennyksiä, jotka kartuttavat eniten rikkaiden rahasäkkejä. Köyhemmän kansanosan verohuojennuksista saama taloudellinen helpotus on jo syöty erilaisten taksojen ja maksujen korotuksilla.
Hallitus on myös riittämättömillä toimillaan osaltaan aiheuttanut kuntien taloudellisen tilanteen kurjistumisen. Tästä yhtenä seurauksena on kiinteistöveron korottaminen monissa kunnissa, josta pahiten kärsivät jälleen pienituloisimmat. Asumiskustannukset Suomessa ovat muutenkin korkeat. Varsinkin nuorilla on nykyään vaikeuksia päästä kiinni omaan asuntoon.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen on yksi osoitus kovasta, pelkästään taloudellisten arvojen pohjalta tehtävästä politiikasta.
Valtiovarainministeriö jakaa henkilöstövähennystavoitteet eri hallinnonaloille kohdennettuina suoraan virastoille ja laitoksille, jolloin tuottavuuden paranemista ei näytetä edes tavoiteltavan - vain henkilötyövuosien vähentäminen on olennaisinta. Kaikki "tuottavuushyöty"
otetaan jäljelle jäävien työntekijöiden selkänahasta, mikä on näkynyt mm.
sairauslomien kasvuna.

Perussuomalaisten mielestä sotaveteraanien kuntoutuksen resurssit eivät vieläkään ole sillä tasolla millä niiden pitäisi olla: tänäkin vuonna monessa kunnassa kuntoutustoimintaan tarkoitetut määrärahat ovat loppuneet jo heinäkuussa. Veteraanien lainmukaisia etuuksia määritettäessä tulisi luopua haitta-asteluokituksista. Ylipäätään ikäihmisten palvelut on päästetty huonolle tolalle. Tavoitteena tulisi olla aktiivinen vanhuus, jossa kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että vanhusten ääni tulee kuulluksi palvelutarvetta suunniteltaessa. Hyvä asia on se, että hallitus on vihdoin tuomassa eduskuntaan vammaispalvelulain muutoksen, jossa vihdoin saadaan vaikeavammaisille subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun.
Valitettavasti hallitus ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan aio kuitenkaan osoittaa läheskään riittävästi varoja, jotta kunnat voisivat tästä uudesta, tärkeästä velvollisuudestaan kunnialla selvitä. Tämä vaarantaa lain tasapuolisen noudattamisen eri puolilla Suomea.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

TAKAISIN

21.05.08 Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen

Perussuomalaisten mielestä koulutus olisi kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä työvoimantarvetta. Ylikoulutus on Suomessa todellinen ongelma. On kansakunnan voimavarojen tuhlaamista ohjata pääosa peruskoulun päättäneistä lukioon ja sieltä edelleen korkeakouluputkeen. Suorastaan typerää on korkeakouluttaa työttömyyteen.

Jatkokoulutus ei saa olla itseisarvo, sillä käden taidot ovat tärkeitä.
Ammattimiehiä ja -naisia tarvitaan. Hallituksen on panostettava enemmän ammattikoulutuksen laatuun ja houkuttelevuuteen. Kädentaitoihin perustuvista työpaikoista on pidettävä kiinni kynsin ja hampain. Niiden siirtäminen halpamaihin on maallemme korvaamaton vahinko. Eikä meidän tarvitse houkutella ulkomailta suuria määriä maahanmuuttajia tekemään töitä, jotka me suomalaiset voimme hyvin hoitaa itse.

ALOITUSPAIKKOJA KARSITTAVA

Perussuomalaisten mielestä yliopistojen aloituspaikkoja on karsittava.
Korkeakaan koulutus ei takaa oman alan töitä saati kunnon palkkatasoa.
Maistereita on pienipalkkaisissa tehtävissä jo niin paljon, että päät kopisevat yhteen. Tohtoritehtailu puolestaan on keskinkertaistanut opetuksen ja tutkimuksen laatua. Kun opiskelijoiden määrä olisi pienempi, yliopistojen opettaja-oppilas -lukumääräsuhde paranisi, motivoituneimmilla ja lahjakkaimmilla olisi paremmat mahdollisuudet opiskella ja sitä paitsi opiskelun julkiseen tukemiseen - kuten opintotukeen - jäisi nykyistä enemmän rahaa.

Aluepolitiikasta on kysymys

Yliopistouudistus on tarpeellinen mutta hallitus on tosiaankin valinnut epätasa-arvoistavan tavan toteuttaa sitä. Kysymys on nimittäin mitä suurimmassa määrin aluepoliittinen, ja Perussuomalaisten lähtökohta on koko maan pitäminen asuttuna ja elinkelpoisena. Kun edustaja Pertti Virtanen syntyi, oli Suomessa vain Helsingin ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Keskustapuolueen edeltäjä Maalaisliito alkoi tuolloin voimakkaasti ajaa maakuntayliopistoja, joita sitten syntyikin kuin sieniä sateella Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Vaasaan, Kuopioon, Joensuuhun ja myöhemmin vielä lisää.

Yliopistolaitoksen hajasijoitus on ollut aluepoliittinen menestystarina, kuten esimerkiksi Keskustan europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski on hiljattain todennut. Nuorille on voitu tarjota tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia omassa maakunnassa, josta he ovat valmistuttuaan usein myös saaneet työtä. Yliopistot ovat olleet oman alueensa vetureita, mainittakoon vain Oulun seudun ripeä kehitys.

Keskusta tuhoaa sivistysperintöään

Nyt Keskusta on päättänyt tuhota oman sivistysperintönsä. Vanhasen hallitus on talouselämän painostuksesta heittänyt alueellisen tasa-arvon periaatteen romukoppaan ja lähtenyt voimallisesti kehittämään kolmea pääkaupungin yliopistoa - tätä mantranomaisesti hoettua innovaatioyliopistoa - ja päättänyt jättää 17 muuta yliopistoa mopen osalle. Alkiolaista aatetta myydään nyt alennuksella. Ottaako Keskustan kenttäväki tämänkin aluepoliittisen kepiniskun mukisematta vastaan?

Toki myös Perussuomalaisten mielestä suomalaisen tieteen huippua on terävöitettävä. Tarvitsemme kiistatta enemmän huippuosaajia, mutta hallituksen kaavailema epädemokraattinen toimenpide - innovaatioyliopisto, jota yliopistoväki kuulemma maakuntayliopistoissa jo "inhovaatioyliopistoksi" kutsuu - ei sitä välttämättä tee.

Hedelmällinen kilpailuasetelma

Todettakoon, että useiden tutkijoidenkin mielestä on aina eduksi, että samalla alalla on ainakin kaksi tutkimusryhmää. Maakuntayliopistot ovat luoneet hedelmällisen kilpailuasetelman useilla aloilla sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Näin esim. koulukunta- tai henkilökohtaiset kiistat eivät estä tutkimuksen eteenpäinmenoa.
Usean tutkimusryhmän olemassaolo edistää myös yhteyksiä sektoritutkimuslaitoksiin kuten vaikka Metsäntutkimuslaitokseen tai Geologian tutkimuskeskukseen, joiden tutkimus saattaa luonteensa mukaan olla "alueellista" eli pyrkiä kattamaan Suomen eri olosuhteita; turvaten näiden laitosten tutkimusasema- ym. verkostoon.

Säätiöittäminen epärealistista

Surullisen kuuluisa valtion tuottavuusohjelma nakertaa yliopistolaitoksenkin toimintaedellytyksiä, mutta se mikä todella uhkaa sivistysyliopiston perustaa on hallituksen hanke yliopistojen säätiöittämisestä. Hanke on Suomen kokoisessa maassa epärealistinen, sillä käytännössä säätiömalli lienee mahdollinen ainoastaan innovaatioyliopistolle. Aikooko hallitus tosissaan asettaa yliopistot näin räikeän eriarvoiseen asemaan, kahden kerroksen "huippu-" ja "tavis-yliopistoihin"?

Mielestämme valtion on jatkossakin oltava yliopistojen pääasiallinen rahoittaja ja yliopistoilla tulee olla todelliset toimintaedellytykset kehittyä omilla vahvuusalueillaan, kuten esim. Joensuun yliopisto metsätieteen huippuosaajana.
Juuri näin - luonnollista, pitkäjänteistä tietä - syntyy laatua ja huippuosaajia sekä nobeleita tulee jos on tullakseen.

"Kenen lauluja laulat..."

Perussuomalaiset pelkäävät, että kaupallisen rahoituksen näin voimallinen ajaminen yliopistoihin ja talouselämän mukaantulo yliopiston hallintoon paitsi heikentää yliopistojen autonomiaa, uhkaa perustutkimuksen riippumattomuutta mutta ennen pitkää johtaa julkisen rahoituksen heikentämiseen ja jopa opetuksen maksullisuuteen.

Miten käy niiden alojen tutkimukselle, jotka eivät rahoittajia kiinnosta?
"Kenen lauluja laulat, sen leipää syöt." Jos elinkeinoelämä ei ole valmis tukemaan jotain alaa, epäilemättä esim. jotain humanistista tiedettä, ei sellaista opetusta kannata tarjota.

Perussuomalaisten mielestä ei pidä unohtaa, että perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Pertti Virtanen

TAKAISIN

20.05.08 Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä 2009-2012 ryhmäpuheenvuoro

Liikenneverkoston kunnolla merkitystä koko Suomelle

Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, Suomella on edessään lukuisia haasteita ja suoranaisia uhkia, joihin meidän tulee varautua.
Tällaisia ovat muun muassa väestöryhmien välisten tuloerojen osin keinotekoinen kasvattaminen, kansalaisten henkeä ja terveyttä vaalivien turvallisuuspalveluiden alasajo tuottavuuden parantamisen nimissä ja tiestömme nopea rappeutuminen. Nämä ovat asioita, joihin me Perussuomalaiset emme suhtaudu kevyesti, toisin kuin hallitus.

Epäoikeudenmukaiset korotukset

Viime viikolla salissa käsiteltiin hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen korotusten mahdollistamisesta.
Toteutuessaan epäoikeudenmukaisten korotusten vaikutukset kansalaistemme terveyteen voidaan ennustaa jo etukäteen: Köyhien lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja vammaisten terveys tulee pitkällä tähtäimellä huonontumaan, kun yhä useampi ihminen joutuu harkitsemaan kaksi kertaa, ostaako hän viimeisillä kympeillään ruokaa perheelleen vai meneekö lääkärin vastaanotolle verta yskien.
Korotukset eivät kosketa pelkästään yhteiskuntamme köyhimpiä kansalaisia, vaan myös yhä useamman keskituloisen on tehtävä valintoja ruoan ja terveytensä välillä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ihmettelee edelleen, minne ovat selonteosta ja mietinnöstä unohtuneet sotainvalidit, veteraanit ja kotirintamanaiset.

Heikompien hätä

Laukkaava inflaatio ja ruoan maailmanmarkkinahinnan jyrkkä nousu ovat omiaan lisäämään heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme kokemaa hätää. Samaan aikaan kun sosiaalimaksut sidotaan indekseihin, jätetään sosiaalietuudet indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle. Ei ihme, että sosiaaliturvamme taso alkaa olla alle EU-keskitason.
Satakolmekymmentäviisi tuhatta suomalaista lasta elää köyhyydessä, ja kasvu senkun jatkuu. Nämä ovat mielestämme vakavia uhkia yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kansalaisten tasa-arvolle.
Lisäksi kiirehdimme hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin maamme vammaisia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi, kuten hallitusohjelmassa esitetään.

Kaavamainen tuottavuusohjelma

Hätäkeskusten jouduttua valtion kaavamaisesti toteutettuun tuottavuusohjelmaan, on ilmeisenä vaarana keskusten työntekijöiden henkinen ja fyysinen loppuunpalaminen. Hallitus on ottamassa vaarallisen suunnan puristaessaan hätäkeskusten, poliisin ja muun pelastustoimen henkilökunnasta mehut tavalla, jota on totuttu näkemään vain mehunvalmistuslinjoilla.

Tie- ja rataverkko kuntoon

Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä käy hyvin ilmi, että myös valiokunnan jäsenet ovat huomanneet liikennepolitiikkamme jälkeenjääneisyyden.
Rahoitusvaje on ollut arkipäivää jo vuosia ja hallituskin on asiasta tietoinen. Perussuomalaiset ovat iloisia siitä, että perustienpito on saamassa edes vähän enemmän rahaa, vaikka se vastaa tuskin edes kustannustason nousua. Kun otetaan huomioon vuosia jatkuneen niuholinjan myötä jo aiheutuneiden vahinkojen suuruus, vaalikaudelle luvatut määrärahalisäykset eivät ole riittäviä. Me kulutamme tie- ja rataverkkoamme joka vuosi enemmän kuin korjaamme.

Liikenneverkostomme kunnolla on suuresti merkitystä koko Suomelle.
Ajokelpoiset tiet eivät saa olla pelkästään suurten keskusten etuoikeus, vaan myös maaseudulla on oltava riittävä tieverkosto. Erityisen suuri merkitys tiestömme kunnolla on, kun puhutaan puuhuoltomme turvaamisesta.
Maaseutu on se taho, joka puuston tuottaa.

Maaseutu asuttuna

Hallituksen olisikin syytä panostaa entistä enemmän toimenpiteisiin, joilla maaseudun asuttunapitäminen varmistetaan, unohtamatta artiklaa 142. Olisi syytä välttää erityisesti jätevesiasetuksen kaltaisia sudenkuoppia. Tämän asetuksen seuraus on kymppitonnin arvoinen lisälasku siitä, että henkilö asuu jätevesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella.

