Keskusta
15.06.08 Vastuullisen vapauden periaate on vankka perusta uudistuspolitiikalle (keskusta)
15.06.08 Kunnat lähemmäksi kuntalaisia
27.04.08 Keskusta on valmis jatkamaan parlamentaarisen kansanvallan vahvistamista
27.04.08 Laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut kaikille
25.04.08 Yliopistokeskukset kirjattava yliopistolakiin
03.10.07 Välikysymys hoidon laadusta ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta, ryhmäpuheenvuoro
18.09.07 Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa
15.06.08 Vastuullisen vapauden periaate on vankka perusta uudistuspolitiikalle (keskusta)
Keskusta asetti eduskuntavaalien 2007 ohjelmassaan tavoitteet kuluvalle vaalikaudelle. Ne perustuivat vastuullisen vapauden ja yhteisvastuun periaatteille. Keskustan tavoitteet näkyvät vahvasti myös Matti Vanhasen sinivihreän hallituksen ohjelmassa ja politiikassa, joilla rakennetaan vastuullista, välittävää ja kannustavaa Suomea.
Lähivuosina Suomella on edessään uudistuksia ja haasteita, joissa tarvitaan tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, kannustavuutta ja kansanvaltaisuutta korostavaa politiikkaa. Nämä keskustalaiset arvot ovat tukeva pohja niin sosiaaliturvan uudistamiselle kuin perustuslain toimivuuden tarkastelullekin. Vastuullisen vapauden periaatteet luovat hyvät edellytykset vastata myös Suomen rajat ylittäviin haasteisiin, muun muassa ilmastonmuutokseen ja globalisaation vaikutuksiin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kansallista liikkumatilaa
Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan korostettava ihmisyyttä, yhteisvastuuta, oikeudenmukaisuutta, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Keskusta tukee demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä sekä ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Taistelu köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan on parasta rauhantyötä.
Keskusta tarkastelee Suomen ja suomalaisten asemaa laajan turvallisuuden näkökulmasta. Näin turvallisuutemme voidaan varmistaa myös yllätyksellisissä tilanteissa niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
Vaikuttamalla monialaisesti kansainvälisten kriisien ja kehitysongelmien ratkaisuihin Suomi edistää samalla omaa turvallisuuttaan. Turvallisuuden perustana on luotettavasti toimiva kotimaisten viranomaisten ja kansainvälisten toimijoiden välinen yhteistyö.
Laajan turvallisuuden sisältämät uhkat, kuten suurepidemiat, luonnonkatastrofit, kansainvälinen rikollisuus ja terrorismi eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja. Uudenlaiset uhkat korostavat kansainvälisen yhteistyön ja yhteisvastuun tarvetta sekä kansallista toimintavalmiutta ja omavaraisuutta.
Ilmastonmuutos on paitsi valtava ympäristö- ja energiapoliittinen haaste myös monenlaisten humanitaaristen kriisien lähde. Ilmastonmuutoksella ja sen seurauksilla on selvä vaikutus kansainväliseen turvallisuuteen ja alueellisten konfliktien syntyyn. Ruoka-, vesi- ja energiaongelmat ovat uusia esimerkkejä turvallisuuteenkin vaikuttavista kehityssuunnista.
Suomen linjana perinteisessä turvallisuuspolitiikassa on hyvä naapuruus kaikkiin ilmansuuntiin, pohjoismaisen yhteistyön ajantasaistaminen, monenkeskinen yhteistyö, YK:n tukeminen, aktiivisuus Euroopan unionissa, käytännön yhteistyö Naton kanssa, osallistuminen ETYJ:n toimintaan ja toimivat transatlanttiset suhteet. Suomen pitää jatkaa tätä arvostusta nauttivaa ja kansalaisten tukemaa tasapainoista linjaa.
EU on Suomelle yhä tärkeämpi kehittyvä turvallisuusyhteisö, jossa voidaan monialaisesti vaikuttaa turvallisuuden kehittymiseen. Unionilla on monipuolisimmat ulkopoliittiset ja diplomaattiset välineet vaikuttaa maailmanpolitiikkaan aina kaupasta ja kehitysyhteistyöstä lähtien. EU:n pitää olla suunnannäyttäjä kansainvälisessä politiikassa ja maailmanlaajuisten turvallisuusuhkien ratkaisussa kuten se on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa osoittanut olevansa. EU:n ulkopolitiikan kautta Suomi pystyy vaikuttamaan kokoaan suuremmalla painoarvolla maailmanpolitiikan kysymyksiin.
EU:n täytyy olla ihmisiä ja heidän turvallisuuttaan varten. Suomella on tahtoa antaa kriisitilanteissa apua muille unionin jäsenmaille ja valmius ottaa sitä tarvittaessa vastaan.
Suomelle on tärkeää kansallisen liikkumatilan säilyttäminen perinteisissä
turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa linjavalinnoissa. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Naton muutoksia sotilasliittona ja laaja-alaisena kriisinhallintaorganisaationa on seurattava tarkkaan.
Jäsenyys Natossa on mahdollista, mikäli kansa sitä haluaa ja valtionjohto niin päättää. Suomen Nato-jäsenyydestä ei voida päättää ilman kansanäänestystä. Keskustan turvallisuuspoliittisen linjan päättää aina puoluekokous.
Venäjä mukaan kaikkeen yhteistyöhön
Vakaat olot ja luottamuksen vahvistaminen Pohjolassa ja Itämeren ympäristössä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan etusijaistavoitteita.
Tarvitaan tiivistyvää yhteistyötä Pohjoismaiden, Itämeren ympärysvaltioiden ja Venäjän välillä. Suomen pitää toimia Itämeren alueen poliittisen painoarvon vahvistamiseksi EU:ssa ja edistää pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa erityisesti ympäristö-, energia- ja liikenneasioissa.
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja se tarvitsee EU:n erityishuomiota. EU:n Itämeristrategia on hyvä väline tähän tarkoitukseen.
Suomen on oltava aktiivinen strategian valmistelussa.
Maamme intressinä on sisäisesti vakaa, ulospäin yhteistyöhaluinen ja eurooppalaisen arvopohjan jakava Venäjä. Suomen tulee ylläpitää tiiviitä ja monentasoisia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa ja olla suunnannäyttäjä EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä. Keskusta ei pidä Venäjää sotilaallisena uhkana.
Puolustuspolitiikan pitää tukea ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita. Suomen tulee huolehtia uskottavasta yleiseen asevelvollisuuteen, alueelliseen puolustukseen, riittävän laajaan reserviin ja nykyaikaiseen varustukseen perustuvasta kansallisesta puolustuskyvystä. Tältä pohjalta kehitettävät puolustusvoimat pystyvät niin oman maamme puolustamiseen, virka-avun antamiseen muille viranomaisille hätätilanteissa kuin kansainväliseen kriisinhallintaan.
Kansainvälinen kriisinhallinta on olennainen keino vaikuttaa suomalaisten turvallisuuteen rajojemme ulkopuolella. Suomen tulee jatkaa kriisinhallinnassa aktiivisella ja luovalla tavalla siviili- ja sotilastoimenpiteiden yhteensovittamisen tiellä ottaen huomioon myös kehitysyhteistyön mahdollisuudet ja voimavarat.
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Suomi harjoittaa johdonmukaista kehityspolitiikkaa, joka perustuu YK:n vuosituhattavoitteisiin, kuten äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittamiseen, peruskoulutuksen ulottamiseen kaikille ja ympäristön kestävän kehityksen edistämiseen. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja on nostettava päämäärätietoisesti. Kehitysyhteistyömme nojautuu yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteille. Suomen tulee kehityspolitiikassaan painottaa omista vahvuuksistamme lähtevää kehitysyhteistyötä, jonka keskiössä ovat
demokratia- ja oikeusvaltiokehitys, ruokaturva ja puhdas vesi, koulutus ja osaaminen sekä energia- ja ympäristöasiat.
Keskusta on valmis jatkamaan parlamentaarisen kansanvallan vahvistamista
Perustuslaki on valtiollisen elämän, lainsäädäntömme ja julkisen vallankäytön perusta. Perustuslaissa säädetään kansalaisten perusoikeuksista ja keskeisimpien valtioelintemme toimivaltasuhteista.
Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on toiminut pääosin moitteettomasti. Uudistus on vahvistanut parlamentaarista kansanvaltaa.
Vanhasen II-hallitus on ohjelmassaan sopinut perustuslain toimivuuden arvioinnista. Hallitusohjelman mukaan perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä. Perustuslain muutokset ovat mahdollisia ainoastaan laajalla puolueiden välisellä yhteisymmärryksellä.
