Kokoomus
21.05.08 Vaalirahoituslain uudistaminen tarpeen
17.12.07 Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 ryhmäpuheenvuoro
palautekeskustelussa
05.12.07 Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlaistunto, Kokoomuksen eduskuntaryhmän
ryhmäpuheenvuoro
16.11.07 Ryhmäpuheenvuoro potilasturvallisuuslaista
07.11.07 Valtioneuvoston selonteko kriisinhallinnasta, Kokoomuksen eduskuntaryhmän
ryhmäpuheenvuoro
3.10.07 Välikysymys hoidon laadusta ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta, ryhmäpuheenvuoro
18.09.07 Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa
21.05.08 Vaalirahoituslain uudistaminen tarpeen
Keskustan puoluehallitus korostaa, että vaalit ja niiden organisointi ovat välttämätön osa kansanvaltaa.
Vaalitoiminnan rahoituksessa pitää noudattaa lakeja ja sääntöjä. On tärkeää, että mahdolliset puutteet viime eduskuntavaalien vaalien jälkeen annetuissa vaalirahoitusilmoituksissa korjataan. Keskusta kannattaa vaalirahoituslainsäädännön täsmentämistä ja tarpeellisten sanktioiden määräämistä.
Keskusta edellyttää, että oikeusministeriö antaa aikaisempaa yksityiskohtaisemmat tulkintaohjeet ja -neuvot voimassa olevasta laista jo syksyn kunnallisvaaleja varten
Keskustan puoluehallitus
TAKAISIN
17.12.07 Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 ryhmäpuheenvuoro
palautekeskustelussa
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 pohjautuu edelleen hyvälle, reilun
3 prosentin talouskasvulle. Työllisyysaste jatkaa nousuaan 70,5 prosenttiin ja työttömyysaste laskee lähelle kuutta prosenttia. Suotuisa taloustilanne antaa mahdollisuuden parantaa kansalaisten arkea ja toimeentuloa samalla, kun valtion velkaa pystytään maksamaan takaisin.
Vaikka tilanne näyttää nyt hyvältä, aikaisempi keskustelu vakausohjelman tarkistuksesta osoitti, että julkiseen talouteen kohdistuu tulevaisuudessa kovempia paineita. Väestön ikääntyessä ongelmaksi nousevat työvoiman saatavuus ja kohtaanto. Työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ovat elinehto Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Sinivihreän hallituksen budjetti kertoo, että hallitus on tunnistanut tulevaisuuden haasteet. Se on käynyt ripeästi toimenpiteisiin talouskasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Budjetin avainsanoja ovat työ, osaaminen, koulutus sekä pienituloisimpien aseman helpottaminen.
Ympäristöstä huolehtiminen ja valtionvelan lyhentäminen ovat näyttö hallituksen vahvasta tulevaisuuspainotuksesta. Budjetti sisältää suuren joukon toimenpiteitä ja parannuksia, jotka tulevat voimaan heti
vuodenvaihteessa: Eläkkeensaaja ei missään tuloluokassa maksa enempää veroa kuin palkansaaja, kansaneläkkeitä korotetaan ja odotetussa perintöverouudistuksessa pienet perinnöt vapautetaan verosta kokonaan.
Edistyksellinen autoverouudistus pyrkii muuttamaan kuluttajien energiatottumuksia vähäpäästöisempään suuntaan.
Opintorahaan tehdään vihdoinkin 15 prosentin tasokorotus syksystä lähtien.
Lisäksi opiskelijoiden mahdollisuutta hankkia työtuloja helpotetaan nostamalla tulorajoja vuoden alusta.
Työllisyyden parantaminen on suuri haaste, johon vastataan useilla toimilla. Tulevan sosiaaliturvauudistuksen tärkein tavoite on varmistaa, että työnteko on aina kannattavampaa kuin joutenolo. Kun yhä useampi on työelämässä, pystytään kaikista pitämään paremmin huolta. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi tarvitaan myös kohtaantoa edistävää koulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa.
Kokoomus on tyytyväinen hallituksen lisäpanostuksista nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen.
Suomi kohtaa ikääntymisen haasteen ensimmäisenä Euroopassa. Työvoiman määrä supistuu ja palvelutarpeet kasvavat. Samalla riskinä on talouskasvun hidastuminen. Pitkällä aikavälillä julkinen taloutemme ei ole kestävällä uralla.
Haasteellisessa tilanteessa tulee toimia juuri niin kuin hallitus on toiminut. Ikääntymiseen varaudutaan etukäteen, ja varoja investoidaan osaamiseen ja koulutukseen sekä talouskasvun ja varsinkin työllisyyden edistämiseen. Myös valtiovarainvaliokunta toteaa, että työikäisen väestön väheneminen on keskeinen riski talouskasvulle. Valiokunta kiittää hallitusta asiaan paneutumisesta ja aikaisista toimenpiteistä.
Pitkin syksyä opposition ainoa vaihtoehto hallituksen johdonmukaiselle politiikalle on ollut lisätä rahaa milloin mihinkin tarkoitukseen. SDP yritti jo eduskuntavaaleissa voittaa tarjoamalla enemmän kuin muut. Tämä lähestymistapa ei purrut kansalaisiin, jotka varmasti ymmärtävät, että opposition vaihtoehdossa pitää olla muutakin sisältöä kuin hallituksen tarjouksen ylittäminen.
Opposition esittämä valtion velanlyhennysten pienentäminen on vastuutonta talouspolitiikkaa tulevaisuuden kustannuksella. Taloudenpidon perusperiaatteisiin kuuluu, että hyvinä aikoina velkaa maksetaan pois. Näin varaudutaan tulevaan hitaamman talouskasvun aikaan sekä luodaan puskuria muun muassa terveydenhuollon kasvavien palvelutarpeiden varalle.
Korkomenoista saatava säästö on käytettävissä suomalaisten hyvinvointia lisääviin kohteisiin esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla.
Veronalennukset parantavat työnteon kannattavuutta ja lisäävät yksityistä kysyntää. Merkittävät veronkevennykset ovat luvassa vaalikauden puolivälin jälkeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että tuntuvampia veronkevennyksiä harkittaisiin jo seuraavaa budjettia laadittaessa, mikäli suhdannetilanteen kehittyminen sen sallii.