EU on probleema

EU on jo probleema, ei pelkkä ongelma. Kehysten mukaan osuutemme Iso-Britannian jäsenmaksupalautushelpotuksista jatkuu. Nykyinen maamme kehityssuunta on huono ja tulokset ennalta-arvattavat. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä yhteiskuntamme korjauslasku nousee vuosi vuodelta yhä suuremmaksi, jos me kaikki edustajat emme nyt yhteistuumin puutu asiaan.

Edelläolevan perusteella esitän kohteliaimmin seuraavat kaksi
lausumaehdotusta:

1) Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä että artiklaan 142 perustuva pohjoinen tuki säilyy luonteeltaan pysyvänä tukena ja luo pohjan tuotannon kannattavuudelle tulevaisuudessakin.

2) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaisiin toimenpiteisiin Suomen EU-jäsenmaksujen pienentämiseksi. Suomi on jo vuosikausia ollut maksumiehenä Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetyn perusteettoman jäsenmaksupalautushelpotuksen johdosta.

Kansanedustaja Pentti Oinonen (ps)

TAKAISIN

06.05.08 Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen

Suomen yliopistot on uudistettava vastaamaan nopeasti muuttuvaa globaalia ja eurooppalaista kehitystä sekä uusia kansallisia haasteita. Kehittäminen tulee tehdä kuitenkin siten, että turvataan kattava yliopistoverkko koko maassa, yliopistojen riippumattomuus ja vahva autonomia sekä keskinäinen tasavertaisuus niin toimintaresurssien kuin henkilöstön palvelussuhteiden osalta.

Suomen kansallinen menestys on perustunut ja perustuu jatkossakin alueellisesti kattavaan, julkiseen ja laadukkaaseen koulutusjärjestelmään.
Yliopistolaitos ei ole vain keskeinen osa kansallisen sivistyksen luojaa, sen kivijalkaa, vaan se on myös samalla merkittävä tekijä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuuden ja talouden kehittäjänä.

Yliopistouudistus on välttämätön, mutta hallitus on valinnut epätasa-arvoistavan tavan toteuttaa sitä. Viime hallituskaudella käynnistettiin koko korkeakoululaitoksen kehittämistyö tavoitteena yliopistojen autonomian lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen.
Suureksi pettymykseksi kokonaisuus, jossa uudistetaan yliopistolakia, turvataan yliopistojen perusrahoitus ja kehitetään samalla koko yliopistoverkkoa, on osoittautumassa pääministeri Vanhasen II hallitukselle liian vaikeaksi kokonaisuudeksi hallita.

Yksi suomalaisen yliopistojärjestelmän keskeinen periaate on sivistysyliopisto. Yliopistojen tekemä tutkimus on riippumatonta ja toiminta rahoitettu pääosin valtion varoista, joita ovat täydentäneet muut rahoitusmuodot. Tärkeä lähtökohta on niin yliopistojen kuin eri tieteenalojen välinen tasa-arvo. Yliopistoja on kohdeltu samojen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti. Hallitus aikoo nyt luopua näistä periaatteista.

Tiede- ja teknologianeuvosto linjasi viime vaalikauden lopussa, että yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä 200 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana. Tämän päälle tulisivat palkka- ja vuokrakustannusten noususta aiheutuvat lisämenot.

Hallituksen kehyspäätöksen linjaukset korkeakoulujen osalta merkitsevät, että yliopistojen toimintaedellytykset tehdään kohtuuttoman riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta. Linjaukset vaarantavat yliopistoissa tehtävän perustutkimuksen riippumattomuuden. Lisäksi ne asettavat mm. humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tieteenalat huonompaan asemaan verrattuna teknisiin tieteenaloihin, luonnontieteisiin ja muihin nopeasti käytäntöön soveltuviin tieteenaloihin.

Hallitus on muuttamassa koulutuspoliittista linjaa myös alueiden näkökulmasta. Sen linja eriarvoistaa eri puolilla maata olevia yliopistoja ja maan eri osien kehitystä. Yksityistä rahoitusta ei saada kaikkiin yliopistoihin, eikä yliopistojen kaikilla tieteenaloilla ole välitöntä yritystaloudellista kytkentää. Periaate alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistoverkosta on murentumassa.

Sivistysyliopistojen tärkeä ominaisuus on niiden autonomia. Yliopistot nimeävät hallituksensa. Sekä henkilöstöllä että opiskelijoilla on edustus päätöksenteossa. Nyt hallitus vähentää toimillaan todellisuudessa yliopistojen autonomiaa.

Hallituksen esitykset toisivat suuren muutoksen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Autonomian ja riippumattomuuden perustan turvanneet yliopiston hallinto ja päätösvalta siirtyisivät merkittävästi yliopistojen ulkopuolisille tahoille, pääosin elinkeinoelämälle. Yliopistot ajautuisivat keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan.

Hallituksen epätasa-arvoinen linjaus luo pitkällä aikavälillä vääristyneen kilpailuaseman. Säätiömallinen yliopisto saa rahaa rahan päälle ja pystyy nostamaan opettajien ja tutkijoiden palkkoja. Muut yliopistot painiskelevat samanaikaisesti 0-tasolla pysyvän perusrahoituksen kanssa.
Lisäksi tuottavuusohjelma leikkaa yliopistojen käytössä olevia varoja. Jo nyt hallituksen lupaama perusrahoitus kuluu kasvavien toimintakulujen, kuten vuokrien ja palkkakustannusten kattamiseen, jolloin tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen ei uutta rahoitusta riitä. Suomen yliopistoissa opiskelija-opettajamäärän suhde on heikompi kuin useimmissa muissa maissa.
Lisärahoitus on turvattava.

Oppositio ei ole yksin yliopistohuolensa kanssa. Vanhasen II hallituksen yliopistoja koskevat linjaukset kehysriihen yhteydessä ovat herättäneet hämmennystä ja aitoa huolta laajalti yliopistojohdon, henkilökunnan ja kansalaisten keskuudessa.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata tulevaisuudessa alueellisesti tasa-arvoisen, julkisen yliopistolaitoksen maassamme ja miten hallitus aikoo huolehtia, että kaikkien yliopistojen perusrahoitus pysyy tasa-arvoisena ja takaa kaikkien yliopistojen mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen ja varmistaa, että Suomeen ei synny kahden kerroksen yliopistoja?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

TAKAISIN

10.04.08 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa EU-perustuslaista, jota häveliäästi Lissabonin sopimukseksi kutsutaan.

EI EU:n perustuslaille

Kysymyksessä on EU-perustuslaki, jota ei enää EU-perustuslaiksi kutsuta.
Valhe rehottaa heti kansilehdellä. Eduskunnan enemmistö viime vaalikaudella ratifioi täysin tarpeettomasti kuolleen EU-sopimuksen. Se oli nöyristelyä Brysselin teknokraattivallan edessä. Nöyristely jatkuu, kun nyt olennaisilta osin samaa sopimusta tuotetaan uusissa vaatteissa Suomen Eduskunnan käsiteltäväksi.

Tämä on murheellista, korutonta kertomaa suomalaisesta kansanvallasta.
Vanhat puolueet ovat vihreine myötäjuoksijoineen hyppykenkää hyväksymässä suomalaisen päätösvallan luovuttamista EU:lle, laukaustakaan ampumatta. Se mikä asein puolustettiin ja taattiin, se kynällä myydään. Me emme täällä Eduskunnassa voi tätä esitettyä sopimusta sanallakaan muuttaa. Voimme vain hyväksyä tai hylätä.

Menetämme päätösvaltaa

Itsenäisyys on mahdollista siten, että kansalla on valtava tahto päättää omista asioistaan. Kansalla pitää myös olla taju omasta ainutlaatuisesta arvostaan, muuten itsenäisyys menetetään. Tällä sopimuksella me menetämme omaa päätösvaltaamme ja menetämme huomattavasti itsemääräämisoikeuttamme.
Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy.

EU on valheellinen järjestelmä. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus peittää alleen kaiken muun. Romania ja Bulgaria eivät täytä vieläkään EU-kriteerejä mitä ihmisoikeuksiin ja korruption kitkemiseen tulee. Naapurimaahansa Irakiin hyökkäilevää Turkkia kinutaan jäseneksi. EU on kuin playboyn avioliitto, vielä kasassa, mutta valhetta täynnä.

EU:n kannatus on Suomessa pohjamudissa. Suurin osa suomalaisista ei halua tällaista EU-perustuslakia. Hallitus ja SDP eivät ole Brysselin edessä pelkästään rähmällään vaan pitkin pituuttaan kuin matto tallattavana.
Kansanäänestykset on ympäri Eurooppaa Irlantia lukuun ottamatta poliittisella pelillä estetty. Suomessakin Vihreä Liitto on nöyrä EU-ruoskan suutelija, vielä viime vaalikaudella tehtiin ehdotuksia kansanäänestyksestä, nyt ollaan hiljaa, toivottavasti edes häpeissään.
Koijärveltä EU-kolhoosiin sopisi tämän tarinan nimeksi.

Jyrää oman perustuslakimme

Perussuomalaiset eivät ole farisealaisesti muodon orjia. Me vastustamme tämän perustuslain sisältöä. Sopimus EU:n perustuslaista jyrää oman perustuslakimme ja samalla valtiosääntömme, jonka mukaan ylin valta, valtiovalta, Suomessa kuuluu kansalle, lainsäädäntövalta kansan valitsemalle eduskunnalle ja tuomiovalta riippumattomille oikeusistuimille. Tämä perustuslakimme ydinsisältö mitätöityy, jos EU:n perustuslaki, joka on oman perustuslakimme yläpuolella, tulee voimaan maassamme.

Tähän asti EU-lainsäädännön ensisijaisuus jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden on perustunut EY-tuomioistuimen tulkintaan Maastrichtin sopimuksesta. Nyt Euroopan Unionin lainsäädäntö määrätään jäsenmaiden perustuslakien ja muiden lakien yläpuolella olevaksi EU:n perustuslaissa.
Lakien ylin tulkitsija on EY-tuomioistuin. Sen päätöksistä ei auta, eikä voi valittaa.

Tällä perustuslailla lopetetaan jäsenmaiden suvereniteetti ja valtiollinen itsenäisyys, siltä osin kuin niitä vielä on jäljellä. Sopimus EU:n perustuslaista, joka voimaan tullessaan muuttuu EU:n perustuslaiksi, on johdonmukaista jatkoa Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimukselle tiellä kohti lopullista päämäärää, Euroopan liittovaltiota, jossa kaikkia siihen kuuluvia maita ja kansoja hallitaan yhdestä keskuksesta yhteisellä lainsäädännöllä.

Tilanne muuttuu olennaisesti

Laajaa unionia, tätä armotonta EU-kolhoosia, ei ole mahdollista hallita nykyisen EU:n päätöksentekojärjestelmällä. Tämän vuoksi perustuslaissa laajennetaan määräenemmistöllä tapahtuva päätöksentekoa. Tämä minimoi väistämättä Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden mahdollisuuden vaikuttaa unionissa tehtäviin päätöksiin. Ainoa, missä Suomen panos kasvaa, on jäsenmaksuosuus. Sinä maksat!

Puheet, että EU:n perustuslaki ei olennaisesti muuta nykyistä tilannetta, ovat kansalaisten tarkoituksellista harhauttamista ja harhaanjohtamista.
EU-valtion syntyminen, EU:n oikeushenkilöllisyys, perustuslakiin sisältyvä säädös unionin lainsäädännön ensisijaisuudesta, unionin toimivallan ujuttaminen entistä enemmän myös rikoslain puolelle ja määräenemmistöllä tehtävien päätösten huomattava kasvu ovat erittäin merkittäviä muutoksia, joiden vähättely on röyhkeää kansalaisten aliarvioimista ja poliittisen tarkoituksenmukaisuuden asettamista lain edelle. Se on myös valhe.

EU-parlamentin vallan kasvu johtaa siihen, että asioistamme päättää entistä enemmän kreikkalainen kommunisti, italialainen fasisti, saksalainen pankkiiri ja ranskalainen sosialisti. Suomi myös menettää vähäistä vaikutusvaltaansa yhden paikan menetyksen myötä EU- Parlamentissa. Oma EU-komissaari menetetään ja EU:lle tulee presidentti. Kokoomus on täysin rappiolla mitä kansansuvereniteettiin tulee, eivätkä sosialistit ole pekkaa parempia. Kepun suhteen olen vaalinut pientä toivon liekkiä, mutta ilmeisen turhaan. Keskustan äänestäjien ylivoimainen enemmistö on tätä sopimusta vastaan, mutta hallitusliituraita panee keskustan kansanedustajan syömään sortajan kädestä.

Valtiovalta kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, joka luovuttaa sen neljäksi vuodeksi kerrallaan eduskunnalle. Meillä arvoisat kollegat ei ole oikeutta luovuttaa sitä edelleen, niin kuin nyt tehdään. Perussuomalaiset eivät hyväksy Suomen kansalle ja vielä syntymättömille suomalaisille sukupolville kuuluvan valtiovallan siirtämistä Euroopan Unionille.

Euroopan Unionin perustuslaki on ratkaiseva askel liittovaltio-EU:n suuntaan. Suomen ei pidä hyväksyä oman itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa kaventamista. Suomen ei pidä hyväksyä, eikä ratifioida ehdotettua EU-perustuslakia, jota Lissabonin sopimukseksi kutsutaan.
Perussuomalaiset äänestävät yksimielisesti tätä itsenäisyyttämme ja itsemääräämisoikeutta tuhoavaa esitystä vastaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini.