Keskusta lähtee siitä, että perustuslain uudistustarpeita arvioidaan selkeästi parlamentaarisen kansanvallan näkökulmasta tasavaltalaisessa hengessä ilman lyhytnäköistä puoluepoliittista taktikointia.
Suomen valtiojärjestelmän parlamentaarisen kansanvaltaisuuden vahvistamiseksi Keskustan puoluekokous on valmis arvioimaan ja tarvittaessa muuttamaan perustuslakia, myös tasavallan presidentin valtaoikeuksien osalta, yhteistyössä muiden eduskuntapuolueiden kanssa.
Sosiaaliturvauudistuksella luodaan edellytykset parempaan arkeen
Keskustan tavoitteena on kattava ja tasoltaan hyvä sosiaaliturva.
Sosiaaliturvasta on tehtävä yhteiskunnan muutosvoima, joka tarjoaa ihmisille myönteisen mahdollisuuden selvitä nykyistä paremmin elämän käännekohdissa ja arjen hallinnassa.
Yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi on jatkettava perusturvan kehittämistä entistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, joka takaa selviytymisen perhettä perustettaessa ja sairauden, vanhuuden tai työttömyyden kohdatessa.
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on puututtava tehokkaasti koulun keskeyttämiseen, pitkäaikaiseen työttömyyteen ja toimeentulotuen pitkittymiseen. Myös verotuksella voidaan lieventää köyhyyttä ja ehkäistä riippuvuutta sosiaaliturvasta. Verovähennykset on suunnattava siten, että ne tuovat suhteellisesti suuremman hyödyn pieni- ja keskituloisille.
Keskustan tavoitteena on parantaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa luomalla erityinen takuueläke, joka nostaa pienintä eläkettä saavien elintason kohtuulliseksi pitkäaikaisena turvan muotona. Tämän lisäksi kansaneläkkeen tulisi seurata myös muiden eläkkeiden kehitystä.
Omaishoidon tuen ja hoitotukien järjestelmät on yhteensovitettava. Tämä on tärkeää omaishoidossa esiintyvien alueellisten erojen vähentämiseksi.
Vanhustenhuollon palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi pitää tukea paikalliseen aloitteellisuuteen pohjautuvia hoitoratkaisuja sekä yhteistyötä kunnan, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa.
Sosiaaliturvan tehtävänä on tarjota uusia mahdollisuuksia työttömyysjaksojen lyhentämiseksi ja osatyökykyisten työllistämiseksi sekä eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi. Sosiaaliturvan tulee kannustaa opiskelijoita siirtymään nykyistä nopeammin opiskelusta työhön ja rohkaista eläkkeellä olevia osallistumaan työelämään nykyistä enemmän.
Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa.
Yhteiskunnalliset uudistukset on toteutettava siten, että niillä luodaan edellytykset perheen perustamiselle nykyistä aikaisemmin. Tämä saadaan aikaan tarjoamalla joustavuutta ja vaihtoehtoja opintojen suorittamiseen, lasten hoidon järjestämiseen ja asumiseen sekä kohentamalla opiskelijaperheen sosiaaliturvaa. Keskusta kannattaa opintorahan huoltajakorotusta.
Sosiaaliturvaa kehitettäessä on huolehdittava siitä, että perhe-etuuksien ostovoima säilyy tasokorotuksin ja indeksitarkastuksin.
Sosiaaliturvauudistuksessa Keskusta pitää ensisijaisena tavoitteenaan kaikkein alimpien etuisuuksien parantamista. Sosiaaliturvan tehtävänä on ehkäistä ylisukupolvista köyhyyttä. Parannukset sosiaaliturvassa on tehokas tapa terveyserojen kaventamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
Sosiaaliturvalainsäädännön johdonmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä on parannettava. Kansalaisen oikeusturvan toteutumiseksi hakumenettelyä on yksinkertaistettava. On myös huolehdittava asian viivytyksettömästä käsittelystä väliinputoamistilanteiden estämiseksi.
Vakaa talous on hyvinvoinnin perusta
Keskustan tavoitteena on, että kaikki hyötyvät talouden menestyksestä.
Koko Suomen voimavarat on saatava käyttöön hyvinvointimme rakentamiseen.
Viimeiset vuodet ovat olleet hyvän talouskehityksen aikaa, mutta sen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Talouden rakennemuutos, väestön ikääntyminen, kansainvälisen talouskasvun hidastuminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen luovat omat haasteensa kansantalouden kehitykselle. Tässä tilanteessa menestyksen avaimet ovat kuitenkin omissa käsissämme.
Työllistävää, kestävää kasvua on tuettava kansallisilla toimilla.
Uudistuspolitiikkaa on jatkettava. Muutoin on uhkana heikkenevien palveluiden, ohentuvan turvaverkon ja kiristyvän verotuksen negatiivinen kierre. Talouspolitiikan pitää tukea suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Työllistämistä ja työllistymistä on edelleen helpotettava
Korkea työllisyys varmistaa hyvinvointimme rahoituspohjan.
Hallitusohjelman mukaisesti on tavoiteltava työllisyyden lisäämistä 80 000 – 100 000 hengellä vaalikauden aikana. Suomessa on edelleen alennettava työllistämisen ja työllistymisen kynnystä. Samoin on kannustettava ihmisiä pidempiin työuriin niin, että nuoret voisivat siirtyä nykyistä aiemmin opiskelusta työelämään lisäämällä opintojen ohjausta ja koulutuksen nivelvaiheiden tukemista. Vanhemmille ikäluokille luodaan joustavia ja kannustavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat heidän pysymisensä työelämässä pidempään. Näin voimme samalla parantaa ihmisten mahdollisuuksia tehdä omia valintoja ja menestyä elämässään. Työllisyyden parantuessa on edelleen huolehdittava riittävistä tukityöllistämisen edellytyksistä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Alueelliset työllisyyserot ovat kaventuneet viime vuosina, mutta ne ovat edelleen suuret. Talous- ja työllisyyspolitiikalla pitää edistää yritysten ja työvoiman hakeutumista toistensa luo. Työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden parantamisen lisäksi tarvitsemme tehokasta ja innovatiivista aluepolitiikkaa.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet viime vuosina avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa ja hyvinvointimme rahoituspohjan turvaamisessa. Heikoimpien alueiden pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun tutkimus- ja kehitystoimintaan kannustavan verovähennyksen käyttöönottoa on selvitettävä. Lisäksi nykyinen työnantajien sivukuluja vähentävä sosiaaliturvamaksukokeilu ja ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukikokeilu pitää vakinaistaa ja laajentaa koskemaan kaikkia heikomman kehityksen alueita, mikäli kokeilujen vaikutukset arvioidaan työllisyyttä edistäviksi.
Työvoiman kysyntä tulee eri syistä muuttumaan, jolloin myös koulutuksen tarjonnan tulee muuttua kysyntää vastaavaksi. Koulutuksessa on turvattava alueellinen tasa-arvo, myös koulutuksen laadun suhteen. Kaikkialla Suomessa on voitava opiskella kaikilla koulutusasteilla myös tulevaisuudessa. Koulutuksen aloituspaikkoja kohdennettaessa on otettava huomioon eri alueiden vahvuudet. Korkeakoululainsäädäntöä kehitettäessä kaikkien korkeakoulujen rahoitus on turvattava.
Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain osaamiseen perustuvalla tuottavuuden kasvulla. Talouskasvun pohjaa on vahvistettava jatkamalla panostuksia koulutukseen ja osaamiseen.
Toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä on avainasemassa, kun ihmisten osaamisesta huolehditaan läpi työuran. Suomen vahvuudeksi on noussut toimiva innovaatiojärjestelmä, jota on edelleen vahvistettava.
Elinkeinopolitiikassa on erityistä huomiota kiinnitettävä kasvuyritysten tukemiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja kansainväliseen osaamiseen.
Verotuksen on edistettävä työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta
Keskustan mielestä verotuksella on hyvinvoinnin rahoittamisen lisäksi myös muita tehtäviä. Verotuksen on kannustettava työntekoon, yrittämiseen ja kotimaiseen omistajuuteen. Veropolitiikassa on huomioitava myös oikeudenmukainen tulonjako ja ympäristöpolitiikan vaatimukset.
Ympäristöverot tarjoavat samanaikaisesti mahdollisuuksia sekä ympäristöystävällisemmän kulutuksen edistämiseen että hyvinvointivaltion rahoitukseen.