Täällä käytävässä keskustelussa kuntatalouden tilasta tullaan esittämään huolestuneita arvioita ja hallitusta tullaan syyttämään kuntien kurjistamisesta. Totuus on kuitenkin se, että nykyhallitus panostaa kuntiin merkittävästi enemmän kuin edelliset hallitukset. Ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat kolmesta syystä: Nykyhallitus maksaa kunnille indeksikorotukset 100-prosenttisina, kun edellinen maksoi ne vain 75-prosenttisesti. Tämän lisäksi kustannustenjaon tarkistus tehdään ensimmäistä kertaa täysimääräisesti heti hallituskauden alussa. Kolmas kunnille tuleva lisäerä on naisvaltaisten alojen palkkaratkaisun myötä luvattu 150 miljoonan euron valtionosuuksien korotus.
Yhteensä valtionosuudet nousevat 755 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoteen. Esimerkiksi edellisen hallituksen kuntapanostuksiin nähden lisäys on huima. Ei silti pidä kuvitella, että kuntatalous olisi näin hoidettu kuntoon ja tasapainoon tulevillekin vuosille. Kunnilla on edessään vaikeita haasteita, joista selvitään ainoastaan uudistamalla rakenteita voimakkaasti. Nyt siihen on mahdollisuus, sillä valtionosuuksien korotuksien lisäksi kuntien verotulot ovat olleet hyvässä kasvussa.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tehokas toteuttaminen on ehdottoman tärkeää. Vuoden mittaan olemme mielenkiinnolla seuranneet eri puolella Suomea tapahtuvia kuntaliitoksia ja -selvityksiä. Hallituskauden aikana tarvitaan arvio siitä, mihin asti nyt tehdyt päätökset riittävät.
Eduskunnassa budjetin käsittely on sujunut hallituspuolueiden kesken ilahduttavan yksituumaisesti. Hyvään pohjaesitykseen lisätään määrärahoja erityisen tärkeisiin kohteisiin. Painopisteitä ovat talouskasvun edistäminen, koulutus ja tutkimus, ympäristönsuojelu sekä arjen turvallisuus ja terveys.
Osaamisen ja koulutusjärjestelmän korkea taso on Kokoomukselle tärkeää.
Peruskoululle on luvassa mittavat panostukset jo hallituksen pohjaesityksessä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Merkittävin valtiovarainvaliokunnan lisäys on yliopistoille tuleva 5 miljoonan euron määräraha. Kaikki määrärahalisäykset huomioiden yliopistot saavat tuntuvasti enemmän rahaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Valiokunta esittää 2 miljoonan lisäystä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Budjetin pohjaesityksessä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään huomattavasti. Yritysten perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan ja starttirahakauden kestoa pidennetään 18 kuukauteen. Hallitusohjelmassa päätetty työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on nyt loppusuoralla ja näkyy tulevaisuudessa yritysten ja työntekijöiden tarpeiden parempana yhteensovittamisena.
Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ovat tärkeitä toimia kilpailukyvyn säilymiselle. Merkittävien liikennehankkeiden aikatauluista päätetään helmikuussa eduskunnalle annettavan liikenneselonteon yhteydessä.
Valtiovarainvaliokunta lisää nyt yksityisteiden ylläpitoon 5 miljoonaa euroa. Tämä helpottaa puukuljetuksia, ja tieverkoston paranemisesta hyötyvät asukkaiden lisäksi myös maaseudun muut elinkeinot.
Puuraaka-aineen saatavuutta ja kestävää metsänhoitoa edistetään metsänparannus - ja Metsäntutkimuslaitoksen määrärahoja lisäämällä.
Ympäristön kannalta tärkeitä ovat 3 miljoonan euron määräraha joukkoliikenteen kehittämiseen ja 5,5 miljoonaa vesihuolto- ja ympäristötöihin.
Viime vuosina useaan otteeseen on noussut esille poliisin toiminnan ja määrärahojen epätasapaino. Kokoomus pitää tärkeänä, että kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi peruspoliisitoiminnan resurssien riittävyyttä seurataan jatkossakin. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä arjen turvallisuutta edistetään lisäämällä poliisin määrärahoja lähes 4 miljoonalla eurolla.
Eduskunta on monesti nostanut esiin lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamiseen. Lasten oikeuspsykiatrisen tutkimustoiminnan jatkuvuus turvataan. Lisäksi lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin ohjataan vähintään 4 miljoonaa euroa.
Suomen itsenäisyyden juhlavuonna sotiemme veteraaneille ja sotainvalideille kohdistetaan merkittävät lisäpanostukset. Veteraanimäärärahoja lisätään 13 miljoonaa euroa, millä edistetään kuntoutukseen pääsyä.
On ilo nähdä, että sinivihreä hallitus on lähtenyt rohkeasti liikkeelle ja toteuttaa monia hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteitaan ja uudistuksia jo ensimmäisessä budjettiesityksessään. Päämääränä on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jossa työnteko ja eteenpäin pyrkiminen kannattavat ja heikoimmista pidetään huolta.
Kansanedustaja Jari Koskinen (kok)
05.12.07 Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlaistunto, Kokoomuksen eduskuntaryhmän
ryhmäpuheenvuoro
Huomenna itsenäisyyttään juhliva Suomi on taivaltanut 90 vuodessa pitkän
matkan. Tuo taival ei aina ole ollut helppo. Olemassaolomme ja
itsenäisyytemme ovat olleet uhattuina monta kertaa.
Itsenäistymisemme aikoihin maailma oli sodassa. Osansa tästä sai myös
Suomi. Todelliseen testiin suomalaisten yhtenäisyys ja puolustustahto
joutuivat Talvisodan puhjettua vuonna 1939. Suomi selvisi tästä ja vielä
Talvisodan jälkeenkin kahdesta sodasta itsenäisenä. Tästä
isänmaanrakkaudesta ja sen vaatimista raskaista uhrauksista emme koskaan
voi kylliksi kiittää edellisiä sukupolvia.
Suomalaisuuden juuret ovat syvemmällä kuin vuodessa 1917 tai edes vuodessa
1906, jolloin kansanvalta sai maassamme korkeimman kruununsa -
eduskuntalaitoksen sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Milloin Suomi
ja suomalaisuus oikeastaan sitten syntyivätkään? Oliko vuosi 1323, jolloin
alueemme ensimmäinen itäraja määriteltiin, vai 1809, jolloin Suomesta tuli
autonominen suuriruhtinaskunta, vai kenties jo joskus paljon aiemmin?
Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Kaikki nuo edellä luettelemani tapahtumat, ja
monta muuta maamme historian käännekohtaa, ovat olleet vaikuttamassa
kansakuntamme ja sen identiteetin syntyyn. Tuolta kansakuntamme aamun
ajoilta meille nykypolville on jäänyt eräs tärkeä, sukupolvien läpi
säilynyt perinne, nimittäin vahva oikeuden-, velvollisuuden- ja
yhteisöllisyydentunto.
Mainitut perinteiset arvot ovat ominaisuuksia, joita meillä ei ole varaa
menettää. Niitä on koeteltu ja niitä tullaan myös jatkossa koettelemaan.
Kuten tähänkin asti, myös tulevaisuudessa kohtaamme haasteita niin maamme
sisältä kuin sen ulkopuolelta.
Suuri osa näköpiirissä olevista tulevaisuuden haasteista liittyy Suomen
asemaan yhä nopeammin kansainvälistyvässä maailmassa. Kaikilla valtioilla
on valvottavanaan kansallisia etuja, joista jokainen pyrkii
mahdollisuuksiensa mukaan pitämään kiinni. Näin tekee myös Suomi. Samalla
Euroopan ja maailman maiden on kuitenkin kyettävä aiempaa tiiviimpään ja
tuloksellisempaan yhteistyöhön mm. globaalien uhkien, kuten
ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Suomi on pyrkinyt perinteisesti maailmanpolitiikan näyttämöllä mieluummin
lääkärin kuin tuomarin asemaan. Vaikka kansainvälinen toimintaympäristö ja
olosuhteet jatkuvasti muuttuvat, on meillä edelleen oma tärkeä roolimme.
Tällä en tarkoita pelkästään ihmisoikeuksien edistämistä ja
rauhanturvatoimintaa. Panostamme tarvitaan myös yrittäessämme osana
kansainvälistä yhteisöä saada 2000-luvun maailman suurvaltoja tarttumaan
nykyistä rivakammin toimenpiteisiin, joilla esimerkiksi ilmastonmuutos,
köyhyys ja korruptio voidaan pysäyttää.
Oikeuden- ja velvollisuudentunnon lisäksi myös vaatimattomuus kuuluu
suomalaiseen kansanluonteeseen. Olemme tottuneet pitämään sitä hyveenä,
johon tulee pyrkiä. Vaatimattomuuden sanotaan jopa kaunistavan.
Aina vaatimattomuudesta ei kuitenkaan palkita. Tämän vuoksi meidän
suomalaisten tulee olla aidosti ylpeitä isänmaastamme. Saavutuksemme
esimerkiksi kulttuurin, koulutuksen, teknologian ja tasa-arvon saroilla
hakevat vertaistaan. Suomi on maa, johon muut maailman valtiot vertaavat
itseään ja omaa tasoaan. Parhaimmillaan suomalaisen yhteiskunnan
hyvinvointi ja tasa-arvoisuus voivatkin antaa esimerkin ja toivoa tämän
päivän kehittyville maille.
Itsenäisyytemme ajan saavutukset ovat mittavat. Aito demokratia, luja
yhteishenki ja ahkera työnteko ovat jatkossakin niitä peruspilareita,
joiden varassa voimme rakentaa suomalaista yhteiskuntaa yhä paremmaksi ja
oikeudenmukaisemmaksi.
Puheenjohtaja Pekka Ravi (kok)
16.11.07 Ryhmäpuheenvuoro potilasturvallisuuslaista (kok)
Hoitajilla on oikeus työtaisteluun. Heillä on totta totisesti oikeus
palkankorotuksiin. Kokoomus on ollut kunnallisten naisvaltaisten
koulutettujen alojen reilujen palkankorotusten kannalla ja on sitä
vahvasti edelleen. Se on ainoa tie kohti palkkauksen aitoa tasa-arvoa. Me
nostimme asian keskusteluun ja tänä syksynä kunta-ala onkin saanut
ennätyksellisen korkean palkkatarjouksen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän toivomus ja vetoomus on, ettei tätä
potilasturvallisuuslakia koskaan tarvitse panna toimeen. Tällä tai millään
muullakaan lakiesityksellä ei syntynyttä kiistatilannetta ratkaista. Se
ratkaistaan vain ja ainoastaan molempien neuvotteluosapuolten kesken.
Sellaisella sopimuksella, joka on sekä Tehyn että kuntatyönantajan
hyväksyttävissä. Toivomme ja haluamme uskoa, että sopu saa sijansa, jotta
potilaat ja hoitohenkilökunta eivät joudu kärsimään.
Vastuullisen päätöksentekijän on tehtävä joskus päätöksiä, jotka eivät ole
helppoja ja tuntuvat ikäviltä. Tämä on sellainen tilanne, joudumme
punnitsemaan perusoikeuksia. Lopulta on niin, että ihmisen oikeus elämään
on niistä tärkein - ja kaikkein tärkein.
Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus ja siihen liittyvä työtaisteluoikeus on
myös tärkeä perusoikeus. Siitä me pidämme kiinni. Kuitenkin, yhteiskunnan
heikoimpien tilanne on aina turvattava. Valtiovallan on nyt ja
tulevaisuudessa - aina - kaikin keinoin pyrittävä takaamaan oikeus elämään
ja riittävään hoitoon.
Koska neuvotteluosapuolet eivät ole pystyneet sopimaan suojelutyöstä kuten
aina ennen, on valtiovallan eettinen ja perustuslaillinen tehtävä taata
potilasturvallisuus. Onnettomuuteen joutuvalla on oikeus hoitoon. Syöpää
sairastavalla on oikeus hoitoon. Odottavalla äidillä on oikeus synnyttää
turvallisin mielin.
Tällä lakiesityksellä ei vaikuteta mahdolliseen työtaisteluun. Lakia ei
panna toimeen, jos suojelutyöstä päästään sovintoon. Tämä on viimesijainen
keino.
Lakia ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan se tehdään kansalaisten hengen
ja terveyden puolesta. Ja myös yksittäisen hoitajan puolesta. Kun
potilasturvatyö on lailla säädetty, viimeisen työvuoron tekijä voi lähteä
töistä tietäen, että henkeä ja terveyttä vakavasti uhkaavat tilanteet
hoidetaan. Voin vain kuvitella millaiseen ristiriitaiseen tilanteeseen
moni hoitaja on jo joutunut. Tiedämmekaikki sen, että jokainen hoitaja
tahtoo tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.
Niin vähän kuin kukaan meistä tätä lakia toivoo - niin paljon kuin toivomme
sopua ja vakavasti vetoamme sovinnon syntymisen puolesta - niin tiedämme,
että lain hyväksymättä jättäminen tässä tilanteessa olisi väärin. Se olisi
vastuutonta.