TAKAISIN

01.04.08 Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon lähetekeskustelu

Se on täällä tänään. Näin voi hyvällä syyllä sanoa nyt lähetekeskustelussa olevasta liikennepoliittisesta selonteosta. Eduskunnan suurin puolue, "tiepuolue" on odottanut tätä asiakirjaa kuin kuuta nousevaa. Myös liikenneministeri on viime aikoina toistuvasti viitannut annettavaan selontekoon, kun hänelle on esitetty joku liikenteeseen liittyvä kysymys.
Vastaako selonteko sille asetettuja vaatimuksia, onkin toinen juttu. Kun luki sen 62 sivua tiivistä tekstiä, jäi mieleen monta avointa kysymystä, vaikka selonteko sinällään on laadittu asiallisesti ja monipuolisesti. Se taitaa olla hankelistoilla ostettu poliittinen kompromissi. Onhan sen pohjana ollut lähes 130 lausuntoa sekä erilaisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia. Selonteon loppupuolella olevat listat parannettavista ja rakennettavista kohteista ovat juuri sitä konkretiaa, jota eri puolilla Suomea on innolla odotettu. Olihan lausunnoissa esitetty lähes 150 hanketta mukaan selontekoon.

Perussuomalaisten mielestä liikenneturvallisuusosio on saanut aivan liian vähän tilaa selonteossa, kun ottaa huomioon viime vuosina liikenteessä menehtyneiden ja loukkaantuneiden määrän verrattuna liikenneturvallisuutta koskevassa periaatepäätöksessä asetettuihin tavoitteisiin. Selonteossa on aivan oikein todettu, että liikenteen valvonta on tehokasta liikenneturvallisuustyötä. Esitetyistä tehostamistoimista olemme kuitenkin toista mieltä. Nyt vannotaan liiaksi automaattisen liikennevalvonnan nimiin.

Uskallamme väittää, että lisääntyvä "peltipoliisien" käyttö ei tuo todellista lisäturvaa kuin sille tiekohteelle, jossa tuo telkänpönttö on.
Nyt on tilastoitu vain se, kuinka paljon liikenneturvallisuus on parantunut noilla tieosuuksilla, joissa telkänpönttö on, mutta ei ole lainkaan ajateltu sitä, mitä muutama poliisipartio olisi saanut aikaiseksi sen sijaan, että poliisi joutuu istumaan päätteen ääressä tekemässä ylinopeuskuvia, postittamassa rangaistusvaatimusilmoituksia ja lähettämässä virka-apuja, jos ja kun "rankkarin" vastaanottaja kiistää ylinopeuden. Sillä aikaa saavat esimerkiksi rattijuopot ja autovarkaat liikkua vapaasti.

Käsittämättömin esitys on, että kunnille sallittaisiin liikennevalvontatyö.
Olisivatko perussuomalaiset autoilijat keskustavaltaisissa kunnissa erityistarkkailussa? Kyllä kuntien rahoitus pitää hoitaa muilla tavoin!

Selonteossa todetaan, että kaikkia perusteltuja liikenneväylä- ja joukkoliikennetarpeita ei kyetä tyydyttämään käytettävissä olevilla määrärahoilla. Perussuomalaiset katsovat, että on arvostuskysymys kuinka paljon rahaa käytetään perusväylänpitoon. On muistettava, että valtio kerää vuosittain liikenteeltä yli kuusi miljardia euroa, mutta siitä palautuu liikenteen ylläpitoon vain noin miljardin euron verran.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on erityisen pettynyt perustienpidon kokonaisrahoitukseen. Hallituskauden 72 miljoonan euron luvattu lisäys olisi pitänyt olla ehdottomasti vuosittainen vähin määrä, jolloin rahoitus ei vähenisi reaalisesti, kuten nyt tulee tapahtumaan. Eduskunnan on korjattava tämä epäkohta. Kunnossapidon kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Uhkana on, että lisärahoituksen kohdistuessa perustellusti pääosin alempiasteiseen soratiestöön puuhuollon turvaamisen nimissä, päällystettyjen seutu- ja yhdysteiden sekä siltojen kunto heikkenee entisestään. Tätäkö Keskustan edustajat tarkoittivat vaalilupauksissaan?

Yksityisteille, joita on noin 350 000 kilometriä ja joista valtionapuun oikeutettuja on noin 55 000 kilometriä, luvattu vuosittainen 10 miljoonan euron korotus on oikean suuntainen, mutta vasta 35 miljoonan euron vuositasolla yksityisteiden kunto pystyttäisiin säilyttämään kestävällä tavalla.

Tässä yhteydessä olisi ollut paikallaan antaa lupaus arvonlisäveron poistamisesta tiekunnilta. Erään arvion mukaan tiekunnat ovat maksaneet valtiolle arvonlisäveroa vuodessa noin 17 miljoonaa euroa yksityisteiden kunnostuksista.

Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää ajatusta siitä, että kunnat olisivat velvoitettuja osallistumaan taloudellisesti valtion ylläpitämien teiden perusparannushankkeisiin. Olisimme toivoneet, että selonteossa olisi selvästi todettu, että vastuu niistä kuten liikenneturvallisuushankkeistakin kuuluu yksinomaan valtiolle, joka kerää liikenteeltä verotkin. Nyt moni köyhä kunta on joutunut ottamaan lainaa, että on saanut jonkun valtion tiehankkeen aloitukseen, koska tiehallinto on edellyttänyt kunnan mukaan tuloa.

Rautateiden osalta voi todeta, että valitettavasti selonteon perusteella ainakaan tämä sukupolvi ei näe aikaa, jolloin tärkeimmät tavaraliikenteen käyttämät ratayhteydet saataisiin 25 tonnin akselipainon kestäviksi

Eduskunnalla on palautekeskustelussa mahdollisuus tehdä selontekoon selviä parannuksia erityisesti liikenneturvallisuuden ja perusväyläverkoston osalta. Perussuomalaiset luottavat, että ne esitykset myös tulevat valiokunnalta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän yksittäiset jäsenet pureutuvat tarkemmin selonteon yksityiskohtiin, koska annettuun 7 minuuttiin ei ryhmäpuheenvuorossa pysty sisällyttämään kaikkia selonteon aihepiirejä.

Kansanedustaja Raimo Vistbacka, Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

TAKAISIN

25.03.08 Inhimillisiä arvoja edistettävä

Hallituksen selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012 tarjoaa ennusteita hidastuvasta talouskasvusta. Näistä synkistäkin tulevaisuudenkuvista huolimatta valtiontalouden pitempiaikaisen myönteisen kehityksen pitäisi mahdollistaa nykyistä tasaisempi hyvinvoinnin jakautuminen. Valtion kirstusta on riitettävä rahaa heikompiosaisten palveluihin ja heidän asemansa parantamiseen. Nimenomaan pienituloisten ostovoiman kasvattaminen vaikuttaa tehokkaasti kotimaiseen kulutukseen, mikä osaltaan vahvistaa talouskasvua.

Perussuomalaisten mielestä talouskasvu ei saisi olla itseisarvo; tärkeintä on, että kaikki kansalaiset saavat tarvitsemiaan hyvinvointipalveluita.
Kuitenkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman nimissä näitä palveluita ajetaan jatkuvasti alas.

Hallituksessa ollaan taas käynnistämässä uusia tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla pyritään nyt 4800 henkilötyövuoden vähentämiseen; siitäkin huolimatta, että monella alalla on jo valmiiksi vaikeuksia saada työt tehtyä hyvin nykyisellä henkilömäärällä. Mielestämme tuottavuusohjelman tavoitteena tulisi olla tuottavuuden ja palveluiden aito parantaminen eikä vain henkilöstön määrän vähentäminen.

Yksityiset yliopistot?

Innovaatioyliopistoon ollaan kehyspäätöksen mukaan valmiita sijoittamaan 500 miljoonaa euroa, mikäli muut rahoittajatahot sitoutuvat sijoittamaan hankkeeseen vähintään 200 miljoonaa euroa. Hallitus tarjoaa yksityisen rahoituksen mahdollisuutta myös muille korkeakouluille. Vaikka nyt väitetään kiven kovaan, että kaupallinen rahoitus ei heikennä julkista rahoitusta, herää silti kysymys, ollaanko Suomessa pikku hiljaa liukumassa yksityisen korkeakoulujärjestelmän suuntaan? Ja jos näin käy, mitä silloin tapahtuu niiden alojen tutkimukselle, jotka eivät rahoittajia kiinnosta?

Hallitus haluaa tehdä Suomesta "luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maan", mikä toki kuulostaa komealta. Kuitenkaan lasten ja nuorten luovuutta ei meillä tueta riittävästi. Suomalaiset lapset ovat perinteisesti menestyneet hyvin koulussa, mistä paljon puhutut Pisa-tuloksetkin kertovat, mutta asialla on kääntöpuoli: Tutkimuksen mukaan 65 % lapsista kärsii ilon puutteesta koulussa. Ilmeisesti suomalaislapsista tulee suorittajia jo varhain, ja samalla he luopuvat liian aikaisin lapsuudelle ominaisesta luovuuden toiminnasta. Tällä on väistämättä seurauksia pitkälle aikuisuuteen.

Pienituloisten asema

Tämän päivän Suomi ei kohtele heikoimpiaan hyvin. Valtiovetoinen inflaatio vaikuttaa eniten pienituloisiin. Kun asuminen, elintarvikkeet, lääkkeet, sähkö, polttoaineet ja palvelut kallistuvat, joutuvat tiukimmille ne, jotka jo ennestään ovat heikossa asemassa, kuten työttömät, pätkätyöläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat, köyhät lapsiperheet, vammaiset ja pienten eläkkeiden varassa elävät.

Perussuomalaisten mielestä näiden ryhmien hyvinvointia yhteiskunnan tulisi tukea huomattavasti nykyistä enemmän. Eläkkeiden tulisi seurata yleistä palkkakehitystä, jotta niiden ostovoima ei heikkenisi jatkuvasti.
Taitetusta indeksistä on päästävä eroon.

Veteraanit kunnia-asia

Valtio ei myöskään saa unohtaa sotiemme veteraaneja, sotainvalideja ja kotirintamanaisia. Nämä ihmiset ovat uhranneet puolestamme paljon, ja on kunnia-asia, että heidän hyvinvoinnistaan jatkossakin pidetään huolta.
Kuntien tulisi oma-aloitteisesti kartoittaa edellä mainittujen ryhmien avuntarve ja sen perusteella aktiivisesti tarjota jokaiselle heidän tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita.

Nykyisellään, kun tällaista kartoitusta ei ole tehty, osa avustamiseen tarkoitetuista määrärahoista jää käyttämättä ja moni jää ilman tarvitsemaansa välttämätöntä kuntoutusta, kun ei osaa eikä enää jaksa sitä itse lähteä anomaan.

Vanhustenhoitoon voimavaroja

Vanhustenhoidon nykytila on hyvä esimerkki siitä, että tuottavuusajattelu on mennyt liian pitkälle. Tässä niin kutsutussa hyvinvointivaltiossamme ei ihmisellä enää ole minkäänlaista arvoa sen jälkeen, kun hän on työnsä tehnyt ja lakannut tuottamasta. Tapa, jolla vanhukset suljetaan laitoksiin, sidotaan sänkyihinsä ja vaiennetaan lääkkeillä, on täysin epäinhimillinen. Siitä on tehtävä loppu. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että valtio on osaltaan ajanut monet kunnat niin heikkoon taloudelliseen asemaan, että niiden on vaikea selviytyä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä velvoitteistaan.

Laitoshoidon tarvetta vähentävää omaishoitoa on tuettava nykyistä enemmän, ja vammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan subjektiivisena eli velvoittavana oikeutena tulisi pikaisesti taata lailla. Hoivatyöhön tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on asianmukainen koulutus, hyvät työolosuhteet ja riittävästi aikaa potilailleen. Tähän on löydyttävä resurssit. Valtion tulisi turvata kaikille kansalaisilleen loppuun saakka ihmisarvoinen elämä. Näin ei tällä hetkellä ole, ja se on suuri häpeä.

Koko Suomi elinkelpoisena

Eri puolilla Suomea asuvat ovat eriarvoisessa asemassa palveluiden laadun ja saatavuuden suhteen. Heikko-osaisten asema usein heikkenee entisestään syrjäseuduille mentäessä. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua. On kaikkien suomalaisten etu, että koko Suomi pysyy elinkelpoisena ja asuttuna. Ikävä kyllä syrjäseutujen asukkaiden hankalaa asemaa heikentää entisestään pian vaadittava jätevesijärjestelmien uudistaminen. Valtion olisikin taloudellisesti tuettava pienituloisia näissä kohtuuttoman hintaisissa investoinneissa.

Kotimaisen puun käytön lisääminen ja teollisuuden puuhuollon turvaaminen ovat tavoitteita, joita toteuttamalla voidaan sekä säilyttää työpaikkoja että osaltaan edistää syrjäseutujen säilymistä elinvoimaisena. On erittäin tärkeää, että kehyspäätöksessä varaudutaan Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun edistämällä kotimaista puunsaantia Esko Ahon vetämän työryhmän esitysten pohjalta.

On valitettavaa, että metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen mahdolliselle verovapaudelle on jääty odottamaan EU-komission lupaa.
Tällainen EU:n "mallioppilaana" oleminen ei laita puukauppaa liikkeelle, vaan päinvastoin epävarmuus jarruttaa puunmyyntiä. Myös metsänparannusvarojen lisääminen on myönteinen asia, mutta varat pitäisi saada käyttöön etupainotteisesti.