Lähivuosien painopisteen on oltava työn verotuksen keventämisessä, jonka avulla voidaan edelleen parantaa työllisyyttä. Tuloveronkevennysten ajoituksessa ja mitoituksessa on otettava huomioon suhdanteet, palkkaratkaisut ja julkisen talouden kestävyys.
Tuloverotuksen rakennetta on uudistettava työntekoon kannustavaksi ja aiempaa oikeudenmukaisemmaksi. Sen vuoksi on perusteltua painottaa verokevennykset pieni- ja keskituloisiin, mikä edistää samalla parhaiten työllisyyttä.
Verotusta on uudistettava myös korkeatuloisempien osalta. Työtä ei pidä verottaa tavalla, joka vaikeuttaa osaamisen ja inhimillisen pääoman sijoittumista Suomeen. Verotuksessamme on kuitenkin epäoikeudenmukaisia piirteitä, jotka kannustavat muuntamaan työtuloja kevyemmin verotetuksi osinkotuloksi.
Keskusta esittää verotuksen uudistamista siten, että painopistettä siirretään ansiotulojen verotuksesta pääomatulojen verotukseen. Näin voidaan alentaa myös korkeimpien ansiotulojen verotusta, mikä helpottaa osaavan työvoiman saantia ja pysymistä Suomessa. Uudistus on toteutettava siten, että se ei heikennä kannustimia yrittäjyyteen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää tasapainoista aluekehitystä
Ilmastonmuutoksen torjunta muuttaa talouden toimintaa perinpohjaisesti, myös alueellisella ulottuvuudella. Siirtyminen mahdollisimman kestävään ja vähän kasvihuonekaasuja tuottavaan talouden rakenteeseen on teolliseen vallankumoukseen verrattava prosessi. Teknologiat kehittyvät entistä tehokkaammin energiaa ja raaka-aineita hyödyntäviksi. Talouden kasvu perustuu yhä enemmän tietoon ja osaamiseen sekä uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja hyödyntämiseen. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet menestyä tässä väistämättömässä rakennemuutoksessa.
Ikärakenteen raju muutos ja huoltosuhteen heikkeneminen haastavat koko suomalaisen yhteiskunnan. Erityisen voimakkaasti kehitys uhkaa koskettaa kasvukeskusten ulkopuolisia harvaanasuttuja alueita. Samanaikaisesti edellä kuvattu maailmanlaajuinen ilmastohaaste tarjoaa kyseisille alueille historiallisen suuria mahdollisuuksia. Näiden hyödyntäminen edellyttää osaavan työvoiman ja kokonaistyöpanoksen riittävyyden turvaamista sekä toimivan, myös uuden teknologian hyödyntämisen mahdollistavan infrastruktuurin ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä koko maassa.
Tietoliikennepalveluiden tasavertainen saatavuus on turvattava.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen suosii ja edellyttää tasapainoista aluekehitystä. Alueiden kehittämisessä on turvattava myös haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet. Fossiilienergian korvaaminen suurilta osin uusiutuvilla energiamuodoilla on mahdollista vain alueiden elinvoimaisuuden kautta. Keskittävä aluekehitys johtaisi uusiutuvien luonnonvarojen vajaakäyttöön ja talouden tärkeän perustan rapautumiseen. Metsävarojen kestävä kasvu ja käyttö, kestävä maataloustuotanto elintarvikkeiksi ja sivutuotteiden osalta energiaksi sekä kestävä turpeen käyttö energiatarkoituksiin edellyttävät eheitä ja toimivia yhdyskunta- ja elinkeinorakenteita kaikkialla maassa.
Energiatuotannon ohella myönteisen aluekehityksen uudet mahdollisuudet liittyvät myös luonnonmukaisen matkailun merkittävään laajentumiseen. Myös kaivannaisteollisuudesta on syntymässä uusi alueellisen elinkeinokehityksen vauhdittaja.
Suomen menestys perustuu alueiden omiin vahvuuksiin, osaamiseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen
Keskustan mielestä talouden rakennemuutoksen ei tarvitse Suomen oloissa johtaa kaupunki- ja maaseutualueiden vastakkainasetteluun.
Yhteiskuntapolitiikan linjan on kuitenkin oltava tasapainoinen.
Kaupunkikeskuksissa uusiutuvan energian tuotanto on vaikeampaa, mutta liikenteen, asumisen ja elinkeinoelämän kestävillä ratkaisuilla voidaan ilmastovaikutusta rajoittaa merkittävästi. Maaseutualueilla voidaan päästä energiassa yliomavaraisuuteen.
Suomen kilpailukykyinen talous perustuu toisaalta osaamisen ja teknologian korkeaan tasoon ja toisaalta Euroopan keskiarvoa enemmän alueellisesti hajautettuun vientiteollisuuteen, joka käyttää paljon energiaa ja luonnonvaroja. Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset asettavat Suomelle suuren haasteen, josta on kuitenkin mahdollista selvitä. Keskusta toimii näissä ratkaisuissa siten, että teollisuuden edellytykset investoida Suomeen säilyvät. Samalla teollisuuden on vähennettävä päästöjään ja tehostettava energian käyttöä kaikin taloudellisesti ja teknologisesti kestävin keinoin.
Tiedon ja osaamisen yhteiskunta rakentuu parhaiten monipuoliseen keskusrakenteeseen, alueiden vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen.
Suomen alueellisesti kattava ja toimiva koulutusjärjestelmä peruskouluista yliopistoihin ja tutkimukseen muodostaa tälle hyvän perustan.
Innovatiivisuus ei edellytä keskitettyjä rakenteita. Keskusta kehittää koulutusjärjestelmää alueellisesti tasapainoisesti, toteuttaa yliopistouudistusta kaikkialla maassa sekä parantaa edelleen Suomen maineikasta innovaatiojärjestelmää.
Aluehallinnon uudistus tukee aluekehitystä
Tasapainoinen aluekehitys tarvitsee tuekseen tehokasta aluehallintoa.
Valtion aluehallinto sekä toisaalta kuntien ja maakuntien kehitystyö on uudistuksessa nivottava yhteen. Keskusta kannattaa hallituksen valmistelemaa aluehallinnon kokonaisuudistusta. Samalla kun uudistus vahvistaa maakunnan liittojen roolia aluekehittämisessä, on mahdollistettava, että maakuntavaltuustot voidaan valita suorilla vaaleilla. Uudistus selkeyttää myös valtion aluehallintoa, kun yhtäältä kehittämistyön kannalta keskeiset elinkeino-, liikenne- ja luonnonvaratehtävät kootaan samaan viranomaiseen ja toisaalta lupa-,
valvonta- ja oikeusturvatehtäviä kootaan laajemmin yhteen perustettaviin aluehallintovirastoihin. Uudistus luo hyvät edellytykset alueiden kehittämisen, asiakkaiden palvelun ja aluehallinnon tehokkuuden parantamiselle.
Valtion paikallishallinnon palvelujen laatu ja saatavuus on turvattava ennen muuta yhteispalvelua ja muita uusia asiakaspalvelumalleja voimakkaasti kehittämällä.
Valtion toimintojen alueellistamista on jatkettava aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Siten voidaan turvata osaavan työvoiman saatavuutta valtion tehtäviin ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä.
Koko Suomen resurssit pitää saada täysimääräisesti hyödynnetyksi. Uudella aluekehityksen ohjelmarakenteella vahvistetaan tasapainoista kehitystä kunkin alueen omista erityispiirteistä ja osaamisista lähtien. Euroopan unionin rakennerahastot ovat merkittävä voimavara vahvan aluekehityksen ja korkean työllisyysasteen saavuttamiseksi. Rakennerahasto-ohjelmat tuleekin nykyistä paremmin kytkeä osaksi alueellista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa.
Laaturuokaa ja ruokaturvaa
Ruuan kulutuksen kasvu yhdessä muutaman huonon satovuoden kanssa on nostanut viljan hintaa. Tämä on parantanut kasvinviljelyn kannattavuutta, mutta samalla se on nostanut kotieläintuotannon kustannuksia.
Maataloustuotannon kannattavuutta onkin kyettävä parantamaan sekä turvaamalla EU:n ja kansallisten tukien jatkuvuus että alentamalla elinkeinon kustannuksia. Hallituksen pitää toimeenpanna asettamansa tulo- ja kannattavuustyöryhmän esityksiä, muun muassa polttoaineveron palautuksen nostaminen, maatalouden sähköveroluokan muutos, maatalouden verotuksen kehittäminen kannustavaan suuntaan sekä investointi- ja uusjakovarojen lisääminen.