Kansanedustaja Marja Tiura
07.11.07 Valtioneuvoston selonteko kriisinhallinnasta, Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kriisinhallinnasta saatu kokemus ja siihen valmistautuminen on tärkeällä
sijalla kehitettäessä kansallista puolustustamme. Kokoomuksen
eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä, että nämä kysymykset tuodaan
avoimella tavalla keskusteluun koko eduskuntaan. Kriisinhallinnasta, kuten
muustakin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, on voitava keskustella, ja
tarvittaessa väitelläkin, mahdollisimman monilla foorumeilla.
Hallituksen selonteko käsittelee kolmea ajankohtaista
kriisinhallintakysymystä: jatkolinjauksia osallistumisestamme Afganistanin
ISAF-operaatioon, osallistumistamme Darfurin kriisin ratkaisemiseen sekä
pohjoismaisen EU:n taisteluosaston alkavaa valmiusvuoroa.
Afganistanissa Suomi on osallistunut Yhdistyneiden kansakuntien
valtuuttamaan ISAF-operaatioon alusta pitäen. Lähtökohta
osallistumispäätöksellemme oli selvä. Halusimme olla mukana tukemassa
erittäin kovia kokeneen maan jälleenrakentamista. Osallistuminen
kriisinhallintaan on ennen kaikkea kansainvälisen vastuun kantamista
yhteisestä jakamattomasta turvallisuudestamme.
Afganistanissa Suomi on edellisen hallituksen helmikuussa 2007 tekemän
päätöksen mukaisesti keskittänyt voimavaransa Mazar-i-Sharifin maakunnassa
Ruotsin johtovastuulla toimivaan alueelliseen jälleenrakennusryhmään.
Olemme samalla myös lisänneet Afganistanissa olevien suomalaisten määrää.
Vaativaa kriisinhallintatyötä Afganistanissa tekee tällä hetkellä
alkuperäisen viidenkymmenen sijasta kaksinkertainen määrä - sata
suomalaista sotilasta. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisten lukumäärä
on pieni, sillä niin Ruotsilla, Norjalla kuin Tanskallakin on
Afganistanissa moninkertainen määrä sotilaita.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa selonteon linjauksille
koskien Suomen tulevaa osallistumista kriisinhallintaan Afganistanissa.
Suurimman uhan Afganistanin vakaudelle muodostaa erilaisten
vastarintaryhmien aseellisen toiminnan jatkuminen. Jatkossa kansainvälisen
yhteisön ponnistusten painopisteen tulee yhä enenevissä määrin olla
Afganistanin kansallisen armeijan kehittämisessä ja maan puolustusreformin
tukemisessa. Nyt valmisteltavaksi ehdotetulla osallistumisellamme
operatiivisten ohjaus- ja yhteydenpitoryhmien kautta Afganistanin armeijan
kouluttamiseen ja sen itsenäisen toimintakyvyn kehittämiseen on tärkeä
sija maan yhteiskuntarakenteiden vahvistamisessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa myös valitulle tavalle osallistua
Darfurin kriisin ratkaisemiseen. Suomi ei ole lähdössä mukaan varsinaiseen
pääoperaatioon - YK:n ja Afrikan unionin yhteisoperaatioon Sudanissa -
vaan sitä läheisesti tukevaan Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioon.
YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymän EU-operaation tarkoituksena on
hallita Darfurin konfliktin heijastusvaikutuksia naapurimaissa Tshadissa
ja Keski-Afrikan tasavallassa ja turvata avustusjärjestöjen, kuten
Punaisen ristin, toimintaedellytykset. Suomen panosta on pidettävä
merkittävänä, sillä valmistaudumme samalla kantamaan suurempaa vastuuta
Kosovossa.
Meidän on muistettava se, että työ rauhan puolesta ei ole koskaan
vaaratonta, eikä meillä milloinkaan voi olla takeita siitä, että selviämme
kriisinhallinnasta uhreitta. Niin Afganistan, Darfur kuin Kosovokin ovat
kaikki esimerkkejä kylmän sodan päättymisen mukanaan tuomista muutoksista
konfliktien luonteeseen. Konfliktit ovat muuttuneet valtioiden välisistä
kahnauksista yhä enemmän valtion sisällä ja eri väestöryhmien välillä
käytäviksi selkkauksiksi, jotka synnyttävät laajaa pakolaisuutta ja
katkeruutta. Siviiliväestöön kohdistuva raaka väkivalta, sorto ja terrori
jättävät yhteiskuntiin syvät arvet.
Perinteisten rauhanturvaajien lähettäminen osapuolten väliin tulitaukoa
valvomaan ei yksin ratkaise ongelmaa. Humanitaarista apua kriisialueille
toimittavat avustustyöntekijät eivät enää ole osapuolten erityisessä
suojeluksessa, vaan heistä on tullut lähes saalistuksen kohteita joko
lunnaiden tai mediahuomion toivossa. Kansainvälisen yhteisön onkin
otettava käyttöön monipuolisempi keinovalikoima kehitysavusta eri
siviilikriisinhallinnan muotoihin.
Konfliktien luonteen muututtua on myös kriisinhallinnan uudistuttava.
Tiukka erottelu siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan
tai konfliktialueille annettavan kehitysavun kesken ei ole mielekäs.
Käytössä olevia välineitä on kehitettävä ja niitä on välttämätöntä
sovittaa yhteen paremmin. Varhaisen puuttumisen tähdellisyys on tullut
monissa uusissa konflikteissa ilmiselväksi ja se on korostanut nopean
toiminnan kykyjen kehittämistä. On tilanteita, joissa kriisin
hallitseminen on aluksi kriisinhillintää - sotilaallista väliintuloa.
Euroopan unionin vastaus tähän haasteeseen on ollut EU:n
taisteluosastokonsepti, jolla on luotu Euroopan unionin
turvallisuusstrategiassa esille nostettu vaatimus valmiudesta varhaisessa
vaiheessa tapahtuvaan, nopeaan ja voimakkaaseenkin väliintuloon. Suomi on
ensi vuoden alusta osallistumassa toisen kerran EU:n taisteluosaston
kuuden kuukauden päivystysvuoroon.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmaisee tukensa Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron
ja Irlannin muodostaman taisteluosaston asettamiselle korkeaan valmiuteen
luottaen suomalaisten sotilaiden korkeaan moraaliin, vankkaan
ammattitaitoon, hyvään koulutukseen ja tilanteen mukaisiin työvälineisiin,
joiden avulla valmiusvuoromme aikana eteen mahdollisesti tulevista
vaativimmistakin tehtävistä selvitään kunnialla, ylläpitäen niin
arvokkaita rauhanturvaamisperinteitämme kuin Suomen tällä saralla
nauttimaa arvostusta ja luottamusta.