Tiepääomaa on kadotettu

Liikennehankkeisiin kehyspäätöksessä osoitetaan onneksi aiempaa enemmän varoja. Perustienpidon määrärahoja lisätään kehyskaudella 60 miljoonaa euroa. Kun kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi tiepääomaa on kadotettu teiden kunnon heikentyessä joka vuosi reilusti tuota luvattua investointia enemmän, niin valitettavasti osoitetut varat eivät tule riittämään koko Suomen tarpeisiin siten, että tiestön kuntoon saataisiin merkittävää kohennusta. Luvattujen rahojen jaossa ei enää saa asettaa köyhiä kuntia selkä seinää vasten, eli pakottaa niitä osallistumaan määräprosentein alempiasteisen tiestön perusparannuskustannuksiin.

Tiestön heikko kunto aiheuttaa vaikeuksia elinkeinoelämälle ja heikentää liikenneturvallisuutta etenkin syrjäseuduilla. Tämän lisäksi odotettavissa on muun muassa painorajoitusten lisäyksiä rataverkostoon sen kunnon edelleen heikentyessä. Kaiken kaikkiaan kehyspäätöksessä on lueteltu pitkä lista erilaisia liikennehankkeita. Täytyy vain toivoa, että ne myös toteutuvat.

Ihminen rahan edelle

Perussuomalaisten mielestä hallituksen lähtökohtana valtiontalouden suunnittelussa tulisi aina olla inhimillisten arvojen ja yhteisen hyvinvoinnin edistäminen kylmien talouslukujen sijaan. Tämän suuntaisia muutoksia Perussuomalaiset toivovat valtiovarainvaliokunnan mietintöön.

Kehysraameissa esitetyt keinot eivät pysäytä kansan kahtiajakoa, koska köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä entisestään lisääntyy.
Ihmisten henkinen pahoinvointi ja uupuminen kaikissa ikäluokissa tuntuvat lisääntyvän vuosi vuodelta.

Voidaankin kysyä, onko vahvan talouskasvun, menestyksen ja huippuosaamisen hintana loppuun palanut, onneton kansa. Arvoisa puhemies, sellaista hintaa ei Suomella ole varaa maksaa.

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro, Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner
(ps)

TAKAISIN

11.03.08 Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan, Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

RIITTÄVÄTKÖ RESURSSIT?

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kannattaneet YK:n mandaatilla tapahtuvaa rauhanturvatyötä ja kriisinhallintaa. Sen Suomi osaa ja siitä meitä maailmalla arvostetaan. Nyt olemme ottamassa kantaa hallituksen selontekoon Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan eli NRF-joukkojen toimintaan.

Edellä olemme saaneet pääasiassa kuulla perusteluja sille, miksi meidän pitää mennä mukaan YK-johtoisen auhanturvaamisen ja EU:n taistelujoukkojen lisäksi vielä tähänkin toimintaan. Selonteon mukaan NRF:ään osallistuminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden kehittää omaa nopean toiminnan kykyään edelleen. Se kuulemma myös tukisi Suomen
osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan, eikä se muuttaisi Suomen suhdetta Natoon. Uskoo ken haluaa.
Joka tapauksessa asia halutaan saada näyttämään siltä, että NRF-joukoissa olisi kyse luontevasta jatkosta suomalaiselle rauhanturvaamisperinteelle. Tästä voidaan olla perustellusti toistakin mieltä.

KRIITTINEN SUHTAUTUMINEN

Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti NRF-joukkoihin liittymiseen. On hyvä, että Suomi ei selonteon mukaan ole asettamassa sotilasosastoa NRF-valmiusvuoroon. Mielestämme on silti edelleen syytä yhtyä tasavallan presidentin esittämään kysymykseen: riittävätkö resurssimme? Jo nyt näyttää siltä, että laaja rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintamme nielee voimavaroja kotimaan puolustukselta. Asetekniikka kallistuu jatkuvasti, mutta kansainvälisesti verrattuna alhaisella tasolla olevia
puolustusmäärärahoja ei ole kasvatettu juuri nimeksikään, vaikka talouskasvun puolesta se olisi ollut mahdollista. Nykyrahoitus ei enää kunnolla mahdollista koko maan puolustamista. Kansainväliseen toimintaan sen sijaan näyttää riittävän rahaa lähes rajattomasti.
Pienen Suomen voimavaroja ei saa hajauttaa maailman tuuliin eikä kaiken maailman ongelmia voi siirtää suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.

HUOLI PUOLUSTUSKYVYSTÄ

Hallituksen selonteko ei näytä seisovan aivan rehellisellä pohjalla. Onko hallituksen piilotavoitteena NRF-joukkojen ja itsenäisen puolustuksen edellytysten laiminlyömisen kautta ujuttaa Suomea aste asteelta kohti tilannetta, jossa sotilaallinen liittoutuminen on ainoa vaihtoehto?
Selvyyden vuoksi sanottakoon, etteivät Perussuomalaiset vastusta kaikkea yhteistyötä Naton kanssa silmät kiiluen kuten Vasemmistoliitto. Meidän motiivimme on yksinomaan huoli oman maan puolustuskyvystä. On harhaluulo, että yliaktiivinen kansainvälinen osallistuminen jotenkin merkittävästi tukisi omaa kansallista puolustuskykyämme, jonka kuitenkin pitäisi olla
meille turvallisuuspolitiikassa asia numero yksi.
Sitä paitsi Perussuomalaiset katsovat, että jos Suomi päättää anoa Nato-jäsenyyttä, on ratkaisu tehtävä kansanäänestyksellä kuten EU-jäsenyyskin.

RESERVILÄISIÄ KOULUTETTAVA

Hallitus tuhlaa resursseja ja rakentaa pilvilinnoja EU- ja NRF-joukkohankkeillaan. Suomen tulee olla turvallisuus- ja
puolustuspolitiikassaan inhorealistinen ja määrätietoinen. Kansalaisia on kuultava. Reserviläisiä on koulutettava. Emme ole enää puolueeton maa, mutta emme myöskään liittoutunut maa. Mitä me olemme?
EU ei anna meille turvaa, Natoon emme kuulu, joten ainoa turvatakuumme on uskottava kansallinen puolustus. Siitä on tärkeintä pitää kiinni, unohtaa haihattelu, ja olla toki mukana rauhanturvaamistoiminnassa, mutta järkevissä puitteissa.

Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)

TAKAISIN

13.02.08 Ihminen rahan edelle, (ps)

Perussuomalaisten mielestä työnteon on aina kannatettava joutenoloa paremmin. Perussuomalaisten mielestä koko Suomi tulee pitää asuttuna. Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon tulee olla oikeudenmukaista.

Onko oikeudenmukaista, että kannattava yritystoiminta, jolla on merkittävä aluepoliittinen vaikutus, lopetetaan? Onko se Lapin etu? Onko se Kymen etu? Onko se Suomen etu? Ei ole, herra puhemies. Se on vain ja ainoastaan pörssipelurin kuviteltu etu! Haluammeko me, että kaikista suomalaisista pitää tulla pörssipelureita ja optiosaalistajia?

MIKÄ RIITTÄÄ?

Mikä silloin työntekijänä riittää, jos se, että tekee parhaansa ja tuottaa voittoa ei riitä? Mikä silloin riittää? Tätä kysyin Massaliikkeen edustajilta sekä eduskunnan portailla että sisätiloissa. He eivät osanneet vastata. En osaa itsekään. Sen on riitettävä, muuten maailmasta menee mieli ja merkitys.

Esimerkiksi Kemijärven sellutehdas tuottaa vuodessa noin 20 miljoonaa euroa voittoa, joka on päivässä noin 65 000 euroa. Ajatelkaa, 65 000 euroa voittoa päivässä! Kemijärven tehtaaseen sijoitetun pääoman tuotto on ollut vuosina 1999-2005 huomattava jopa 17 % vuodessa, kun taas konsernin sijoitetun pääoman tuotto on ollut vain n. 3,5 %. Kemijärven sellutehdas
on siis erittäin kannattava tuotantolaitos ja sijoitus.

HÖLMÖLÄISTEN HOMMAA!

Hyvät edustajat, kysyn vaan, millä laskutoimituksella saadaan aikaan sellainen lopputulos, että juuri tämä selvästi keskivertoa kannattavampi investointikohde Stora Ensossa on se, joka tulee lakkauttaa ja jonka ylläpitäminen vaikuttaisi muka negatiivisesti yhtiön pörssiarvoon? Hallitus tietää itsekin, miten asia on, mutta tästä on tullut näköjään arvovaltakysymys. Kun on ensin hutkittu ja vasta sitten tutkittu, on päätetty viedä prosessi loppuun. Meni syteen tai saveen! Hölmöläisten hommaa sanon minä.

Hallitus ja sen myötäjuoksijat ovat kuin kuorossa laulaneet, ettei ole realistista puuttua Stora Enson päätökseen lakkauttaa Kemijärven ja Summan tehtaat. Hyvät edustajat, miten te, jotka laulatte tässä kuorossa, kehtaatte käydä kerta toisensa jälkeen puhumassa kotiseutunne tilaisuuksissa siitä, miten taas kerran tarvitaan ehdokkaita ja kannatusta kunnallisvaaleissa, jotta saadaan hoidettua näitä meidän yhteisiä asioita? Kuinka sitä kehtaa tehdä? Vai liikutteko te ken ties vain sellaisten ihmisten keskuudessa, jossa kuulette aina sen, mitä haluattekin kuulla?

KAIKILLA YKSI ÄÄNI

Itse liikun sellaisten ihmisten joukossa, jossa kaikilla on yksi ääni. Kansanvallassa jokaisella ihmisellä on yksi ääni ja vain hän
voi sen itse ja henkilökohtaisesti antaa. Me täällä eduskunnassa olemme jokainen ihmisten äänillä. Meidän tehtävämme on käyttää saamiamme ääniä. Kuulen ääniä. Suomalaisia.

On epätervettä, suorastaan masokistista, nauttia siitä, että halutaan tehdä päätöksiä, joista kansalaiset kärsivät. Tähän on nyt kuitenkin tultu. Kun rahalle on annettu maassa valta ja voima, voi kunniaa niittää ainoastaan rahan ehdoilla.

On häpeällistä, että kerta toisensa jälkeen tullaan väittämään kansalle kirkkain silmin ja vakavalla naamalla, että valtio käytännössä 35 prosentinäänivallalla ei voi edes yrittää puuttua pörssiyhtiön toimintaan, koska se on muka vastoin periaatteita. Mistä tämmöinen tulkinta on kotoisin? Brysselistäkö?
Täällä Kepu on pontevaa poikaa vajaan 25 prosentin kannatuksella eduskuntavaaleissa ja kehuu pitkin selkosia takki auki, että me olemme suurin ja kaunein puolue. Lapin kepukin pukkaa julkilausumaa ja vaatii Kemijärven tehtaan pelastamista, mutta eduskuntakepu istuu harjasniska takinkauluksessa istuntosalissa tekemättä mitään.

VALTIOVALTA KUULUU KANSALLE

Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos perustuslakimme keskeisin sanoma on käytännössä kuollut kirjain, on viesti perustuslain uudistusta valmistelevalle työryhmällekin harvinaisen selvä: Valta ei kuulukaan enää kansalle, vaan suurpääomapiireille ja pörssipelureille. Presidentin
virkakin on tällä logiikalla lakkautettava, sillä onhan se kiusallista, kun kansan suoraan valitsema presidentti voi olla hallituksen kanssa asioista eri mieltä. Ja tätä eri mieltä olemista te hyvät hallitusherrat ja hallitusrouvat nimitätte populismiksi!

Minkä takia hallitus on antanut ymmärtää, että Stora Enson osakekurssi laskisi, jos me täällä puuttuisimme kansan tahtoa noudattaen ja matemaattisiin tosiseikkoihin tukeutuen tähän epäkohtaan? Ja mitä merkitystä väliaikaisella osakkeen hypoteettisen arvon alenemisella edes olisi, jos osakkeista ei olla aikeissa luopua? Tästä on kysymys, hyvät edustajat. Joko me myymme valtionyhtiöt pois kokonaan tai sitten me käytämme sitä valtaa, jonka kansa on meille uskonut. Me emme kerta
kaikkiaan voi täällä salissa esittää kansalle, että perustuslakimme arvo on pienempi kuin niiden Stora Enson osakkeidenyhteisarvo, jotka ovat muiden tahojen kuin valtiovallan omistuksessa.

On väärin sanoa, että valtiovallasta on tullut renki omassa kodissaan. Totuus näyttää olevan se, ettei valtiovalta ole kotoisin mistään. Se ei tottele isäntäänsä eli kansaa, vaan se tottelee rahaa, jolla ei tunnetusti nykyaikana ole sen paremmin isäntää kuin emäntää. Siinä prosessissa se kansanvalta, jonka turvin rahaa uudelleen jaetaan ja hyvin pitkälle myös synnytetään, lopulta murtuu ja pääomat siis keskittyvät. Raha tulee rahan luo. Vai väittääkö joku, että kansanvalta itsessään on arvoton eikä
mahdollista hyvinvointia?

VALHETTA TOISEN PÄÄLLE

Stora Enson perustelut ovat muuttuneet matkan aikana kuin Auervaaran kosintapuheet. Valhetta on mätetty toisen päälle. Omat metsänsä myynyt yhtiö on käyttäytynyt ikään kuin se omistaisi Lapin metsät. Kaiken kukkuraksi se kieltäytyy edes neuvottelemasta tehtaansa myynnistä, vaikka ostajia olisi. Röyhkeys on ollut täysin estotonta.

Olisi oikein ja kohtuus, että asioiden perinpohjaisen selvittämisen takaamiseksi Kemijärven tehtaalle myönnettäisiin jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun asti, jolloin totuus paljastuisi ja tehdas voisi jatkaa vaikka biojalostamona. Tämä toteutuisi varmasti jos Suomen hallitus ja eduskunta näin yhdessä edellyttäisivät. Tehdään oikein, kun se on mahdollista.