Kannattava raaka-ainetuotanto turvaa laaturuokatuotannon jatkumisen Suomessa. Eläinten korkea hyvinvointi yhdessä ympäristöystävällisen maataloustuotannon kanssa on kestävä tuotannon perusta. Oman ruuantuotannon säilyttämisen tärkeys korostuu entisestään ruokakriisiytyvässä maailmassa. Keskusta on vahvasti edistämässä hallitusohjelman mukaisesti suomalaisen ruuan ja sen tuottajan aseman ja arvostuksen parantamista lähiruokakulttuuria edistäen.
Kannattava maatalous on maaseudun elinvoiman perusta. Keskusta pitää tärkeänä koko maan tasapuolista kehittämistä. Siksi esimerkiksi maatalouden investointituet on kyettävä rahoittamaan koko maassa tasapuolisesti. Tämän vuoksi Maatilojen kehittämisrahaston rahoituksen riittävä taso on turvattava seuraavina vuosina.
Metsäteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava
Venäjän puutullit vähentävät toteutuessaan puuntuontia Suomeen. Siksi metsäteollisuuden raaka-aineen saannin turvaamiseksi tarvitaan 10-15 miljoonaa m3 enemmän puuta metsistämme teollisuuden käyttöön. Metsämme kasvavat 99 miljoonaa m3 vuodessa ja hakkuut ovat alle 60 miljoonaa m3, joten puuta riittää lisähakkuisiin.
Metsien ensiharvennushakkuiden verovapaus sekä metsän puunmyyntitulojen vähennysoikeuden korotus (60 %:iin) vauhdittavat metsien hoitoa ja teollisuuden puunsaantia. Kansallinen metsäohjelma 2016 yhdessä Metson kanssa turvaa metsiemme tehokkaan hoidon ja monimuotoisuudesta huolehtimisen. Toimivat puumarkkinat ostajien ja myyjien välillä on edellytys puuhuollon turvaamiseksi.
Keskusta ei kannata kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsätalousmaahan.
TAKAISIN
15.06.08 Kunnat lähemmäksi kuntalaisia
Keskusta haluaa luoda uusia tapoja kuntalaisille osallistua kotikuntansa päätöksentekoon ja tuoda entistä useampia mukaan päättämään kunnan asioista. Keinoja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on olemassa. Keskusta tahtoo ottaa ne käyttöön.
Keskusta on huolissaan ihmisten etääntymisestä kotikuntansa päätöksenteosta. Äänestysaktiivisuus on kunnallisvaaleissa hiljalleen laskenut ja nykyisin vain hieman yli puolet äänioikeutetuista äänestää.
Tutkimusten mukaan kunnan asioita ei tunneta riittävästi ja päätöksenteko mielletään etäiseksi. Vähemmistö kuntalaisista kokee voivansa vaikuttaa kuntansa päätöksentekoon hyvin ja yhteisöllisyys on monin osin heikentynyt. Nuoret ja naiset ovat kuntien päätöksenteossa selkeästi aliedustettuina.
Lisää kuntalaisia mukaan päätöksentekoon Suomessa tarvitaan palvelurakenneuudistuksen ohella kuntademokratian uudistamista. Tulevaisuuden kunnassa kuntalaisten tulee olla kaiken toiminnan keskiössä. Tähän päästäksemme meidän on paitsi vahvistettava luottamushenkilöiden asemaa myös taattava kaikille kuntalaisille aito mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon.
Keskustan mielestä lautakuntien määrää voidaan lisätä erityisesti kuntaliitoskunnissa. Näin laajennetaan päätöksentekijöiden joukkoa ja vahvistetaan luottamustehtävien kautta saatavaa poliittista osaamista Yhteistyöllä kunnat pystyvät paremmin turvaamaan palvelujen laadun, tehokkuuden ja saatavuuden. Päätöksenteko voi kuntalaisten silmissä hämärtyä monimutkaisten sopimusten ja päätöksentekotapojen vuoksi. Tästä syystä päätöksentekoon ja niiden demokraattisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota..
Maakunnallisuuden vahvistaminen lisää tasavertaisuutta erikokoisten kuntien ja eri kehitysvaiheessa olevien alueiden kesken. Keskusta haluaa tehdä mahdolliseksi, maakuntien niin halutessa, maakuntavaltuustojen valinnan suorilla vaaleilla. Näin selvennettäisiin kuntalaisille palvelutuotantoa ja vastuusuhteita.
Kuntalaiset nostettava kaiken toiminnan keskiöön Kuntapäätöksentekoon tarvitaan entistä enemmän aktiivisia kuntalaisia.
Tiedon tulee kulkea kuntalaisen ja kuntapäättäjien välillä kahteen suuntaan. Kuntalaisille on aina tiedotettava asioiden valmistelusta ja heille on oltava mahdollisuus vaikuttaa niiden etenemiseen.
Kuntalaisten kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia on järjestettävä säännöllisesti ja kattavasti. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus antaa palautetta ja saada tietoa useiden kanavien kautta. Kunnan toiminnasta on kerrottava kuntalaisen näkökulmasta, palvelujen kautta, eikä kunnan hallintorakennetta korostaen. Lähtökohtana on kuntalaisten näkeminen kunnan palvelujen parhaina asiantuntijoina. Kuntalaisia kuuntelemalla saadaan ajantasaisinta tietoa palvelujen tilasta. Palautteen perusteella kuntien on arvioitava ja kehitettävä palveluja.
Nuoria ja naisia kannustettava vaikuttamaan Nuorten vaikutusvaltaa kunnan päätöksenteossa voidaan vahvistaa nuorisovaltuustoilla, joiden toimintaa tulee kehittää. Keskustan mielestä nuorten vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä ennakkoluulottomasti ja hyvistä kokemuksista tulee ottaa oppia. Tärkeintä ei ole vaikutuskanavien muoto, vaan niiden tehokkuus ja nuorten aktivointi.
Äänestäminen koetaan yhä tärkeäksi tavaksi vaikuttaa ja äänioikeusikäraja on laskettava kunnallisvaaleissa 16 ikävuoteen. Näin useammat nuoret sitoutuvat entistä vahvemmin kotikuntansa kehittämiseen. Tämä voi edistää halua palata opintojen jälkeen kotiseudulle.
Naisten osuus kunnallisissa johtotehtävissä on edelleen alhainen. Naisten mukaan saamiseksi tärkeää on asennemuutos johtavien luottamustehtävien jaossa. Naisia ja miehiä on oltava tasavertaisesti kuntien johtavissa luottamustehtävissä. Myös ehdokkaiden saamat äänimäärät tulee huomioida tehtäviä jaettaessa.
Kuntien tulee tukea kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia korvaamalla luottamustoimien hoidosta aiheutuneet kustannukset esimerkiksi lastenhoidosta. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään liian harvoin ja osin siitä ei edes tiedetä. Keskustan ja keskustalaisten pitää omalla toimillaan edistää tämän käytännön yleistymistä.
Luottamustehtävien ohella kuntalaisia pitää kannustaa myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä voimavara kunnissa ja niiden yhteyttä päätöksentekoon tulee vahvistaa.
Järjestötoiminta on kuntalaisille myös kanava hakeutua kunnallisiin luottamustehtäviin.
Asukkaitaan kuunteleva kunta on tulevaisuuden hyvä kunta Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää jatkuvasti. Keskusta haluaa kuntien olevan yhteisöjä, joissa on voimakas me-henki sekä itse- ja yhdessä tekemisen into. Kunnan- ja kaupunginosien on voitava vaikuttaa oman alueensa palvelutuotantoon muun muassa muodostamalla kaupunginosavaltuustoja, -lautakuntia tai -johtokuntia. Näin voidaan myös edistää esimerkiksi kieli- tai kulttuurivähemmistöjen säilymistä suurissa kunnissa. Vapaa-ajanasukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee kehittää.
Kaikkien kuntalaisten, myös nuorten, vanhusten ja maahanmuuttajien, on koettava voivansa vaikuttaa kunnan asioihin. Avoin kansalaiskeskustelu, palautejärjestelmät ja sekä toimiva kuntademokratia kannustavat kaikkia kuntalaisia mukaan kotikunnan kehittämiseen.
Suomessa voimme olla ylpeitä kuntien vahvasta itsehallinnosta.
Erikokoisilla kunnilla tulee olla mahdollisuus kehittyä ja hoitaa kuntalaisten palvelut. Keskusta haluaa turvata kuntien elinvoimaisuuden.