Unionin kykyä nopeaan toimintaan ei ole käytännössä koeteltu vielä
kertaakaan. Vaatimus nopeasta toimintakyvystä on johtanut kuitenkin
myönteiseen kehitykseen lisäämällä eurooppalaisten joukkojen
yhteisharjoituksia, etukäteisvalmisteluja ja -suunnittelua. Samaan
päämäärään pyritään myös Naton NRF-toiminnalla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä
kannattaa esillä ollutta osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoihin
täydentävänä osana. Asiassa on syytä edetä hyvässä yhteisymmärryksessä
Ruotsin kanssa.
Kansanedustaja Heikki A. Ollila (kok)
03.10.07 Välikysymys hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta, Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro
Tässä salissa käsiteltiin puolitoista vuotta sitten punamultahallitukselle esitettyä välikysymystä tästä samasta aihepiiristä, kunnallisten hyvinvointipalveluiden turvaamisesta. Tuolloin SDP:n vara-puheenjohtaja totesi, että kyseessä oli kokoomuksen historian toiseksi turhin välikysymys. Hänen mukaansa turhin oli vuonna 1932.
Meidän mielestämme opposition nyt tekemä välikysymys ei ole aihepiiriltään todellakaan turha. Olemme tyytyväisiä siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kuntapalveluista päästään keskustelemaan opposition summamutikassa heittelemien satojen miljoonien sijaan asiapohjalta.
Toivomme, että SDP perustelisi välikysymystään tarjoamalla aitoja vaihtoehtoja ja omia tavoitteitaan. Räksytyksen lisäksi SDP:n oppositiopolitiikkaa leimaa kaksinaamaisuus: 12 vuoden hallituskauden jälkeen kaikki on mennyt yhtäkkiä muutamassa kuukaudessa pieleen. Onkohan näin? SDP:n oppositiopolitiikan sisältöpuoli on tähän saakka ollut miljoonien ja taas miljoonien syytäminen hallituksen esitysten päälle. Onko opposition ainoa ratkaisu kaikkeen todellakin menokehyksien kasvattaminen ja valtion velkojen maksamatta jättäminen?
Vastuullinen talouspolitiikka, jossa huolehditaan valtiontalouden tasapainosta ja kantokyvystä on kaikkien suomalaisten etu. Valtion velkaa lyhennetään tulevien sukupolvien taakan vähentämiseksi. Hallitus luo liikkumavaraa kasvavien sosiaali- ja terveysmenojen kattamiseen myös tulevina vuosina. Siksi olemme surullisia siitä, ettei oppositiolla riitä tässä kohtaa tahtoa katsoa tulevaisuuteen.
Aina on helppoa sanoa, että nyt ei makseta velkaa. Velanmaksun lykkääminen olisi kuitenkin pois tulevaisuuden veronmaksajilta, lapsiltamme ja heidän lapsiltaan.
Ensi vuoden budjetissa peruspalveluiden järjestämiseen tulee kunnille nettona lisää valtionosuuksia 220 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtionosuuksien indeksitarkastukset tehdään täysimääräisenä. Esimerkiksi viime kaudella hallitus tyytyi korvaamaan ne 75-prosenttisesti.
Sinivihreä hallitus maksaa kunnille kuuluvan kustannustenjaon tarkistuksen täysimääräisenä. Viime kaudella kunnille kuuluvaa rahaa jäi maksamatta satoja miljoonia. Tällä vaalikaudella niin ei käy. Pelkästään ensi vuodelle kunnille on tulossa lisärahaa 700 miljoonaa euroa.
Tulevaisuuden palveluiden turvaamiseksi meidän on kiinnitettävä huomiota palvelutuotannon rakenteisiin. Ensimmäisenä mainitsisin hallituksen mittavan hankeen: sosiaaliturvan kokonais-uudistuksen. Vuosikymmenten aikana kehitetty monimutkainen, kallis ja passivoiva järjestelmä uudistetaan. Työn vastaanottamisesta tehdään kannattavaa, byrokratiaa karsitaan ja resursseja vapautetaan ihmisten auttamiseen.
Juuri eilen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi arvion, jonka mukaan rakenneuudistuksilla voidaan kunnissa päästä miljardisäästöihin. Sosiaali- ja terveyssektoria onkin alettu kehittää tavoitteellisesti. Ministeri Risikko mainitsi vastauksessaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Ohjelman tavoitteita tukee merkittävä 100 miljoonan euron panostus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Määrärahasta kohdennetaan henkilöstö-voimavarojen kehittämishankkeeseen 30 miljoonaa euroa.
Kokoomus pitää tärkeänä sitä, että hoitajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Heidän työnsä on sekä henkisesti että fyysisesti erittäin vaativaa ja raskasta. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että hoitoalan henkilöstö ei voi hyvin. Töiden järjestelyissä on parantamisen varaa ja henkilöstömitoitukset on osin tehty liian kireiksi.
Kaikki keinot on otettava käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeisiin vastataksemme. Pelkkä rahan lisääminen ei riitä. Keinovalikoimaan kuuluu koulutustarjonnan lisääminen, toiminta-tapojen ja työolosuhteiden kehittäminen, siirtyminen määräaikaisista työsuhteista vakituisiin, työnjaon ja tehtävärakenteiden uudistaminen, hyvä johtaminen ja luonnollisesti palkkaus- ja eläkekysymykset. Sinivihreä hallitus on haasteeseen tosissaan tarttunut ja siihen kokoomus on tyytyväinen.
Palkkakeskustelu on vain yksi osa kokonaisuutta. Ammatinvalinnassa raha ei yksin ratkaise. Mutta palkkauksella on toki merkittävä vaikutus. Palkkauksen tasa-arvon nostaminen keskusteluun lähti meistä, kokoomuksesta, liikkeelle. Me halusimme nostaa esiin sen, etteivät kuntasektorin matala-palkkaisten naisalojen työn vaativuus ja palkkaus kohtaa. Me vaadimme tähän epäkohtaan puuttumista. Me ryhdyimme toimiin tilanteen kohentamiseksi. Olemme saaneet sekä kiitosta että lunta tupaan. Tiedossa oli, että kritiikkiä tulee, mutta me emme kritiikkiä pelänneet, emmekä pelkää vieläkään.