Kansanedustaja Timo Soini (ps)

TAKAISIN

12.02.08 Kansalaisten kahtiajaolle loppu, ryhmäpuheenvuoro (ps)

Maailmantalouden mittakaavassa Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa kansantaloudessa yritysten kansainvälistyminen on johtanut merkittäviin muutoksiin. Globalisaation seurauksena työpaikkoja häviää mutta niitä myös
syntyy, ja nähtäväksi jää, kuuluuko Suomi pitkällä aikavälillä tämän kehityksen voittajiin vai häviäjiin.
Maailmantalouden kehityssuunta on meille joka tapauksessa ongelmallinen; se kun näyttää vääjäämättä siirtävän talouden painopistettä pois Euroopasta kohti houkuttelevampia kohteita, joissa kulut ovat alhaisemmat. Mahdollisimman isoa voittoa etsivä isänmaaton suuri raha ei tunne rajoja eikä yhteiskuntavastuuta.

LAPSIPERHEIDEN AHDINKO

Suomella on mennyt taloudellisesti hyvin jo useamman vuoden ajan. Vähäisten etuuksien parannusten jälkeenkään ei tämä kuitenkaan juuri näy pienituloisissa talouksissa. Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet.
Tilastokeskuksen mukaan kulutusmenojen kasvu on ollut työttömillä ja yksinhuoltajatalouksilla keskimääräistä vähäisempää. Köyhyysrajan alapuolelle jäävien kansalaisten määrä ei näy vähentyvän. Hallituksen suunnittelema palvelumaksujen nosto vaikeuttaa entisestään heidän asemaansa. Erityisen valitettavaa on, että heidän joukossaan on runsaasti lapsiperheitä. Tiedostaako hallitus lainkaan heidän ahdinkoaan? Yksi parantava täsmäkeino on ruuan arvonlisäveron alentamisen nopea toteuttaminen.

VETERAANIT JA SOTAORVOT

Perussuomalaisten mielestä sodat kokeneen sukupolven kuntoutustoiminta on saatava kattavaksi, niin että jokainen halukas voi siihen voimiensa mukaan vuosittain osallistua. Toimintaa on laajennettava myös sotaorvot huomioiden.

VANHUKSET JA VAMMAISET

Vanhustenhoidossa on erityisesti huolehdittava - subjektiivisia oikeuksia korostavalla lainsäädännöllä - että omaishoitajien lakisääteiset oikeudet taataan ja että he olisivat tasavertaisemmassa asemassa muiden samaa työtä tekevien kanssa.
Myös vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä on saatava voimaan subjektiivisena oikeutena. Se tulee toteuttaa kerralla eikä asteittain, niin että tämä asia saataisiin viimeinkin pois päiväjärjestyksestä.

KUNTATALOUS KURALLA

Kuntatalous on kuralla. Perussuomalaiset eivät usko, että mitkään Paras-hankkeet tulevat kuntien asemaa konkreettisesti parantamaan.

VALTION TUOTTAVUUSOHJELMA

Hallituksen mainostama ja toteuttama tuottavuusohjelma on puolestaan viemässä suomalaista yhteiskuntaa umpikujaan.
Säästöjä perustellaan kaavamaisesti henkilötyövuosilla piittaamatta palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Esimerkkeinä voi ottaa edelleen kukoistavan harmaan talouden ja maahanmuuttajataustaisten kasvavan rikollisuuden.
Vähäisten määrärahojen johdosta poliisien vakansseja pidetään auki, syyttäjiä ei ole riittävästi eikä oikeuslaitoskaan saa tarvitsemiaan resursseja.

PUUHUOLTO TURVATTAVA

Hallituksen ei sovi unohtaa myöskään kansantaloutemme yhtä kivijalkaa, metsäteollisuutta ja sen toimintaedellytyksiä.
Puuhuolto on turvattava. Kotimainen puu on saatava liikkeelle ympärivuotisesti. Tässä myös tiestön ja rautateiden kunnolla on merkittävä rooli.

EI EU:N PERUSTUSLAILLE

Perussuomalaisten kanta ei tule muuttumaan EU:n perustuslain suhteen. Kosmeettiset muutokset eivät riitä, emmekä tule hyväksymään ns. Lissabonin sopimuksen ratifiointia.
Rahaa tuntuu jatkuvasti riittävän EU-hömpötyksiin, kuten Iso-Britannian EU-jäsenmaksun helpotukseen. Hallituksen on jo korkea aika nostaa kissa pöydälle, unohtaa mallioppilaslinja ja pyrkiä saamaan jotain järkeä tähän asiaan, ainakin Suomen osalta.

JOKAINEN IHMINEN ARVOKAS

Perussuomalaiset edellyttävät hallitukselta, että heikompiosaisten kansalaisten oikeus- ja sosiaaliturvaan sekä erveydenhuoltoon saadaan riittäviä lisäpanostuksia. Kansalaisten kahtiajaolle on saatava loppu. Jokainen ihminen ja elämä on
arvokas. Tämän myös Vanhasen II hallituksen pitää muistaa esityksiä tehdessään.

Kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps)

TAKAISIN

28.01.08 Kerjääminen on ongelma (ps)

Yhteiskuntamme peruspilareihin kuuluu sosiaalinen tasavertaisuus. Jokainen kansalaisemme on oikeutettu sosiaaliturvaan. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto haluaa lauantaina 26.1.2008 julkaisemassaan tiedotteessaan laajentaa sosiaaliturvaa jokaiseen maassamme oleskelevaan, mukaan lukien Helsingin kaduilla eläviin itäeurooppalaisiin kerjäläisiin, joista erityisesti romanialaiset ovat olleet viime päivinä esillä. Mielestämme tämä Vinon esitys antaa Itä-Euroopan köyhälistölle väärän signaalin.

Perussuomalaiset Nuoret katsovat, että jokaisen valtion on turvattava omien kansalaistensa asema. Monet kerjäläiset haluaisivat omien puheidensa mukaan palata kotimaahansa. Tällaiseen haluun paras rahallinen ja käytännöllinen apu löytyy Romanian suurlähetystöstä, eikä Suomen veronmaksajien lompakosta. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton vaatimus ei ole kestävä. Suomen valtion talous ei kestä sosiaaliturvan laajennuksia jokaiselle maassamme oleskelevalle. Tämä vaatimus
toteutuessaan voi pahimmillaan johtaa sosiaaliturvan väärinkäyttöön ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Sosiaaliturvan laajennus kuitenkin revitään veronmaksajien selkänahasta.

Perussuomalaiset Nuoret hyväksyvät mahdollisuuden työntekoon. Jokaisella maassa oleskelevalla pitää olla mahdollisuus työntekoon. Jos tästä mahdollisuudesta huolimatta päädytään ennemmin kerjäämään kaduilla, on viime kädessä Suomen valtion ryhdyttävä toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Kerjääjät ja muut epämääräiset norkoilijat kauppakeskusten liepeillä
saattavat aiheuttaa etenkin vanhemmalle väestölle turvattomuuden tunnetta, ja jopa pelkotiloja.

Haluammekin kysyä, mihin toimiin Suomen hallitus ryhtyy, jotta kerjäämisongelma ei tästä enää pahenisi?

Perussuomalaiset Nuoret ry

TAKAISIN

17.12.07 Ryhmäpuheenvuoro tänään eduskunnassa koskien pääministerin ilmoitusta vakausohjelman tarkistuksesta ja talouspolitiikan haasteista

Säännöllisin väliajoin taloushistoriassa koittaa aika, jolloin hölmöt erotetaan heidän rahoistaan. Tämä on jälleen kerran tapahtunut Yhdysvalloissa asuntoluottomarkkinoilla. Tuon kriisin kustannukset tuntuvat suomalaisen velallisen kukkarossa.

Meille on EU-rahan olemassa olon ajan toitotettu asuntolainojen alhaista korkoa suurena onnena ja autuutena. Ikävä kyllä halvempien korkojen myötä asuntojen hinnat ovat nousseet tuntuvasti. Halvemmat korot ja helpompi pääsy lainarahaan ilman ennakkosäästämistä on nostanut asuntojen hintatasoa olennaisesti. Rahapolitiikka on siis aina väärää, kyse on vain siitä kenen kannalta.

On hyvä, että hallitus selvittää Suomen talouden pitkäaikaisia kehitysnäkymiä. Joosefin maailman ensimmäinen suhdanneoppi seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta vuodesta on vieläkin kestävää tavaraa.
Näyttää siltä, että lihavat vuodet ovat pääosin takanapäin. Nämäkään lihavat vuodet eivät merkittävästi kohentaneet työttömien, pieneläkeläisten, vammaisten ja paljon sairastavien ihmisten toimeentuloa.
Rikkaat rikastuivat sydäntään syötellessään.

VALTIOVETOINEN INFLAATIO

Valtio on omilla toimillaan mm. energian ja polttonesteiden hinnankorotuksilla ollut lisäämässä valtiovetoista inflaatiota, jota on nostanut kustannustasoa ja heikentää nyt yritystemme kilpailukykyä. Ei ole hallitusherrojen ja -rouvien hattuja kovin suurella ruudilla kuormitettu.
Itse aiheutettuja ongelmia ei kannata toisten syyksi vierittää.

Virallinen propaganda huutaa Suomessa olevan valtavan työvoimapulan vaikka satoja tuhansia omia kansalaisia on työttömänä. Työllisyysasteen nostaminen on aivan oikea tavoite ja siihen pitää ensi sijassa pyrkiä työllistämällä oman maan työttömät ja vajaatyöllistetyt.

Syrjäytymisen estämisen on oltava sosiaali- ja työvoimapolitiikan ensisijainen tavoite. Meillä on omissa kansalaisissa vielä paljon kykyä ja annettavaa. Heitä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Inhimillisyyttä ei ole varaa unohtaa, sillä jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas.

MAAHANMUUTTO LUO ONGELMIA

Ulkomaisen työvoiman laajamittaisen haaliminen Suomeen ei ole kestävä ratkaisu. Laaja maahanmuutto luo ja tuo enemmän ongelmia kuin se ratkaisee. Tämä on tilanne myös koko EU-alueella. Ranskan lähiömellakat ovat suoraa seurausta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Kymmenien tai satojen tuhansien ihmisten maahanmuutto Suomeen ei olisi ratkaisu vaan ongelma.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sen on oltava tarkoin harkittua ja määrältään kohtuullista. On myös tehtävä selväksi, että tulijat tulevat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Maisteri Sampo Terhon maahanmuuttoa koskeviin artikkeleihin viime marraskuulta olisi hallitusherrojen ja multikulttuuri-intoilijoiden syytä tarkoin perehtyä.

EI LUOVUTA VALTIONYHTIÖISTÄ

Suomessa on mittavat eläkerahastot sekä julkisella että yksityisellä puolella. Hallituksen on pikaisesti luotava malleja, joissa näitä pääomia voidaan hyödyntää mm kotimaisten tie- ja rautatiehankkeiden rakentamisessa. Halvan korkopolitiikan avulla keinotelleet ulkomaiset sijoittajat vetäytyvät jo kovaa vauhtia kauppakeskusbisneksestä.

Veropolitiikalla on huolehdittava kansamme syvien rivien ostovoiman säilymisestä. Hallitusherrat ovat etupäässä olleet lapiomassa rahaa suurituloisille - tästä räikeimpänä esimerkkinä varallisuusveron poisto.
Nykyhallitus suunnittelee myös valtionyhtiöistä luopumista.
Kansallisvarallisuuden kauppaaminen on hölmöläisen hommaa. Suuri raha nauraa housunsa täyteen, kun saa edulliseen hintaan voittoa tuottavia ja hyvin hoidettuja yrityksiä.

Perussuomalaiset kannattavat vastuullista talouspolitiikkaa. Ihmisten ja yritysten luottamuksen ylläpitäminen on olennainen osa tässä. Parasta ja kestävintä talouspolitiikkaa on se, että kaikista heikoimpien ihmisten toimeentulosta huolehditaan ja työhön kykenevät ovat töissä. Patjoille ei terveitä ja työkykyisiä ihmisiä pidä ruokkia.

Kansanedustaja Timo Soini

TAKAISIN

05.12.07 Ei vaivatta vapaus (ps)

Arvoisa herra puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa tasavallan presidentti ja muu juhlaväki

VALTIOKSI VALTIOIDEN JOUKKOON

Maamme antoi itsenäisyysjulistuksensa yhdeksän vuosikymmentä sitten. Tahdoimme valtioksi valtioiden joukkoon.

Jo reilu vuosikymmen sitä ennen suomalaiselle kansanvallalle, kansalaisyhteiskunnalle ja valtiolliselle itsenäisyydelle luotiin pohjaa, kun kaikki Suomen kansan piirit - myös torpparit ja työläiset, mäkitupalaiset ja muonamiehet, rengit, piiat ja itselliset, niin miehet kuin naiset - olivat ennakkoluulottoman eduskuntauudistuksen myötä saaneet tasavertaisen mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon.

EI VAIVATTA VAPAUS

Me tiedämme, että isänmaamme itsenäisyys on lunastettu kalliilla hinnalla. Vapaus ei ole tullut vaivatta. Eduskunnan 6. joulukuuta 1917 hyväksymän itsenäisyysjulistuksen sanoista tuli todellisuutta keväällä 1918, kun vapaussoturit ensimmäisen maailmansodan loppupyörteissä ajoivat maasta vieraan vallan sotavoimat. Talvi- ja jatkosodan taistelijat puolestaan varmistivat nuoren kansakunnan itsenäisyyden.
Suomi on yksi niistä kolmesta eurooppalaisesta toiseen maailmansotaan osallistuneesta maasta, jonka pääkaupunki säilyi miehittämättömänä.