Aktiivisella kuntalaisella on mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja itsensä toteuttamiseen. Kunnallisen luottamustehtävän hoitaminen on tärkeä tehtävä. Keskusta haluaa madaltaa kuntalaisten kynnystä antaa panoksensa lähiyhteisönsä kehittämiseen. Tulevaisuus on meidän itse tehtävä.
TAKAISIN
27.4.08 Keskusta on valmis jatkamaan parlamentaarisen kansanvallan vahvistamista
Perustuslaki on valtiollisen elämän, lainsäädäntömme ja julkisen vallankäytön perusta. Perustuslaissa säädetään kansalaisten perusoikeuksista ja keskeisimpien valtioelintemme toimivaltasuhteista.
Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on toiminut pääosin moitteettomasti. Uudistus on vahvistanut parlamentaarista kansanvaltaa.
Vanhasen II-hallitus on ohjelmassaan sopinut perustuslain toimivuuden arvioinnista. Hallitusohjelman mukaan perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.
Perustuslain muutokset ovat mahdollisia ainoastaan laajalla puolueiden välisellä yhteisymmärryksellä. Keskusta lähtee siitä, että perustuslain uudistustarpeita arvioidaan selkeästi parlamentaarisen kansanvallan näkökulmasta tasavaltalaisessa hengessä ilman lyhytnäköistä puoluepoliittista taktikointia.
Keskustan puoluevaltuuskunta esittää puoluekokoukselle, että se hyväksyisi
seuraavaa: Suomen valtiojärjestelmän parlamentaarisen kansanvaltaisuuden vahvistamiseksi Keskusta on valmis arvioimaan ja tarvittaessa muuttamaan perustuslakia, myös tasavallan presidentin valtaoikeuksien osalta, yhteistyössä muiden eduskuntapuolueiden kanssa.
Keskustan puoluevaltuuskunta
TAKAISIN
27.04.08 Laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut kaikille
Keskustalaisen kuntapolitiikan tärkein tavoite on turvata kaikille laadukkaat peruspalvelut ja niiden tasavertainen saatavuus kotikunnan sijainnista riippumatta.
Ihmisyys ja vastuullinen vapaus ovat Keskustan kuntapolitiikan aatteellisia kulmakiviä. Toimivat ja tasavertaiset palvelut tukevat jokaisen ihmisen mahdollisuuksia rakentaa hyvä elämä itselleen ja läheisilleen sekä menestyä elämässään. Tärkeintä on kuitenkin pitää huolta niistä kuntalaisista, jotka kokevat elämässään köyhyyttä, sairautta, syrjäytymistä, yksinäisyyttä tai turvattomuutta.
Keskustalle kuntien itsehallinnon kunnioittaminen ja kuntalaisten itsemääräämisoikeuden vaaliminen ovat kuntapolitiikan keskeisiä peruspilareita myös palveluista päätettäessä. Palveleva ja viihtyisä kotikunta ei synny pelkästään julkisen vallan päätöksillä. Tarvitaan yhteisvastuuta. Sen kantamiseen osallistuvat niin yksittäiset kuntalaiset, aktiiviset lähiyhteisöt ja kansalaisjärjestöt, seurakunnat, paikalliset yritykset kuin kunnat ja valtiokin.
Vastuu peruspalvelujen järjestämisestä on kunnilla. Niiden oman palvelutuotannon rinnalla ja täydentäjinä voidaan käyttää yksityistä palveluyrittäjyyttä, kolmannen sektorin palveluja ja naapurikunnissa tuotettuja palveluja.
Palvelujen tuottamistapa ei ole Keskustalle ideologinen kysymys, mutta kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut ovat.
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ja palvelujen kehittäminen edellyttävät sitä, että palvelujen tuotantotapoja ja -rakenteita voidaan rohkeasti arvioida ja tarvittaessa uudistaa.
Tasapainoinen kuntatalous on edellytys kunnan kyvylle järjestää palvelut asukkailleen. Valtion pitää tukea palvelujen järjestämistä vakaalla ja ennustettavalla kuntapolitiikalla. Kuntien väliset taloudelliset erot vaikeuttavat palveluiden tasavertaista saatavuutta. Peruspalveluiden tasa-arvoiset tuotantomahdollisuudet kuntien tulopohjasta riippumatta on turvattava valmisteilla olevassa rahoitus- ja valtionosuusuudistuksessa.
Juuri nyt kuntatalouden näkymät ovat poikkeuksellisen valoisat. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat ennätysvauhtia. Vanhasen II hallitus toteuttaa kuluvana vuonna historiallisen triplan: ensimmäistä kertaa veromuutosten kompensaatiot, valtionosuuksien indeksikorotukset ja kustannustenjaon tarkistus toteutetaan täysimääräisesti. Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on yli 380 miljoonaa euroa vuonna 2008. Hyvän kehityksen ansiosta on pystytty hoitohenkilökunnan määrää lisäämään kunnissa ja kuntayhtymissä vuodesta 2003 vuoteen 2008 lähes 20 000 työntekijällä.
Hyvät ja laadukkaat lähipalvelut ovat kunnalle välttämätön vetovoimatekijä, jonka avulla voidaan kehittää ja laajentaa alueen yritys- ja elinkeinotoimintaa. Yrittäjyydellä on puolestaan tärkeä rooli kuntataloudelle ja -palveluille verotulojen, uusien työpaikkojen ja palvelujen saatavuuden turvaajana.
Toimivat kuntapalvelut luovat tasa-arvoa ja turvallisuutta
Suomalaisen tasa-arvon tärkein perusta on jokaisen oikeus ja mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.
Tästä periaatteesta Keskusta ei tingi. Kaikille lapsille pitää taata esi- ja perusopetus kohtuullisen etäisyyden päästä kotoa sekä turvallinen koulumatka. Luokkakokojen pitää olla riittävän pieniä, jotta ne tukevat oppimista sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointia. Keskusta pitää tärkeänä, että koulukiusaamiseen puututaan välittömästi ja ryhdytään toimenpiteisiin sen lopettamiseksi.
Ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta on perheillä ja kodeilla. Koulun pitää tukea lapsen ja nuoren kasvamista ja tulevaisuuden valintoja hyvällä opetuksella, yhteistyöllä kotien kanssa sekä riittävällä oppilashuollolla ja opintojen ohjauksella. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien, vammaisten, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien opetukseen, unohtamatta erityislahjakkaiden lasten tarpeita.
Korkealaatuiset lähipalvelut, esimerkiksi terveys- ja päivähoitopalvelut, luovat turvallisuutta erityisesti lapsiperheille ja ikääntyvälle väestölle. Lapsiperheiden kotipalvelu palautetaan uuden lastensuojelulain vaatimalle tasolle. Nyt tarvitaan panostusta etenkin perusterveydenhuoltoon kuntalaisten terveyden edistämiseksi, terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ja kustannusten alentamiseksi.
Keskusta edellyttää, että terveyskeskusten lääkäripulan poistamiseksi otetaan käyttöön mahdollisimman pian laaja toimenpidepaketti. Sen pitää sisältää kiireellisiä, lyhyen tähtäimen toimia akuutteihin tilanteisiin ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavia toimia henkilöstön rekrytoimiseksi terveyskeskustyöhön.
Nykyistä tasapainoisempi tilanne perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille saadaan, kun tuleva lääkäreiden lisäys suunnataan terveyskeskustyöhön. Perusterveydenhuollon asemaa on vahvistettava laadittaessa uutta terveydenhuoltolakia. Julkisella sektorilla on kehitettävä voimakkaasti työnjakamismalleja, koulutusta, työolojen ja -aikojen joustavuutta sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman työn sisältöön. Lääkärikoulutusta on kehitettävä vastaamaan nykyistä paremmin terveyskeskustyön tarpeita.
Viihtyisä elinympäristö on osa hyvää palvelua
Ihmisten toiveet ja elämäntilanteen huomioiva maankäyttö- ja asuntopolitiikka on tulevaisuuden menestyskunnan tunnusmerkki. Kunnissa tarvitaan aktiivista tonttipolitiikkaa, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, erityisryhmien tarpeet huomioivaa rakentamista ja huomion kiinnittämistä myös rakentamisen laatuun ja terveysnäkökohtiin. Pientalorakentamisessa riittävän tonttitarjonnan lisäksi on huomioitava tonttien luovuttamisessa myös omatoimirakentajat, jotta kaikilla halukkailla on mahdollisuus omistusasunnon hankkimiseen.