Joidenkin mielestä oli väärin puuttua naisten palkkatasa-arvoon. Tätä toistettiin etenkin vasemmistosta. Kokoomus menee tyhmyyttään ja naiiviuttaan leikkimään naisten palkkakysymyksellä.
Me kuitenkin teemme oikeita asioita, vaikka ne ovat olleet ja ovat jatkossakin vaikeita. Jos palkkatasa-arvo-ongelmien ratkaisu olisi helppoa, ne olisi jo ratkaistu. Vaikkapa edellisen hallituksen aikana, kun edustaja Heinäluoma oli valtiovarainministeri. Kokoomus ei kuvittele, että palkkauksen epätasa-arvoa yhdellä budjetilla tai yhdellä palkkaratkaisulla ratkaistaan. Joskus on kuitenkin aloitettava – ja kunnolla.
SDP:n ollessa hallituksessa viime kaudella naisten ja miesten väliset palkkaerot kasvoivat Suomessa. Tämä kehitys poikkesi kaikista muista perinteisistä EU-maista. Niissä sukupuoleen perustuvat palkka-erot pienentyivät. Nyt esillä olevalla kuntapuolen palkkaratkaisulla ei pelkästään pysäytetä negatiivista kehitystä, vaan muutetaan se positiiviseksi.
Kun havaitsemme epäkohdan, mietimme miten siihen voimme puuttua. Kun keksimme keinot, on aika toimia. Historiassa ensimmäistä kertaa kunnat saavat hallitukselta palkanmaksun tueksi ylimääräisen 150 miljoonan euron vuosittaisen tasa-arvoerän. Kun tähän lisätään täysimääräiset indeksikorotukset, valtion tuki kunnille pelkästään palkanmaksuun on ensi vuodelle 400 miljoonaa euroa.
Hoitajat ovat reilut palkankorotuksensa ansainneet. Tärkeitä palkkatasa-arvon edistämisessä meille ovat olleet muutkin kunnalliset naisvaltaiset koulutetut alat. Olemme iloisia siitä, että esimerkiksi lasten-tarhanopettajien keskimääräinen kuukausiansio nousee sopimuskauden puitteissa 262 euroa, sosiaalityöntekijöiden 308 euroa ja kirjastonhoitajien 268 euroa.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että koulutettujen naisvaltaisten alojen palkat nousevat vain 30 – 40 euroa kuukaudessa. Näinhän asia ei ole. Palkansaajan kannalta on oleellista, paljonko palkka aidosti nousee, ei se, mikä on ylimääräisen valtionosuuksien tasa-arvoerän osuus palkankorotuksesta. Esimerkiksi sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaisansio ei ole nousemassa 30 euroa vaan reilusti yli 300 euroa. Ei siis puhuta pikkuroposista, vaan sadoista euroista kuukaudessa! Jo näillä korotuksilla kunta-alan kilpailukyky ja houkuttelevuus aidosti vahvistuvat. Kuka tässä salissa olisi vuosi sitten uskonut, että vientiteollisuuden tilauskirjojen pullistellessa tehdään liittokierroksella palkkaratkaisu, jossa kunnalliset, naisvaltaiset alat saavat miesvaltaisia vientiteollisuusaloja suuremmat palkankorotukset?
Ilman, että kokoomus nosti asian esiin, ilman hallitusohjelman kirjausta ja ilman budjettiratkaisuja ei kunta-alalle olisi tulossa näin suuria korotuksia. Näin uskallan väittää. Kuka uskaltaa väittää jotain muuta? Lopputulos ratkaisee. Kunta-alan palkat nousevat ja käsipareja on jatkossakin niin opettamassa, kirjastoissa kuin hoito- ja hoivatyössäkin.
Tehy hylkäsi kuntatyönantajan tarjouksen. Siihen sillä on täysi oikeus. Toivomme, että uhkaava työtaistelu kuitenkin pystytään välttämään. Kokoomuksen ja Tehyn tavoitteissa on itse asiassa paljon samaa. Ymmärrämme, etteivät työn vaativuus ja palkkaus tällä hetkellä vastaa toisiaan. Tähän tilanteeseen nähden nykyisen kunta-alan sopimusjärjestelmän puitteissa syntynyt sopimustarjous oli oikean suuntainen. Tämän ratkaisun jälkeen jää kuitenkin vielä paljon korjaamisen varaa. Työn on jatkuttava. Olemme siihen valmiita.
Oppositio käyttää nyt eduskunnan järeintä asetta, välikysymystä, politikoidakseen kunta-alan henkilöstön asialla. Vasemmistoliiton Martti Korhonen sanoi välikysymystä koskeneessa tiedotus-tilaisuudessa, että jos tällä palkkakysymyksellä ei hallitus kaadu, niin sitten jollakin muulla. Mitä tämä kertoo opposition motiiveista? Palkkatasa-arvoa käytetään vain ja ainoastaan valtapolitiikan välineenä. Meidän mielestämme palkkaerojen kaventamisesta on kannettava aitoa huolta – kuten sinivihreä hallitus on tehnyt. Asiaa ei saa alistaa lyhytnäköiselle valtapoliittiselle eduntavoittelulle ja opposition profiilinnostolle.
Koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvon puolesta kannattaa taistella. Oppositionkin kannattaisi yhtyä tähän taisteluun ja unohtaa politikointi. Joskus on viisautta jopa tukea hallitusta ja jättää turhanaikainen haukkuminen vähemmälle. Niin mekin teimme viime kaudella kun hallitus toteutti hyvää veropolitiikkaa.
Kansanedustaja Petteri Orpo (KOK)
Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa (KOK)
Nyt käsiteltävänä oleva vuoden 2008 talousarvioesitys osoittaa, että sinivihreän hallituksen uudistustyö Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi on lähtenyt määrätietoisesti käyntiin. Yhteisten tavoitteiden ja hyvän hallitusohjelman pohjalta rakennetaan menestyvää yhteiskuntaa, jossa työnteko kannattaa ja heikommista pidetään vastuullisesti huolta.
Kokoomuksen näkökulmasta budjettiesitykseen voi olla erittäin tyytyväinen. Se sisältää suuren joukon toimenpiteitä ja parannuksia, jotka ennen vaaleja olivat kärkitavoitteitamme.