KARUA KERROTTAVAA

Kansakunnan selviytymisen hinta on numeroina karua kerrottavaa. Kymmenien tuhansien sankarivainajien lisäksi joka 16:nnesta Suomen miehestä tuli sotainvalidi, joka 17:nnesta naisesta sotaleski ja joka 25:nnesta lapsesta sotaorpo. Selvää on, että ilman veteraaneja ja heitä tukenutta kotirintamaa emme huomenna juhlisi Suomen tasavallan 90. itsenäisyyspäivää.

Emme saa myöskään unohtaa sotien jälkeistä jälleenrakennusta, joka loi pohjaa nykyiselle hyvinvoinnillemme. Siksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa tässäkin yhteydessä antaa sotavuodet kokeneelle sukupolvelle vilpittömän tunnustuksensa.

ITSENÄISYYTEMME KULMAKIVI

Suomessa vallinneeseen yhteiskuntajärjestelmään ei ole koskaan kuulunut orjuus. Vapaudentahto on itsenäisyytemme kulmakivi. Haluamme itse määrätä omista asioistamme.

Perussuomalaisten mielestä pohjoismainen vapaus, aito kansanvalta ja suhteellisen tasaisesti jakautunut hyvinvointi ovat edelleenkin puolustamisen arvoisia. Siksi uskallamme sanoa, että nykymuotoinen EU-jäsenyys rajoittaa jo merkittävästi kansallista itsemääräämisoikeuttamme. Euroopan unionin perustuslain hyväksyminen olisi harppaus kohti liittovaltiota. Se olisi vastoin itsenäisyysjulistuksemme henkeäkin. Tätä kehitystä emme voi hyväksyä.

Koska tämä on viimeinen ryhmäpuheenvuoro, Perussuomalaiset haluavat lopuksi toivottaa onnea ja menestystä Suomen kansalle sekä rohkeutta, valppautta ja viisautta nykyisille ja tuleville kansanedustajille taistelussa Suomen itsenäisyyden, kansanvallan ja kansalaisten hyvinvoinnin puolesta, että kymmenen vuoden kuluttua voimme viettää itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaa.

Kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps)

TAKAISIN

04.12.07 Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta, Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Nykyiset 15 alueellista hätäkeskusta ovat syntyneet viime vuosina toteutetun laajan uudistustyön tuloksena, kun poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen vastaavat organisaatiot yhdistettiin valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Uudistus on edistänyt viranomaisten välistä yhteistyötä, joka on Suomessa toki ennestäänkin ollut korkealla tasolla.

Huolimatta tietyistä ylimenokaudelle tyypillisistä ongelmista voi Perussuomalaisten eduskuntaryhmä yhtyä selonteossa esitettyyn arvioon, jonka mukaan hätäkeskusuudistus on ollut kokonaisuutena perusteltu, kun sitä katsotaan kansalaisen kannalta. Uudistuksen jälkeen on 112-hätänumerosta voinut saada apua kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa kautta maan.

TULOSTAVOITEPROSENTIT KEINOTEKOISIA

Asiaa edelleen kansalaisen kannalta arvioitaessa on olennaista se, kuinka nopeasti ja kuinka asiantuntevasti hätäpuheluun vastataan. Parantamisen varaa on. Viime vuonna hätäkeskuslaitokselle oli asetettu tulostavoitteeksi vastata 10 sekunnissa 86 prosenttiin hätäpuheluista. Tavoitetta ei saavutettu; prosentti jäi 71:een.

Tosin tällaiset tulosneuvotteluissa asetetut tulostavoiteprosentit yleensä valtionhallinnossa ja tällä sektorilla erikoisesti vaikuttavat keinotekoisilta. Ne saattavat olla jopa ongelmallisia jos hätäkeskuksista, sen kummemmin asiaa harkitsematta, sysätään hyvinkin vaatimattomia asioita poliisille vain siksi, että saavutettaisiin liikemaailmasta valtionhallintoon apinoidut, täysin keinotekoiset tulostavoitteet.

POLIISIN NÄKÖKULMA

Kenttätyötä tekevän poliisin näkökulmasta hätäkeskuksien riskiarviointitoiminnassa on näin ollen järkeistämisen varaa. On
veronmaksajienkin etu, ettei poliisipartioita lähetetä turhien hälytysten takia pitkien matkojen päähän.

Tilannetta tuskin parantaa selonteostakin vahvasti henkivä yhden aikamme johtavan mantran hokeminen: on siirryttävä yhä suurempiin yksiköihin. siis tässä tapauksessa suurempiin hätäkeskusalueisiin.

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

Hektisessä hätäkeskustyössä tarvitaan kokemuksen kautta syntyvää rautaista asiantuntemusta, jotta asioiden harkittu tärkeysjärjestykseen asettaminen on mahdollista.

Etenkin pääkaupunkiseudun hätäkeskuksiin on saatava lisävakansseja. On varmistettava, ettei valtion tuottavuusohjelman mukainen virkojen vähentämisleikkuri iske Hätäkeskuslaitokseen.

Toisaalta on varottava, ettei varoja haaskata uuden, erillisen hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen järjestämiseen jossakin Rannikko-Suomessa. Perussuomalaisten mielestä koulutus Kuopion Pelastusopistossa saa luvan riittää - uutta opinahjoa ei pidä pystyttää.

TEKNINEN EDISTYS

Kansalaisten laadukkaampaan palveluun hädän hetkellä päästään huolehtimalla hätäkeskushenkilöstön riittävyydestä ja ammattitaidosta. Tärkeää on myös tiedottaa kansalaisille, millaisissa asioissa hätänumeroon voi soittaa ja millaisissa ei.

Voimme olla kiitollisia teknisestä kehityksestä, joka on mahdollistanut muun muassa matkapuhelimen paikantamisen sairaskohtauksen sattuessa. Se on pelastanut ihmishenkiä.

Sen sijaan erityisryhmille kuten kuuroille tärkeiden hätätekstiviestien teknisessä toteutuksessa on vielä kehittämisen varaa, kuten selonteossakin todetaan.

Myös karttaohjelmien oikeellisuuteen on kiinnitettävä huomiota etenkin näin kuntaliitosten aikana.

TÄYSIN LUOTETTAVAA

Hätänumero 112 on numero, johon kansalaisten pitää voida luottaa. Selonteon yhteenvedossa todetaan, että ongelmista huolimatta hätäkeskustoiminta on ollut pääosin luotettavaa. Perussuomalaisten mielestä ainoa järkevä tavoite on, ilman prosenttilukuja, että toiminta on täysin luotettavaa.

Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)

TAKAISIN

22.11.07 Vanhanen esiintyy faaraona

Pääministeri Matti Vanhanen peittelee omaa ja hallituksensa epäonnistumista hyökkäämällä opposition kimppuun. Vanhanen menee jopa niin pitkälle, että hän luokittelee puolueita hallituskelpoisiksi ja hallituskelvottomiksi.
Vanhanen esiintyy faaraona ja katsoo oikeudekseen luokitella puolueita epäkelvollisiksi.

Todellisuudentaju pettää Vanhasella. Suomen kansa ja sen vaaleissa antama valtakirja on se perusta, jolla suomalainen kansanvalta toimii - ei sattumapääministerin jaottelu vuohiin ja lampaisiin.

Julkinen valta on vastuussa terveyspalveluiden järjestämisestä. Hallitus on käynyt kuntia kurkusta kiinni ja täten pahentanut terveydenhuollon kriisiä. On päivän selvää, että hallituksella on velvollisuus kuntien valtionosuuksien kautta taata toimivat terveyspalvelut. Perussuomalaisten mielestä on täysin kestämätöntä, että valtio lapioi velvoitteita kunnille, muttei anna niiden toteuttamiseen rahoitusta.

Perussuomalaiset eivät alistu pääministeri Vanhasen käskyläisiksi ja kysele häneltä lupaa omiin mielipiteisiinsä. Kansan vaalitahto ratkaisee tulevat hallitukset. Se on todellista kansanvaltaa. Eduskunnassa on myös syytä mitata nauttiiko pääministeri mielipiteineen eduskunnan enemmistön luottamusta. Perussuomalaisten luottamus Vanhasen hallitukseen ei ole ollut kaksista, pääministeri onnistui sitäkin alentamaan, joka sinänsä on saavutus. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus ei nauti Perussuomalaisten luottamusta.

Perussuomalaisten puoluehallitus

TAKAISIN

26.11.07 Alkoholismi on perhesairaus (ps)

Perheiden pahaan oloon liittyy olennaisesti ontuva päihdepolitiikkamme, jossa ei oteta riittävästi huomioon tästä sairaudesta johtuvaa lasten ja koko perheen kärsimystä. Alkoholismi on KELA:nkin tautiluokituksen mukaan sairaus. Tällä sairaudella ei ole ulkonäköä, ennenkuin se on edennyt niin pitkälle, ettei ihminen enää halua tai pysty salaamaan sen oireita tai seurauksia. Tämä sairaus myös voi hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Alkoholismiin kuuluu olennaisena osana se, että potilas ei myönnä sitä itselleen, vaikka muut perheessä tai työyhteisössä kärsivät hänen juomisestaan. Sairauden kieltämismekanismi onkin havahduttamalla poistettava jo alkuvaiheessa, esimerkiksi siten, että rattijuoppo menettäisi autonsa valtiolle - kuten esimerkiksi hirven salakaadossa rikoksentekoväline eli ase menetetään valtiolle, myös rattijuoppousrikoksessa auto menetetään valtiolle.

Havahduttamisen tulee tapahtua myös ottamalla asia esille työyhteisössä, sekä esimerkiksi silloin jos päiväkodissa havaitaan tämä ongelma lasten puheissa tai kehityksen viivästymisessä.

Ontuvaan päihdepolitiikkaamme kuuluu olennaisesti "kulissien"
säilyttäminen sen sijaan että välitettäisiin aidosti, jota aikainen havahduttaminen ja totuuden esillenostaminen on. Perheiden pahaa oloa hämmästellään, mutta alkoholismia ei nähdä syynä kohonneisiin erikoissairaanhoidon menoihin tai yhteiskuntamme pahoinvointiin. Suunta pitäisi olla raittiuden tukemiseen eikä juomisen mahdollistamiseen.
Alkoholituotteiden veroalet ja -ylet eivät poista sairautta, vaan siirtävät menoja luukulta toiselle.

Perheiden pahasta olosta kertovat myös kohonneet lasten- ja nuortenpsykiatrian menot. Ongelma ei poistu pelkästään lisäämällä resursseja. Pitää myös tarkastella alkoholismia laadullisella tasolla eli millainen ihminen on selvinpäin, sen sijaan että pelkästään mitataan alkoholinkulutuksen määrää, mikä on nyt vallitseva käytäntö tämän perhesairauden käsittelyssä. Kuinka paljon ajatusmaailma on sidottu elävästä elämästä pois ja päihteisiin?

Lapsiasiamiehet ja muut poliittisten palkkiovirkojen haltijat eivät näe lapsen hätää, eivätkä käytännössä yllä paperilla oleviin varhaisen puuttumisen malleihin. Tämä näkyy yhteiskunnassamme ilmiselvästi suurina taloudellisina kuluina eri menokohdissa. Perheiden paha olo havaitaan, mutta välinpitämättömyys on tämän ilmiön ympärillä suojaava savuverho.

Perussuomalaiset Naiset ry

TAKAISIN

29.11.07 Yksinkertaista ynnälaskua (ps)

Aivan viime päivien EU-keskustelua on pitkälti hallinnut EU:n ja Suomen 141-tuen tulkintaa koskeva erimielisyys. Oliko komissio edes alunperinkään tarkoittanut tukea pysyväksi vaiko vain tilapäiseksi ja aikaa myöten kokonaan poistuvaksi? Tämä tulkintaerimielisyys on niin laaja ja monimutkainen kysymys, että se ansaitsisi aivan oman julkilausumansa.
Kiinnostuneet voivat tutustua lyhyehköön johdantoon em. ongelmasta Paavo Raution yliökirjoituksessa 31.10. Helsingin Sanomissa.

Kysymys on luonnollisesti Suomen ravinto-omavaraisuudelle sangen tärkeä.
Mitä siitä seuraa, jos maatalousyrittäjyys tehdään tämän tukikikkailun varjolla taloudellisesti niin vaikeaksi, että sitä ei enää kannata harjoittaa? Ei hätää: apu on lähellä. Kyllä EU huolehtii...

Tässä liturgiassa on vain unohtunut ainakin kolme seikkaa, joista kaikista suuri yleisö ei liene pahemmin edes tietoinen, tai ei ainakaan ole tarkemmin tullut ajatelleeksi jäljempänä esitettyä. Ensimmäinen niistä koskee maataloustuottajien tulevaisuutta, jos heidän ammattinsa harjoittaminen loppuu. Mihin sijoitetaan näin syntynyt valtaisa työttömien armeija?

Itse EU:n omavaraisuus on toinen kysymysmerkki. Ilmastonmuutos on tosiasia, jota ei voi enää sivuuttaa. On kokonaan toinen asia, miten paljon se on seurausta ihmisen toimista, vai onko se sitä lainkaan, koska se ei vaikuta itse pääasiaan. Ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet myös EU:n alueella, ja synkimpien ennusteiden mukaan koko Välimeren ympäristö - siis myös Etelä-Euroopan suurten tuottajamaiden alue - tulee aikaa myöten aavikoitumaan. Toinen kysymys siis kuuluu: missä ruoka silloin tuotetaan?