Kunta ja kuntalaiset ovat omalta osaltaan vastuussa tuleville sukupolville siitä, millaisissa olosuhteissa nämä saavat elää. Kaikessa kunnan päätöksenteossa ja palveluissa pitää ottaa huomioon ympäristö ja ilmastonmuutoksen hidastamisen vaatimukset. Tämä tarkoittaa niin ekologisesti kestävää rakentamista, julkisen liikenteen edistämistä, tehokasta kierrätystä kuin uusiutuvien energialähteiden suosimista.
Nuorten ja opiskelijoiden tarpeet ja näkökulma on huomioitava kunnan ympäristön suunnittelussa.
Toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat ehdoton edellytys eri puolilla Suomea asuvien kuntalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle ja turvallisuudelle sekä elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Keskusta edellyttää, että kuntien, valtion ja yksityisten palvelujen tarjoajien pitää yhteistyössä huolehtia liikenne- ja tietoliikennepalvelujen kehittämisestä riittävän laadukkaina koko Suomessa.
Palvelut tukevat terveyden edistämistä
Hyvät ja toimivat palvelut kannustavat kuntalaisia kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja edistämään terveellisiä elämäntapoja myös lähipiirissään. Terveyden edistäminen vaatii eri hallinnonalojen ja palvelumuotojen saumatonta yhteistyötä niin valtion hallinnossa kuin kunnissakin. Sen lisäksi tarvitaan kansalaisjärjestöjen ja muun vapaaehtoistyön tukea sekä ennen kaikkea kuntalaisten omaa tahtoa terveydestä huolehtimiseen. Terveyden edistämisessä painopisteen pitää kunnissa olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisessa.
Pohja hyvälle terveydelle syntyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Varhainen puuttuminen ja terveyttä edistäviin valintoihin ohjaaminen ovat avainasemassa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollolle pitää kunnissa taata riittävät resurssit. Ehkäisevään mielenterveystyöhön pitää panostaa ja erityishuomiota on kiinnitettävä etenkin lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseen. Kuntien tulee yhteistyössä valtion kanssa kehittää opiskelijoiden mielenterveyspalveluja ja turvata ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoito heidän opiskelupaikkakunnillaan. Kuntien ja kolmannen sektorin nuorisotyöllä voidaan kannustaa nuoria terveelliseen, vastuulliseen ja päihteettömään elämäntapaan sekä oman elämän hallintaan.
Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat ovat jo suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Kuntien pitää työnantajina huolehtia osaltaan siitä, että työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen tuetaan. Kuntien työntekijöillä ja palvelujen käyttäjillä on oltava myös oikeus terveelliseen fyysiseen ympäristöön.
Etenkin kosteus- ja homeongelmien estämiseen jo rakennusvaiheessa pitää kiinnittää huomiota.
Vanhustenhuollon tavoitteena on arvokas ja turvallinen vanhuus sekä palvelujen valinnanmahdollisuuksien lisääminen ja uusien toimintatapojen esimerkiksi vanhusneuvolapalvelujen käyttöönottaminen. Palveluja on kehitettävä ikäihmisiä aktivoiviksi ja heidän terveyttään ylläpitäviksi.
Omaishoidontukea on kehitettävä edelleen.
Panostukset liikunta- ja kulttuuripalveluihin edistävät kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Näistä palveluista on jokaisen kuntalaisen päästävä osalliseksi. Maksuttomat ja laadukkaat kirjastopalvelut on esimerkki siitä, kuinka toimiva kuntapalvelu edistää henkistä terveyttä, tuottaa elämyksiä sekä luo edellytyksiä itsensä kehittämiselle.
Hyvät palvelut vaativat osaavia tekijöitä
Laadukkaita palveluja ei synny ilman osaavia, motivoituneita ja työssään viihtyviä työntekijöitä. Hyvinvoiva työntekijä on myös paras tae työn tuottavuuden kasvulle.
Kuntien pitää turvata vetovoimansa työnantajina pitkäjänteisellä palkka- ja työnantajapolitiikalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä johtamisen laatuun, työyhteisöjen kehittämiseen, ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Perhe- ja työelämän joustavalle yhteensovittamiselle on kunnissa luotava aiempaa paremmat edellytykset. Työyhteisön ja palvelujen tuotantotapojen kehittämisen pitää kunnissa tapahtua yhteistyössä henkilöstön kanssa ja sen osaamista laajasti hyödyntäen. Työsuhteiden pirstaloituminen on ongelma myös kunnissa. Tavoitteena pitää olla vastentahtoisten pätkätöiden vähentäminen ja vakinaiset työsuhteet.
Työvoiman riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan myös ennakkoluulottomuutta ja asenteiden muuttamista. Kuntien on oltava valmiita palkkaamaan aiempaa enemmän työttömiä, vajaakuntoisia, maahanmuuttajia ja muita erityisryhmiä sekä edistämään muutoinkin heidän uudelleen sijoittumistaan ja paluuta työelämään.
Keskustan puoluevaltuuskunta
TAKAISIN
25.04.08 Yliopistokeskukset kirjattava yliopistolakiin
Lahden yliopistokeskus perustettiin yhtä aikaa viiden muun yliopistokeskuksen kanssa vuonna 2004 kokoamaan alueen yliopistollinen toiminta. Yliopistokeskukset ovat palvelleet alueen ja työelämän koulutustarpeita. Yliopistokeskuksien työtä alueidensa kehittäjinä on tuettava. Yliopistokeskusten yhteistyö sekä ammattikorkeakoulujen että aikuiskoulutuksen järjestäjien kanssa vahvistaa niiden asemaa aikuiskoulutuksen alueellisina koordinaatio- ja resurssikeskuksina.
Keskustan puoluehallituksen mielestä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ja yliopistolain uudistamisen yhteydessä yliopistokeskusten toimintaa on arvioitava myös sen aluekehitystehtävän osalta.
Yliopistokeskusten tehtävä on kirjattava uudistettavaan yliopistolakiin.
Tällöin rahoittajienkin sitoutuminen yhteistyöhön tulee pitkäjänteisemmäksi.
Yliopistokeskukset täydentävät Suomen yliopistokenttää niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Suomessa on kuusi yliopistokeskusta ja niiden tavoitteena on edistää ja koordinoida tutkimusta ja yliopistotasoista koulutusta alueellaan. Yliopistokeskukset toimivat Kajaanissa, Kokkolassa, Porissa, Seinäjoella, Mikkelissä ja Lahdessa.
Keskustan puoluehallitus
TAKAISIN
03.10.07 Välikysymyskeskustelu hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta (kesk)
Palkkaratkaisujen lisäksi tarvitaan uudistuksia
Puutteistaan huolimatta maamme terveydenhuolto toimii pääosin erinomaisesti. Kiitos siitä kuuluu ammattitaitoiselle ja hyvin
koulutetulle henkilökunnalle. Lääkärit, sairaanhoitajat, perushoitajat, osastoavustajat sekä ruokahuollosta, toimisto- ja kiinteistöstä vastaavat henkilöt edustavat jokainen alallaan korkeaa osaamista ja ammattitaitoa. Tästä kokonaisuudesta syntyy hyvä hoito. Vaikka me suomalaiset emme helposti kiittele toisiamme, niin varsin usein saamme lukea sairaalaan joutuneiden kiitoksia hyvästä hoidosta.
Meillä on kuitenkin edessämme suuret haasteet: terveys- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa, henkilöstöstä suuri osa siirtyy eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa ja uudet lääkkeet sekä teknologian kehitys nostavat kustannuksia talouskasvua nopeammin. Työvoimapula ja talouden kestokyky ovat asioita, joiden ratkaisemiseen niin nykyinen kuin tulevat hallitukset, eduskunnat ja kunnat joutuvat vakavasti paneutumaan.
Välikysymys koskettaa tärkeitä asioita: miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamista, kuntapalvelujen turvaamista sekä kuntien henkilöstön palkkaratkaisun rahoittamista. Vain viikkoja jahkaillun välikysymyksen tavoite ja ajankohta ihmetyttää. Sen tarkoituksena on ollut ja on edelleen selvästi häiritä meneillään olevia palkkaneuvotteluja ja siten aiheuttaa vain lisää ongelmia. Se lienee täysin vastoin perinteisinä työväenpuolueina itseään pitävien puolueiden aikaisempia periaatteita ja pyhinä pidettyjä toimintatapoja.