Budjettiesityksessä korjataan monia ongelmia, joihin edelliset hallitukset eivät puuttuneet. Ensi vuodesta lähtien eläkkeensaaja ei missään tuloluokassa maksa enempää veroa kuin palkansaaja. Kansaneläkkeitä korotetaan ja opintorahaan tehdään vihdoinkin 15 prosentin tasokorotus. Perintöverouudistuksessa verovapaan perinnön määrä kuusinkertaistuu, ja leskille ja lapsille myönnettävät, useiden kymmenien tuhansien eurojen vähennykset, poistavat perintöverotuksen pahimmat epäkohdat.
Budjettiesitys on vastuuntuntoinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Oikeudenmukaisuudesta kertovat pienituloisten aseman parantaminen sekä mittavat panostukset sosiaaliturvaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Syvää oikeudentuntoa osoittaa myös budjettiin sisältyvä veteraanien kuntoutuspalvelut turvaava esitys, jonka myötä voimme itsenäisyyden juhlavuonna kunnioittaa ja kiittää sotiemme veteraaneja. Ympäristöstä huolehtiminen, valtionvelan lyhentäminen ja pitkäjänteiset toimet työllisyyden ja osaamisen edistämiseksi ovat vastuullista politiikkaa ja näyttö hallituksen vahvasta tulevaisuuspainotuksesta.
Kansainvälisen talouden epävarmuustekijät ja inflaation kiihtyminen viittaavat siihen, että finanssipolitiikassa pitää käyttää nyt malttia. Merkittävämmät veronkevennykset toteutetaan myöhemmin tällä vaalikaudella palkkaratkaisut ja suhdannetilanne huomioon ottaen.
Hallituksen ensimmäinen budjettiesitys on kokonaiskysyntää ja -kasvua tukeva ja tuloverotusta 500 miljoonalla eurolla keventävä. Energiaverojen korotuksella pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta ja ohjaamaan kuluttajia energian säästämiseen. Polttoaineiden verotus on osa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähäpäästöinen autokanta ja verotuksen painottuminen kulutukseen. Tätä näkökulmaa on pidettävä esillä vastaisuudessakin, ja sitä ilmentää myös myöhemmin syksyllä tuleva esitys ajoneuvoveron porrastuksesta päästöjen mukaan.
Alkoholiverojen korotus on askel oikeaan suuntaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jo ensi vuonna alkoholiveron tasoa on mahdollisuus tarkastella uudelleen, kun nähdään, miten nyt tehtävä korotus vaikuttaa kulutukseen ja alkoholin tuontiin.
Haluan jälleen kerran korostaa, että avain hyvinvointipalvelujen turvaamiseen on työntekoon ja työn tarjoamiseen kannustaminen. Hyvinvointiyhteiskunta ei viime kädessä perustu korkeisiin veroihin, vaan työhön ja yrittäjyyteen. Katse on suunnattava kauemmaksi kuin tähän vaalikauteen. Rakenteellisia uudistuksia on tehtävä nyt, kun siihen on hyvän taloustilanteen myötä mahdollisuus.
Työntekijöiden ja avoinna olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelma on suuri haaste, johon hallitus vastaa useilla toimilla. Ensi vuodelle lisätään merkittävästi oppisopimuskoulutusta, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja nuorten työpajatoimintaa. Työllisyyskoulutusta suunnataan sellaisiin toimiin, jotka tehokkaimmin johtavat työttömän työllistymiseen. Työvoiman liikkuvuutta edistetään työn vuoksi vuokratun kakkosasunnon verohelpotuksella.
Hallitus on aloittanut pitkäjänteisen työn sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Työnteon palkitsevuudesta ja riittävästä perusturvasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Yhteiskunnan suojaverkon on oltava siinä kunnossa, että sen varaan joutunut ei menetä elämänhallintaansa.
Tässä talousarvioesityksessä perusturvaa vahvistavia toimenpiteitä ovat kansaneläkkeen ja opintorahan tuntuva korottaminen sekä lapsilisän yksihuoltajakorotus 10 eurolla. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi on varattu erityisesti heille suunnattu, yli 30 miljoonan euron määräraha koulutus- ja työllistämistoimiin. Vajaakuntoisten palkkatuki kaksinkertaistetaan 36 miljoonan euroon.
Kokoomuksen mielestä sosiaaliturvauudistuksen keskeinen tavoite on työnteon kannustavuuden lisääminen. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolon. Kaikki työ on arvokasta, ja jokainen uusi työpaikka panostusta tulevaisuuteen.
Osaamisen ja koulutusjärjestelmän korkean tason edistäminen on Kokoomukselle tärkeää. Eduskuntavaaleissa vaadimme perusopetuksen laadun parantamista ja korkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittamista. Toimeen on tartuttu rivakasti. Historiallisen yliopistoreformin suunnittelu sekä yliopistojen rakenteellisen kehittämisen projektit, kuten esimerkiksi Itä-Suomen liittoyliopisto, ovat erinomaisessa vauhdissa.
Hallitus on heti ensimmäisessä budjetissaan tehnyt selväksi, että koulutuksen laadun parantaminen on sille tärkeä asia. Konkreettisin oppilaiden ja opettajien arkipäivään vaikuttava toimenpide on ensi vuodelle saatava 18 miljoonan euron lisäpanostus, jonka painopisteenä ovat erityisopetus ja oppilaanohjaus.
Ammatillisen peruskoulutuksen suosio on kasvanut. Kehityksen takana ovat kädentaitoja vaativien ammattien arvostuksen nousu ja hyvät työllistymisnäkymät. Kokoomus vaati vaalien alla useaan otteeseen, että ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkamääriä on lisättävä. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että koulutamme riittävästi ja niille aloille, joilta työllistytään.
Tässäkin asiassa sinivihreä hallitus on käynyt epäröimättä toimiin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään 2 200:lla ja oppisopimuskoulutusta 2 100 paikalla. Osaamisen edistämiseen kuuluu myös innovaatioiden ja tutkimuksen edellytysten parantaminen. Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusmäärärahoja korotetaankin merkittävästi.
Koulutuksen ja sivistyksen kannalta hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on monelta osin hyvä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin korostaa historiallisen yliopistoreformin merkitystä ja yliopistolaitoksen rakenteellisen uudistamisen edellyttämiä lisäresursseja. Eduskuntakäsittelyn kuluessa on varmistettava, että budjetissa on riittävät määrärahat yliopistojen kehittämiseen ja opetuksen laadun parantamiseen.