Kolmanteen seikkaan kiinnitti huomiota huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja aika pian surullisen sokeripäätöksen jälkeen. Ei ole aivan selvää, oliko näiden tapahtumien ajoitus niin lähekkäin tarkoitushakuista vaiko pelkkä sattuma. Joka tapauksessa hän ilmaisi YLEn aamu-uutisten 1-uutisena huolestuneisuutensa Suomen kauppalaivaston ulosliputuksesta. Hän kysyi:
millä ruoka, joko EU:sta tai mistä muualta tahansa, tuodaan, kun meillä ei enää ole omaa kauppalaivastoa? Ainoa järjellinen johtopäätös tästä voi olla vain: jos logistiikka pettää, eikä omaa ruoantuotantoa enää ole - sitten nähdään vaan nälkää!

Jyri Raivio kirjoittaa HS:ssa 25.11. että "-- eduskunnassa valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa lakia, joka [mahdollistaisi sen, että] lain tultua voimaan suomalaiset veronmaksajat maksavat tukea minkä tahansa [laivan] omistajalle, vaikka miehistö olisi kokonaan filippiiniläisiä ja vaikka laivassa ei noudatettaisi Suomen työlainsäädäntöä eikä minkään valtakunnan työehtosopimuksia. Ainoa ehto on se, että laivan perässä liehuu Suomen siniristilippu." Raivio lisääkin, että "muutosta on maakravun mahdotonta ymmärtää" - niin lienee monen ammattimerimiehenkin!

Eikö sokerintuotantotukien "ulkoistaminen" vielä riittänytkään osoittamaan, millaisessa pelissä olemme mukana? Pitääkö kieltää kaikki muukin maatalous, ja sen myötä ruokaomavaraisuus? Miksi eduskunta valmistelee Raivion kuvaamaa varustamolakia "kaikessa hiljaisuudessa"? Mitä suomalainen veronmaksaja kaikesta edellä kuvatusta hyötyy - ja mitä hän joutuu siitä maksamaan?

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiritoimikunnan julkilausuma

TAKAISIN

26.11.07 Rajat ovat rakkautta (ps)

Rajat ovat rakkautta, keskitie on kultainen - monikulttuurisuutta painottava maahanmuutto ja politiikka on lyhytnäköistä.

Demokratian ydin on kansanvalta. Demokratia edellyttää siis kansaa. Kansa taas edellyttää suhteellisen yhtenäistä kulttuuria.

Pohjoismainen hyvinvointivaltiomme perustuu ennen kaikkea yhteisille arvoille, kulttuurille ja totta kai työnteolle ja verotukselle. Pohjolassa veroja on voitu pitää maailmanlaajuisesti tarkasteltuna korkealla, koska verotettava joukko on ollut arvomaailmaltaan suhteellisen yhtenäinen. Ei ole tarvinnut kiistellä, käytetäänkö yhteisiä verovaroja ympärileikkauksiin ja maahanmuuttajien erityisopetukseen vai lapsilisiin ja peruskoulun tuntikehyksen lisäämiseen.

Kansalaiset ovat olleet siis samoilla linjoilla asioista, mikä on edesauttanut sitä, että valtaosa päätöksistä tapahtuu julkisissa
päätöksentekoelimissä ääni per henkilö -periaatteella eikä markkinoillaääni per euro -periaatteella tai luonnontilassa ääni per nyrkinisku -periaatteella. On siis säästytty luonnonvalinnalta eli darwinismilta ja yhteiskunnallisesti ohjatulta luonnonvalinnalta eli sosiaalidarwinismilta. Molemmissa heikot sortuvat. Vähävaraiset äänestäjät, jotka vielä ennen kävivät uurnilla, takasivat, että verotus on ollut oikeudenmukaista. Sittemmin maksukyky verotuksen periaatteena on unohtunut, vaikka köyhyys on alkanut lisääntyä.

Pohjoismainen järjestelmä on ollut köyhän ja keskiluokan turva. Ehkä sen turvallisuus on estänyt ottamasta kovimpia riskejä ja siten huippuyksilöitä on vähemmän. Toisaalta tunne turvallisuusverkon olemassaolosta mielestäni myös lisää riskinottomahdollisuuksia ja siten kannustaa menestymään. Lisäksi turvaverkko luo turvallisuutta vauraillekin: meillä köyhän käsi ei ole kurottanut kiveä kuin 1918, aikana ennen hyvinvointivaltiota.

Nyt Suomessa on vallalla monikulttuurisuusajattelu, jossa kansalaisia kehotetaan häpeämään ja väheksymään omaa suomalaista kulttuuria ja tapoja. Sen sijaan pitäisi ottaa oppia esim. islamilaisesta kulttuurista, jolla on kuulemma meille paljon annettavaa. Siis poliittisuskonnollisella liikkeellä, jonka ajanlasku on 500 vuotta meitä jäljessä!

Näin meitä kehottavat tekemään ihmiset, joilla on itsellä paljon pääomia. Siis raharikkaat ja lukeneet. Ihmiset, joilla on tarpeen vaatiessa varaa ostaa vaikka omat henkivartijat väijymään selän taakse, kun käyvät kahvilassa cappuchinolla. Itse en usko näitä ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät siivoa koskaan itse eivätkä vie itse roskiaan ulos. Ainoa asia, minkä he varmuudella tekevät itse, on oman takamuksensa pyyhkiminen, mutta siihenkin he varmasti ostaisivat palvelijan, jos markkinat sellaisia tarjoaisivat. Ajamallaan politiikalla sekin päivä saattaa tulla joskus vielä eteen. He itse eivät ole sen politiikan sotkuja siivoamassa, vaan
seuraavat menoa linnoistaan, kuin kuninkaalliset turnajaisia konsanaan.

Kun nämä ihmiset puhuvat asiakaslähtöisyydestä, tarkoittavat he sitä, että julkiset palvelut olisi syytä ulkoistaa eli ostaa yksityiseltä yrittäjältä, jonka tavoite on aina tehdä voittoa vaikka sitten ihmisten sairauksilla. Kun he puhuvat yrittäjyydestä, tarkoittavat he sitä, että olisi siirryttävä kansanvallasta rahanvaltaan. Kun nämä ihmiset kaipaavat valinnanvapautta, toivovat he sitä, etteivät ihmiset olisi tekemisissä toistensa kanssa, jotteivät he pystyisi sopimaan asioista keskenään. Massaa on helpompi hallita, kun se on riidoissa keskenään ja rahan rengit vertaavat paremmuuttaan ostamalla isänniltään toinen toistaan upeampia hyödykkeitä, joilla ihmisarvo mitataan. Kun nykypäivän isännät haluavat turvallisuutta, haluavat he lisää turvatarkastuksia, kameroita ja tietoja tavallisten ihmisten arkipäivästä. Se on kyttäyskapitalismin resepti turvallisuusvajeeseen.

Kun vanhat kommunistit ja sosialistit, jotka ennen hakivat mallia Moskovasta, puhuvat yhdessä vihreiden kanssa siitä, että EU:sta on kehitettävä rajat ylittävä valtio, jotta demokratia lisääntyisi, ovat rötösherrat samaa mieltä. Miksiköhän näin? Koskahan kansa huomaa, mihin meitä viedään. Vasemmiston punakaapu muistuttaa päivä päivältä enemmän satua "Keisarin uudet vaatteet". Mutta mihinkäs koira karvoistaan pääsisi: solidaarisuus ja vapaus ovat molemmat täällä tänään. Pahoinvointi
lisääntyy, vaikka yksilöllistymisen piti olla positiivinen missio, joista herroilla ja hipeillä oli jo valmis visio. Ihmiset huomaavat yhtäkkiä olevansa vapauden vankeja, kuten kartanonherra Hanna Ekolan kappaleessa "Vieläkö on villihevosia?"

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala

TAKAISIN

16.11.07 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro potilasturvallisuuslaista

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei hyväksy eikä tule hyväksymään nyt, hämmästyttävää kyllä, jo toisessa käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana. Tällä esityksellä on tarkoitus taata potilaiden turvallisuus, mutta käytännössä sitä ei sillä pystytä turvaamaan. Hoitajia ei voi pakottaa työhön vastoin heidän tahtoaan. Se ei ole oikein, eikä järkevääkään.

Tilanne on se, että sairaanhoitajien palkat ovat niin pienet, että hoitajat mieluummin irtisanoutuvat kuin suostuvat jatkamaan työtään. Kun palkkojen korottamiseen ei siitäkään huolimatta tahdo löytyä rahaa, vaikuttaa siltä, että hallitus katsoo rahan säästämisen olevan tärkeämpää kuin tehyläisten hoitajien tekemän työn jatkuminen.

Suomalainen terveydenhuolto on ollut kriisissä jo pidemmän aikaa. Nyt tilanne näyttää räjähtävän käsiin. Kaikki me olemme saaneet lukea lehdistä vanhuksista, jotka makaavat päivästä toiseen sängyissään ilman että kukaan ehtii auttaa heitä syömään, kävelylle tai edes vessaan. Hoitajia on jo nyt liian vähän. Kohtelemalla hoitajia nyt huonosti hallitus saa aikaan sen, että heitä on tulevaisuudessa vieläkin vähemmän.

Potilasturvalaki on isku vasten terveydenhuollon henkilökunnan kasvoja. Tämä ihmisryhmä on tehnyt vuosikausia töitä äärimmäisen raskaissa ja kuluttavissa olosuhteissa, alipalkattuina, vajaamiehityksellä. Ja nyt, kun hoitajat yrittävät hakea oikeutta itselleen, ryhtyy hallitus lain voimalla sabotoimaan heidän laillisia työtaistelutoimiaan. Asettumalla kiistassa näin selkeästi työnantajan puolelle ei hallitus ainakaan edistä sopuratkaisun syntymistä osapuolten välillä. Nyt olisi aika raottaa valtion rahakirstua.

Tänne Eduskuntaan on viime päivinä tulvinut lukuisia huolestuneita, vihaisia ja turhautuneita yhteydenottoja hoitoalan työntekijöiltä. Nämä ihmiset kokevat, täysin aiheellisesti, että pakkotyölailla loukataan heidän perusoikeuksiaan. Tämä pakkotyölaki on monelle viimeinen pisara.
Lähettämissään viesteissä useat ovat uhanneet muuttaa pois Suomesta tai vaihtaa kokonaan alaa. Nämä uhkaukset on syytä ottaa vakavasti. Toteutuessaan hoitajien lähtö tulee suomalaiselle yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ihmettelee, kuinka on mahdollista, että hallituksen esityksen mukaan uhkasakko voidaan määrätä yksittäiselle henkilölle. Laissa ei ole määritelty selkeästi uhkasakon suuruutta. Vastaisiko se kenties kuukauden, kahden kuukauden vai ehkä puolen vuoden palkkaa? Jos pakkolaki tulee voimaan, perussuomalaiset edellyttävät, että tieto töihin pakottamisesta tai uhkasakosta annetaan kaikille sairaanhoitajille henkilökohtaisesti. Näitä tiedonantoja ei voida jättää
kenenkään postilaatikkoon.

Hoitoalan työntekijöille on jo vuosikausia lupailtu palkankorotuksia. Nyt he eivät enää jaksa odottaa. Heitä ei voi siitä syyttää. Perussuomalaisten kanta tässä asiassa on se, että ainoa keino ratkaista tilanne on antaa hoitajille lisää rahaa. Se vaatii useampivuotista palkkaohjelmaa. Tässä valtiovallan on nyt tunnettava vastuunsa. Sillä rahaa meillä kyllä on, kysymys on vain priorisoinnista.

Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)

TAKAISIN

03.10.07 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa tänään käydyssä välikysymyskeskustelussa koskien hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamista (ps)

Suomen valtiontalous on ollut ylijäämäinen koko 2000-luvun. Velkataakkammekin on keventynyt takaisinmaksun ansiosta niin, että julkisyhteisöillämme valtio mukaan lukien on velkaa tämän vuoden lopussa 57,5 miljardia euroa. Se on n. 32 % bruttokansantuotteestamme. Vähän yli kymmenen vuotta sitten velkaa oli vielä 70 % bruttokansantuotteesta.

EU-puolueillemme tiedoksi, että EU:n rahaliiton säännösten mukaan velkaa saa olla enintään 60 % bruttokansantuotteeseen nähden. Toisin sanoen, valtio on siis maksanut laman seurauksena aiheutuneita velkojaan pois hyvin kuuliaisesti.

Kuntapuolueellemme tiedoksi, että kuntien velkataakka on kuitenkin 2000-luvulla lähes kaksinkertaistunut. Yhteistä hyvää ei ole jaettu sinne, missä sitä tarvittaisiin. Sen sijaan valtio on syytänyt kunnille uusia velvoitteita osoittamatta niihin asianmukaista määrärahaa. Kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan eli vaikka verotusta on toisaalta kevennetty, on sitä toisaalla kiristetty.

Keskituloisten verotus on suhteellisesti ottaen kiristynyt. Muutenkin verotuksen painopistettä on siirretty tai jätetty siirtämättä poliittisin ratkaisuin niin, että suurituloisten kokonaisverotusta on käytännössä kevennetty muita enemmän. Erilaisten tutkimusten mukaan Suomessa lähestytäänkin tasaveroa eli sitä, että kaikki maksavat tuloistaan suhteessa saman verran veroa. Tämä ei ole perussuomalaisten mielestä oikein, koska verot tulee mielestämme suunnata maksukyvyn mukaan.