Aiempaa sosiaalisempi hallitus
Välikysymyksen perusteluissa luodaan joko tahallisesti tai asiantuntemattomuudesta johtuen väärää kuvaa hallituksen hyvinvointi- ja kuntapolitiikasta. Välikysyjät väittävät, että hyvinvointipalvelujen parantamiseen on varattu koko vaalikaudelle vain 250 miljoonaa euroa. He kuitenkin unohtavat, että jo keväällä ennen hallitusneuvotteluja hyväksytyssä kehyksessä oli sisällä nelivuotistarkistuksessa tarvittava 226 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kehyskorotus edellisen hallituksen viimeiseen vuoteen on siten lähes 500 miljoonaa euroa eli selvästi enemmän kuin edellisen hallituksen 400 miljoonaa.
Keskustan mielestä kuntataloutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Ratkaisevaa on, paljonko menot kasvavat ja paljonko tulot lisääntyvät. Vuosi 2008 tulee olemaan kuntatalouden kannalta myönteinen. Kuntien menojen arvioidaan kasvavan noin 1.7 miljardia euroa ja tulojen sitäkin enemmän. Näin ollen kuntatalous todella vahvistuu ensi vuonna. Selkeä ongelma on tietysti suuret erot kuntien välillä. Samoin se, että heikoimpien kuntien tulot seuraavat yleistä kehitystä kahden vuoden viiveellä. Mikäli talouskasvu jatkuu, kuntapalvelujen turvaaminen on mahdollista hallituksen hyväksymien kehysten sekä suunnitellun valtionosuusuudistuksen puitteissa.
Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat vakava epäkohta. Keskusta on toiminut ja haluaa toimia jatkossakin erojen kaventamiseksi. Se oli kirjattu selkeästi niin vuoden 2003 kuin 2007 eduskuntavaaliohjelmiimme. Viime vaalien ohjelmassa tavoitteemme oli lisäksi "varata kunnille lisävaltionosuutta määrä, jolla voidaan maksaa kuntien naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavaa korotusta". Tämän olemme kirjanneet hallitusohjelmaan ja näin olemme myös toimineet. Hallitus on varannut lisävaltionosuutta 150 miljoonaa euroa eli lähes miljardi markkaa tätä varten ensi vuodesta alkaen. Todellisuudessa se maksaa tulevina vuosina valtiolle paljon enemmän, koska se korottaa valtionosuuksien indeksikorotusta.
Keskusta lähestyy asiaa aatteemme mukaisesti heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta. Me näemme, että palkkaeroja on kavennettava koko rintamalla. Kunta-alalla on paljon matalapalkkaisia naisvaltaisia aloja kuten sairaanhoitajat, perushoitajat, kirjastonhoitajat, sosiaalityöntekijät, lastentarhan- ja peruskoulunopettajat, toimisto-, keittiö-, kiinteistö- ja siivoushenkilöstö. Siksi asiassa on edettävä pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tässä suhteessa kunta-alan palkkasopimus tasa-arvoerineen on lähtökohdiltaan oikea. Pidämme oikeana myös sen painottamista terveydenhoitoalalle.
Hallitus vastaa ohjelmansa tavoitteista
Välikysyjät syyttävät hallitusta lupausten pettämisestä. Keskusta eikä myöskään hallitus ole luvannut euromääräisiä korotuksia eikä nimennyt yksittäisiä ryhmiä. Keskusta haluaa tukea kaikkien matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen korotuksia. Sen sijaan välikysymyksen tekijöiden edustamista puolueista kaikki ovat Teidän tulkintanne mukaan luvanneet Iltalehden kyselyssä sairaanhoitajille 500 euron korotuksen. Puheenjohtaja Heinäluoma, puheenjohtaja Korhonen, puheenjohtaja Räsänen ja puheenjohtaja Soini, olkaa rehellisiä edes itsellenne. Ja välikysymykselläkin haluatte edelleen ylläpitää mielikuvaa epärealistisista tavoitteista. Mutta hätähän ei tunnetusti lue lakia.
Kokeneina kansanedustajina puolueiden puheenjohtajien pitäisi tietää, että puolueilla on vaaleissa erilaisia tavoitteita, mutta hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen hallituspuolueilla on vain hallitusohjelman mukaisia tavoitteita. Hallitus ei vastaa puolueiden eikä yksittäisten ehdokkaiden"lupauksista" vaan oman ohjelmansa toteuttamisesta. Jokainen puolue ja
yksittäinen kansanedustaja vastaa teoistaan ja omista sanomisistaan seuraavissa vaaleissa.
Kunta-alan palkkatarjous on tavanomaista huomattavasti parempi. Hallitus on ollut omalta osaltaan sitä tukemassa. On muistettava, että 90 % kunta-alan henkilöstöstä on jo sen piirissä. Sairaanhoitajia edustava Tehy ei kuitenkaan katsonut sitä riittäväksi. Ymmärrämme, että ammattijärjestön arvioi tilannetta jäsenistönsä näkökulmasta. Hallituksen on kuitenkin kannettava vastuuta kokonaisuudesta. Hallitus on päätöksensä tehnyt eikä se muuksi muutu. Ja sen oppositiokin kyllä tietää.
Erikseen on syytä todeta, että kunta-alan palkkaratkaisun yleistaso on kuntatalouden kestokyvyn ylärajoilla ja vähän ylikin. Yli 12 prosentin korotukset ylittävät selvästi esimerkiksi tuottavuudessa ja rakenteiden kehittämisessä pitkällä olevan teknologiateollisuuden korotuslinjan.
Tärkeintä kuntatalouden perustan vahvistamiseksi ja kuntien menojen pitämiseksi hallinnassa on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen määrätietoinen toteuttaminen. Syntymässä oleva palkkaratkaisu lisää ja vauhdittaa erityisesti näiden uudistusten tarvetta. Tuottavuutta on pystyttävä parantamaan selvästi. Se edellyttää, että teknologiaa hyödynnetään ja käytetään palvelujen tuottamisessa nykyistä laajemmin yksityisen ja kolmannen sektorin panosta.
Pitkäjänteisyydellä päästään tuloksiin
Työmarkkinatilanne on vaikea ja vakava. Palkkaratkaisujen käyttäminen puoluepolitiikan välineenä ei ainakaan paranna neuvotteluilmapiiriä. Jos lakkoon päädytään, on se kaikkien osapuolten kannalta onnettomin ratkaisu. Se on merkki neuvottelujärjestelmän epäonnistumisesta. Erityisen suurta huolta on kannettava työpaikkojen tulevasta ilmapiiristä mahdollisen lakon jälkeen.
Olemme kaikki tietoisia siitä, että työelämä on entistä vaativampaa. Sitä se on erityisesti hoiva- ja terveydenhuoltotyössä. Siksi on palkan lisäksi kiinnitettävä huomiota työolojen parantamiseen. Tässä suhteessa tulevaisuuden näkymät ovat työntekijän kannalta lupaavat. Koulutetusta henkilöstöstä on pulaa tulevaisuudessa. Se pakottaa työnantajat kilpailemaan työntekijöistä. Houkutellakseen työvoimaa työnantajan on pakko kehittää työoloja ja palkkausta.
Keskusta pitää tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvoa ja samapalk- kaisuusohjelmaa jatketaan. Tavoitetta ei kuitenkaan voi saavuttaaäkkirysäyksellä vaan pitkäjänteisen työn tuloksena. Siitä hallituksen on osaltaan kannettava vastuu ja näin se on tehnytkin. Hallituksella on vastuu myös valtion talouden kestävyydestä.
Vaikka valtiontalous on nyt selkeästi ylijäämäinen, muodostuu ylijäämä merkittäviltä osin korkeiden osinkojen, valtion omistamien osakkeiden myyntien ja poikkeuksellisten optiotulojen tuottamien verojen varaan. Näiden tilapäisten tulojen varaan ei mikään vastuullinen hallitus voi hyväksyä lisää pysyviä menoja. Keskusta haluaa harjoittaa jatkossakin vastuullista taloudenhoitoa.
Kansanedustaja Hannes Manninen (kesk)
18.09.07 Ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksen lähetekeskustelussa (kesk)
Matti Vanhasen toinen hallitus on suoriutunut ensimmäisestä vuotuisesta urakastaan. Se on tuonut eduskunnan käsittelyyn budjettiesityksensä ensi vuodelle. Budjetti on valtiontalouden tärkein työkalu. Sen tekemiseen sisältyy odotuksia, paineita ja toiveita. Mutta vähän kuin joulupukin listan kohdalla, vain osaan toiveista ja tarpeista riittää yhtenä vuonna rahaa.