Budjetin osalta on ilahduttavaa todeta, että puolustusvoimien toiminnan taso pystytään palauttamaan viime vuosien ylimääräisten leikkauksien jälkeen. Muiden muassa kertausharjoituksia ja ilmavoimien lentotunteja pystytään lisäämään merkittävästi. Kansainvälistä vastuun kantamista osoittaa kehitysyhteistyövarojen lisääminen lähes 90 miljoonalla eurolla. Itämeren ja erityisesti Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi käynnistetään vesiensuojeluhanke, johon osoitetaan 2 miljoonan euron määräraha.
Viime vuosina useaan otteeseen on noussut esille poliisin toiminnan ja määrärahojen epätasapaino. Poliisin hallintorakenteen uudistushanke tulee ohjaamaan resursseja hallinnon sijasta käytännön työhön. Kokoomus pitää tärkeänä, että kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi peruspoliisitoiminnan resurssit ovat riittävät.
Vuodesta toiseen eräiksi budjettikäsittelyn kuumimmiksi keskustelunaiheiksi ovat nousseet väylähankkeet ja perustienpito. Edellisen vaalikauden jäljiltä on jouduttu vaikeaan tilanteeseen jo sovittujen uusien hankkeiden rahoituksessa, kun kustannusarviot ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi. Haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta hallitus jatkaa useimpia hankkeita korotetuin määrärahavaltuuksin.
On syytä todeta, että edellinen hallitus käytännössä sitoi resurssit pitkäksi aikaa väylähankkeiden käynnistämisen osalta. Houkutus uusien investointien aloittamiseen on ymmärrettävää. Se kuitenkin syö varoja pitkäjänteiseltä tiestön kunnossapidolta. Järkevän suunnittelun myötä on mahdollista turvata parempi tasapaino ja jatkuvuus niin uusissa investoinneissa kuin infrastruktuurin ylläpidossakin.
Liikenneinvestointien rahoituksen monipuolistamista on edelleen selvitettävä. Esimerkiksi elinkaarimalli mahdollistaa investoinnit ilman valtavia kertaluonteisia rahoituspanostuksia. Muun muassa E18-moottoritien eräät osat sopisivat kokonsa puolesta elinkaarimallilla toteutettaviksi.
Merkittävien liikennehankkeiden aikatauluista päätetään helmikuussa eduskunnalle annettavan liikenneselonteon yhteydessä. Hankkeet on laitettava tärkeysjärjestykseen, jossa huomioidaan elinkeinopolitiikan ja yhteiskunnan kokonaisetu, aluetalouden ja liikenneturvallisuuden vaatimukset sekä eduskunnan aiemmat päätökset.
Ilahduttavaa on, että vuodelle 2008 perustienpitoon osoitetaan 20 miljoonan euron lisäpanostus. Metsäteollisuuden raaka-aineen saannin parantamisen lisäksi on huomattava, että tienpitoon ohjattavat varat hyödyttävät myös maaseudun muita elinkeinoja ja lisäävät kaikkien tiellä liikkujien turvallisuutta.
On hyvä, että maaseudun säilymistä elinvoimaisena edistetään tienpidon ja puukuljetusten turvaamisen lisäksi myös Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja korottamalla. Kokoomuksen vaalitavoitteen mukaisesti maatilayrittäjien vuosilomapäiviä lisätään ensi vuonna yhdellä ja toisella vuonna 2010.
Alkuvuonna kuntien verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet hyvää yhdeksän prosentin vauhtia verrattuna edellisvuoteen. On silti muistettava, että alueelliset erot ovat huomattavia ja kuntien tulevat haasteet mittavia. Palvelujen turvaamiseksi kuntien menokehitys on hallittava paremmin kuin tähän asti. On ollut rohkaisevaa todeta kuntien oma aktiivisuus rakenteellisissa uudistuksissa ja palveluprosessien kehittämisessä.
Hallitusohjelmassa on ensimmäisen kerran mainittu myös metropolipolitiikan käynnistäminen. Kilpailukykyisen metropolialueen lisäksi tarvitaan valtakunnallisia kasvukeskusseutuja. Keskuskaupunkien ja maakuntien muiden merkittävien asutuskeskusten on toimittava alueittensa kasvun vetureina.
Sinivihreä hallitus tekee osansa kuntatalouden kuntoonsaamiseksi. Tästä kertovat hallituksen päätös luopua viime vaalikauden keinovalikoimaan kuuluneesta kunnilta otetusta pakkolainasta sekä valtionosuuksien indeksikorotusten toteuttaminen täysimääräisinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat 600 miljoonalla eurolla, mikä auttaa kasvavien hoivatarpeiden tyydyttämisessä.
Eduskuntavaaleissa Kokoomus vaati valtiota tukemaan korotetulla valtionosuudella palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille – kuten hoiva-alalle – maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset. Kevään ohjelmaneuvotteluissaan hallitus sitoutui tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Tämä on ensimmäinen kerta maamme historiassa kun valtio tällä tavoin osallistuu naisten palkkatasa-arvon edistämiseen. On epärealistista olettaa vuosikymmenien palkkavääristymien korjaantuvan kertamuutoksella. Kyseessä on silti historiallinen linjaus, jolla edistetään tasa-arvoa ja nostetaan palkkoja niillä naisvaltaisilla aloilla, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.
Kunta-alan palkkaneuvotteluja jatketaan. Kun sopimus syntyy niin, että hallitusohjelmassa ilmaistu tahtotila täyttyy, hallitus tukee palkkaratkaisua yhteensä 600 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana.
Edessämme on tärkeitä, Suomen hyvinvointiin liittyviä päätöksiä, joiden edessä niin hallitukselta kuin eduskunnaltakin edellytetään vastuullisuutta. Tämän vastuullisuuden vaatimuksen haluan kohdistaa myös oppositiolle. Kattamattomien menolisäysten esittäminen ja usein opposition ehdotuksista läpipaistava "hallituksen tarjouksen ylittäminen" ei ole aito eikä uskottava vaihtoehto.
Vaikka Suomella menee nyt erinomaisesti, emme saa hetkeksikään unohtaa tulevaisuuden haasteita. Olen iloinen siitä, että enemmistö meistä on nämä haasteet tunnistanut ja tunnustanut. Juuri nyt on oikea aika tehdä pitkäjänteistä uudistustyötä Suomen tulevan menestyksen ja suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Ryhmän puheejohtaja Pekka Ravi (KOK)