USKO PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄÄMME PALAUTETTAVA

Tulevan vuoden budjetissa hallitus haluaa keventää valtionvelkaa peräti 2 miljardia euroa. Samaan aikaan se ohjaa kunnille sosiaali- ja ter-veydenhuollon valtionosuuksiin vain vaivaiset 21,3 miljoonaa euroa lisää rahaa. Siis sadasosan siitä, mitä käytetään lainojen takaisinmaksuun! Kehitysapuunkin hallitus aikoo suunnata 90 miljoonaa euroa enemmän rahaa verrattuna viime vuoden talousarvioon, kehitysapumäärärahojen ollessa kokonaisuudessaan 668 miljoonaa euroa.

On selvää, että meidän on kohtuudella tuettava kehitysmaidenkin tulevaisuutta ja pyrittävä hoitamaan ongelmat siellä, missä ne syntyvät, mutta kun samaan aikaan hallitus ohjaa 141 miljoonaa euroa myös Iso-Britannian EU-jäsenmaksun maksamiseen, alkaa tavallisesta tallaajasta tuntua kummalliselta, kun ensin huolehditaan muiden maiden kansalaisista ja vasta sitten omista. Suomi maksaa lähes yhtä paljon vuosittain rikkaan Iso-Britannian EU- jäsenmaksuosuudesta kuin hallitus lupaa tasa-arvoerää!

Hallituksen olisikin aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa keskittyä muiden EU-maiden ja kaukomaiden gepardihattujen avustamisen sijasta kansalaistemme uskon palauttamiseen omaan päätöksentekojärjestelmäämme. Jos vaalilupauksia antaa, on ne myös lunastettava. Kamreeripuolueeksi tituleeratulle eurokokoomuksellekin siis tiedoksi, että vaalilupaustenne lunastamista eivät estä nyt sen paremmin EU kuin valtiontalouden rahatilanne ja talousnäkymätkään. Rahaa ja tarvetta on ja Eduskunta voi nämä määrärahat lisätä.

KUKAAN EI TOIVO LAKKOA

Sairaanhoitajilla oli kanttia hylätä työehtosopimus, joka ei täyttänyt niitä lupauksia, joita valtionvarainministerin salkkua nyt kantava kokoomus etunenässä oli vaalien alla antanut. Ilman sairaanhoitajien rohkeutta ja tätä meidän tekemäämme välikysymystä hoitajia ja hoidettavia tukevat kansalaiset olisivat vieläkin enemmän ymmällään, jos edes pahimmin petetyt
itse eivät faktoista huolimatta uskaltaisi tai viitsisi puuttua koko kansakuntaa koskettavaan epäkohtaan, julkisen hoivasektorin koulutettujen naisten palkkauksen vakavaan jälkeenjääneisyyteen ja kuntien määrärahojen riittämättömyyteen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lähellä kuitenkin oli, ettei kokoomus saanut vedettyä höplästä koko kansakuntaa. Ilman sairaanhoitajien periksi antamattomuutta, vaikea olisi perussuomalaisten täällä eduskunnassa nyt yrittää asiaan kansalaisten toivomalla tavalla vaikuttaa. Kukaan ei nimittäin varmasti toivo hoivasektorille lakkoa, eivät edes sairaanhoitajat itse. Jokainen joka on katsonut sängyn pohjalta kohti hoitajan auttavia käsiä tietää mistä on kysymys. Kysymys on tämän työn hinnasta ja arvosta. Se on nyt asian ydin.

VANHUSTEN HOIDON TARVE KASVAA

Vanhusten määrä kasvaa tulevina vuosina huomattavasti, mikä tarkoittaa sitä, että esim. laitospaikkojen määrän vähentäminen edes kotipalveluita ja omaishoidon tukea lisäämällä ei ole näköpiirissä. Myös vanhusten hoidon tarve on jatkuvasti kasvanut, mistä on seurannut, että hoitajat joutuvat tekemään yhä lujemmin töitä vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Henkilökuntaa on sosiaali- ja terveysministeriön antamiin suosituksiin nähden töissä liian vähän, koska kunnilla ei ole varaa palkata työvoimaa. Yksityisellä puolella hoitajia on riittävästi hoidettaviin nähden, koska yksityisellä puolella tuo suhdeluku määritellään lain nojalla. Niinpä monet kuntien palkkalistoilla olleet hoitajat ovatkin hakeutuneet yksityiselle puolelle töihin, koska siellä työolot ovat paremmat. Julkinen terveydenhuolto on pelastettava ja asetettava etusijalle vuokrafirmojen kassakoneiden kilinään nähden.

LISÄÄ PALKKAA, LISÄÄ HOITAJIA

Yhä useammalle vanhukselle joudutaan osoittamaan paikka yksityisestä hoitokodista, jossa hoitaminen tulee usein niin hoidettavalle kuin yhteiskunnallekin kalliimmaksi kuin julkisella puolella. Tämä ei ole kansantaloudellisesti järkevää. Jotta julkinen hoivasektori voidaan pitää kilpailukykyisenä, on hoitajien palkkoja nostettava ja hoitajien määrää lisättävä.

Markkinatalous ei saa olla itseisarvo, vaan väline. Kilpailukyvyn näkökulmasta ei ole yksinkertaisesti järkevää pumpata esitettyjä
rahasummia velanmaksuun, Britannian jäsenmaksuavustuksista nyt puhumattakaan ja samalla siis jatkossa kiristää lisää rahaa tavallisilta hoitopalveluita tarvitsevilta kansalaisilta! Miksi jakaa ilmaista rahaa yksityisille ja voittoa tavoitteleville yrityksille tieten tahtoen? Sillä lailla mikä tahansa yritystoiminta saadaan kyllä kannattavaksi, jos siihen tässä pyritään!

Koska jo nyt on nähty, ettei kaikille laitospaikkaa tarvitseville vanhuksille tarjota kunnissa laitoshoitoa, herää kysymys mikä olisi
tilanne silloin, jos suuri osa hoitopaikoista perustuisi yksityisen palveluntarjoajan kanssa solmittamiin sopimuksiin eli ns.
maksusitoumuksiin? Yhtäkään maksusitoumuksiin perustuvaa hoitopaikkaa ei ole olemassa, ennen kuin kunta tekee palvelutuottajan ja vanhuksen kanssa asiasta sopimuksen!

MERKITTÄVÄ PALKKARATKAISU

Tämä nyt tehtävä palkkaratkaisu on omalta osaltaan poikkeuksellisen merkittävä, sillä kyse on paitsi hoitotyön arvostuksesta ja hoidon tulevaisuudesta, myös kansanvallasta, vaalilupausten pitämisestä ja edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Haluaako tämäkin hallitus taloussuhdanteista huolimatta todella jäädä historiaan siinä, että se tietoisesti purkaa perinteistä pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää ja kiihdyttää sitä euroosiota, jolla terve perusta murennetaan, jossa julkiselta sektorilta ja siten myös kansanvallalta pudotetaan pohja ja siirrytään kohti kylmän rahan aikakautta?

Kansanedustaja Timo Soini

TAKAISIN

18.09.07 Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa (ps)

Sinivihreän hallituksen ensimmäisessä talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että niin Suomen kuin maailmantaloudenkin kasvu jatkuu vahvana. Kansainvälisen noususuhdanteen huippu on kuitenkin eittämättä ohitettu, vaikka kasvu Aasian kehittyvissä talouksissa jatkuu voimakkaana. On syytä varautua paitsi Yhdysvaltain kansantalouden mahdolliseen notkahtamiseen, josta asuntoluottokriisi on varoitus, myös Euroopan talouskasvun hidastumiseen ja sen myötä oman vientimme kasvun asteittaiseen hiipumiseen.
Epävarmuustekijöistä huolimatta maamme talouden kokonaiskuva on kuitenkin tällä hetkellä hyvin myönteinen. Olemme vauraampia kuin koskaan. Valtion tulot ovat kasvaneet viime vuosina enemmän kuin on osattu ennakoida, ja siten esimerkiksi valtionvelkaa esitetäänkin budjettiesityksessä reippaasti lyhennettäväksi. Rahaa siis on. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä sitä pitää myös käyttää, mutta mahdollisimman oikeudenmukaisesti, niin nykyisten kuin vielä syntymättömienkin
sukupolvien hyväksi.

On epäilemättä vakaan suhdannekehityksen kannalta viisasta, että merkittävimmät veronkevennykset ja menonlisäykset ajoitetaan vaalikauden lopulle. Se on epäilemättä myös hallituspuolueiden kannalta poliittisesti tarkoituksenmukaista, jos uskotaan väitettä, että äänestäjän muisti on lyhyt. Reilua se ei kuitenkaan ole, kun muistetaan mitä lupauksia vaalien alla annettiin - niistä joitain on tässä budjettiesityksessä täytettykin, mutta monta on jäänyt täyttämättä, kuten esimerkiksi Kokoomuksen lupaama todellinen tasa-arvoerä naisvaltaisille aloille.

Täytetty lupaus on perintöveron alarajan nostaminen 20 000 euroon ja lesken sekä alaikäisten lasten aseman parantaminen. Lupaus kansaneläkkeen perusosan päälle tulevasta 20 euron siivusta on perin vaatimaton eikä perusosa vieläkään vastaa jokapäiväisen elämän kustannuksia, mutta suunta on oikea. Eläkeläisten verotus puolestaan alenee palkansaajien tasolle,
mikä on askel sekin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tiellä, samoin opiskelijoiden tulorajojen nosto ja opintorahan korotus, jotka olivat kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tervehtii ehdotuksia tyytyväisyydellä, mutta toteaa samalla, että pienituloisten eläkeläisten asemaa olisi voinut kohentaa huomattavasti rohkeammin, varsinkin kun nyt meillä olisi ollut siihen erinomainen mahdollisuus, paras sitten 1990-luvun alun laman. Kansaneläkkeen tasokorotuksia on jatkettava nopealla aikataululla. Eläkeläisten eläkeindeksi tulisi korjata siten, että eläkeläisten ostovoima säilyisi ja vastaisi paremmin palkansaajien ostovoiman kehitystä. Lisäksi pelkällä kansaneläkkeellä oleville olisi maksettava budjettiperusteista, vähintään 30 euron suuruista perustoimeentulolisää, jotta heidän taloudellinen asemansa kohenisi.

Näyttää nimittäin siltä, että pienituloisten ostovoima jopa heikkenee, kun hallitus aikoo nostaa bensiini-, diesel-, polttoöljy- ja sähköveroja. Lisäksi terveyden- ja sairaanhoidon palvelumaksuja korotetaan, mikä koskee kipeimmin juuri pienituloisiin, ja nakertaa nopeasti luvattujen etuuksien parannukset eikä hyödytä maksujen perijää eli kuntia koska valtionosuuksia on uhattu vastaavasti vähentää.

Toisella kädellä siis annetaan, toisella otetaan - ja sitä paitsi lietsotaan valtiovetoista inflaatiota. Polttoaine- ja energiaverojen nostot kiertyvät nopeasti joukkoliikenteen ja kaupan hintoihin sekä tuovat lisäongelmia maa- ja metsätalouden harjoittajille. Energiansäästö on kannatettava tavoite, mutta ympäristöasioihin voidaan varmasti vaikuttaa muutenkin kuin päästämällä inflaatio ehdoin tahdoin laukkaamaan. Suomi on pohjoinen, pitkien etäisyyksien maa. Perussuomalaiset haluavat pitää koko
Suomen asuttuna ja elinkelpoisena.Erityisen epäreilua kuljetuskustannusten nousu on haja-asutusalueiden yritystoiminnalle.

Ruuan arvolisänveron alentamista ei mielestämme pidä lykätä loppuvuoteen 2009, kun tiedetään, että ruuan hintaan on odotettavissa jo vuoden vaihteessa reippaita korotuksia, sillä alennuksesta olisi hyötyä pienituloisten lisäksi EU-kurimuksessa taistelevalle suomalaiselle maataloudelle ja koko kansantaloudelle.

Tosiasia on, sanottakoon se taas kerran, että kaikkein pienituloisimmille annettu lisäeuro palautuu heti kulutukseen lähes täysmääräisesti, kun taas hyvätuloisen osalta palautumisprosentti on olematon. Hyvätuloisilla lisäeurot siirtyvät herkästi säästöihin ja sijoituksiin, eivätkä hyödyttämään kotimarkkinoita kuten pienituloisilla eläkeläisillä, sotiemme veteraaneilla ja kotirintamanaisilla, opiskelijoilla, työttömillä, lapsiperheillä sekä yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän joutuvat pakosta käyttämään käytännössä lähes kaikki käytettävissään olevat varat jokapäiväisiin elinkustannuksiinsa kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja liikkumiseen.

Itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuonna odottaisi Suomen valtion talousarvioesityksestä löytyvän merkittäviä parannuksia sotiemme veteraanien ja kotirintamanaisten asemaan. Valitettavasti tämäkään budjettiesitys ei sisällä muuta parannusta asiaintilaan kuin 10 miljoonan euron suuruisen veteraanipaketin RAY:n tuotosta, jolla veteraaneja kuntoutetaan ja jonka mukaan 25 prosentin haitta-asteen sotainvalidit saisivat ensi vuonna oikeuden valtion korvaamaan laitoshoitoon. Eikö olisi jo aika luopua lakitekstissä työkyvyttömyysasteprosenteista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, että kaikki sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa pääsevät vuosittain sotilasvammalaissa määriteltyjen avo- ja laitoshoidon palveluiden piiriin? Eikö olisi jo myös aika aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta?

10 miljoonan lisämääräraha veteraaneille on lopulta vaatimaton summa, jos sitä vertaa vaikka 24 miljoonaa maksavaan Vaalimaan rekkaparkkiin, EU-jäsenmaksun 73 miljoonan euron kasvuun tai kehitysa