Näin on myös valtiontalouden kohdalla. Toivomuslistat ovat pitkiä ja tarpeet hyvin perusteltuja. Niitä sietää miettiä ja harkita. Juuri näin on Matti Vanhasen hallitus joutunutkin tekemään. Jostakin tärkeästä, tarpeellisesta ja jopa välttämättömästä on ollut pakko luopua, ainakin joksikin aikaa. Kaikkeen eivät rahat juuri nyt riitä.
Monista tuskista huolimatta Vanhasen joukon jälki on ollut vähintäänkin kohtuullista. Siitä ansaitsee kiitoksen myös ensikertalainen valtiovarainministeri, joka on vaalikauden mittaisen tiensä alkutaipaleella. Näitä budjetteja tulee vielä ja vääntöä on luvassa joka kerta. Sen voimme ainakin Keskustan eduskuntaryhmässä valtiovarainministerillekin luvata!
Tämänkertaista budjettiesitystä – tätä toteutumassa olevien toiveiden listaa – sävyttää talouspoliittisen ympäristön hyvä tilanne. Matti Vanhasen ykköshallituksen luomalla pohjalla talouskehitys on ollut suorastaan erinomaista. Vanhasen ensimmäinen uskalsi tehdä rohkeita työllisyyttä ja kasvua tukevia talousratkaisuja. Niiden päätösten pohjalle on hyvä rakentaa jatkoa. Samalla pitää olla valmiutta myös rohkeisiin ja tarkoituksenmukaisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Nämä pyrkimykset näkyvätkin jo tässä Vanhasen kakkosen ensimmäisessä budjettiesityksessä.
Suhdannenäkymät ovat varsin hyvät. Näin huolimatta joistakin taloudellista turbulenssia aiheuttaneista maailman- ja Euroopankin politiikan uutisista. Kotimaan talouskasvuennusteita on hiljan korjattu optimistisempaan suuntaan. Sekä yritykset että kuluttajat luottavat talouden näkymiin. Työllisyyden erinomainen kehitys vähentää tuloeroja ja kasvattaa kansantaloutta. Samalla syntyy välttämättömiä verotuloja niin valtiolle kuin kunnillekin.
Tällaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan voi tuudittautua. Maan hallituksen on ajateltava huomattavasti pidemmälle kuin yhteen budjettivuoteen. Kilpailukyvyn on säilyttävä ja tuottavuuden pysyttyvä korkealla. Samalla suomalaisten on voitava varmistua siitä, että harvaanasutun maamme poikkeuksellisissa oloissa voidaan tehdä työtä, asua ja syödä turvallisesti ja siedettävillä kustannuksilla. Vastuu ei ole yksin hallituksen. Vastuu on myös muun yhteiskunnan ja yhtä kaikki myös meidän jokaisen yksilön. Tässä Keskustan eduskuntaryhmä haluaakin vedota myös työmarkkinaosapuoliin. Maassamme tulee synnyttää järkeviä ratkaisuja, jotka edelleen vahvistavat Suomen suotuisaa kehitystä ja samalla ihmisten hyvinvointia.
Tämä käsillä oleva budjetti tarjoaa suotuisaan kehitykseen hyviä eväitä niin kotitalouksien, kuntien kuin valtionkin näkökulmasta. Vanhasen ykkösen tekemien talousratkaisujen pohjalta valtiolla on nyt tuhannen taalan paikka keskittyä palvelurakenteen kohentamiseen. Kuntien palvelurakenneuudistus on jo saatettu hyvin käyntiin. Tuoreet terveiset siltä saralta kertovat, että monista vaikeistakin ratkaisuista huolimatta kunnat ovat tosissaan liikkeellä etsimässä kullekin alueelle parhaimmin soveltuvia ratkaisuja. Näiden hankkeiden toteuttamiseen tässä budjetissa osoitetaan suoraan kunnille sekä harkinnanvaraisia avustuksia 20 miljoonaa euroa että mm. yhteistoimintaa edesauttavia varoja kolme miljoonaa. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus sekä valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisesti. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että valtion raha kunnille on aina täydentävää; elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen ja työllisyys taas tukee kuntapalvelujen kehittymistä ja säilymistä.
Yhteiskunnan kehityksen tasoa on perinteisesti arvioitu sillä perusteella, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Vanhasen kakkoshallitus on tarttunut tähän haasteeseen ennakkoluulottomasti ja pelkäämättä.
Kansaneläkkeisiin saadaan jo ensi tammikuusta alkaen 20:n euron korotus. Indeksikorotus huomioiden I kalleusluokituksen kunnissa summa on 33 euroa. Kuntien kalleusluokituksen poistaminen parantaa monien pienituloisten eläkeläisten asemaa vielä 21:llä eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monissa osissa maatamme kansaneläkeläiset saavat enimmillään yli 50:n euron korotuksen. Tämä ei ole aivan vähäinen saavutus varsin tuoreelta hallituskokoonpanolta!
Lisäksi korotukset nostavat muitakin etuuksia kuten ylimääräistä rintamalisää, leskeneläkettä ja myös pitkäaikaistyöttömän eläketukea. Veteraaneja muistetaan budjetissa esityksin, joilla tuetaan veteraanien toimintakyvyn säilymistä ja kotona asumista. Hallituksen budjettiesitykseen voi sanoa sisältyvän todellisen veteraanipaketin, joka tekee oivallisella tavalla kunniaa Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuodelle.
Päivätyönsä yhteiskunnallemme tehneiden ikäryhmän lisäksi Vanhasen kakkonen muistaa myös ikähaitarin toisessa päässä olevia. Mm. lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee kymmenellä eurolla kuukaudessa. Merkityksetöntä ei myöskään ole maatalouslomitukseen saatava lisäpäivä jo ensi vuoden alusta. Hammaslääkäripalkkioiden korvaustason nosto merkitsee 13 miljoonan euron lisäystä valtion osuuteen. Tämä on valtion kädenojennus kaikille ikäryhmille elintasosta tai asemasta riippumatta.
Näillä tulonsiirroilla ja verotusratkaisuillakaan ei kuitenkaan pystytä auttamaan kaikkein pienimpien eläkkeiden saajia. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttääkin, että myöskin pientä eläkettä saavien asema turvataan tasavertaisesti samalle tasolle kuin pientä palkkatuloa saavien taso on. Tähän tilanteeseen helpotusta on odotettavissa hallituksen perusturvauudistuksesta. Siitä tulee haastava ja merkittävä. Se tulee uudistaman rakenteita ja asenteita railakkaalla mutta tervehdyttävällä tavalla. Tämä on jo koettu Vanhasen ykkösen liikkeelle paneman Paras-hankkeen yhteydessä. Suomea pitää rakentaa siihen suuntaan, että tulonsiirtojen varassa elävät saavat apua jokapäiväiseen elämään. Se onnistuu vain jäntevän ja yli vaalikauden ulottuvan perusturvauudistuksen avulla.
Keskustan keskeiset tavoitteet saavutettiin budjettiriihessä. Ruuan arvonlisäveron alentamisen aikataulusta sovittiin. Viime vaalikaudella ratkaisua ei yrityksistä huolimatta saatu aikaan, vaikka Keskustalla tuo valmius olisi selkeästi ollut. Elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnat ovat nyt korkealla. Se merkitsee todennäköisesti sitä, että halvan ruuan aika on käytännössä ohi. Siksi hallituksen tekemä ruuan arvonlisäveroratkaisu on nyt erityisen perusteltu. Ei voi olla järkevää, että jokapäiväistä ruokaamme verotettaisiin Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
Myös tuloverotukseen tehdään hallituskauden aikana välitarkastelu. Tuloverotuksen keventämisen lisäksi hallituksella on veropolitiikan työkalupakissaan useita eri verotuksen täsmätoimia, joilla lisätään oiikeudenmukaiseuutta. Esimerkkejä näistä ovat mm. perintöveron keventäminen ja eläkeläisten vero-eron korjaus. Perintöverotusta uudistetaan vaalihojelmamme tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti leskien ja alaikäisten lasten verotus kevenee. Arvioiden mukaan kolme neljästä saaduista perinnöistä on verottomia uudistuksen jälkeen. Eläkeläisten vertousta uudisteaan oikeuden mukaisuuden lisäämiseksi kuten ennen vaaleja lupasimme. Uudistuksen jälkeen eläkkeensaajien ei tarvitse missään tuloluokassa maksaa palkasaajia suurempaa veroa. Ratkaisu keventää näillä eläkkeensaajilla eläketulon verotusa jopa usealla sadalla eurolla vuodessa.
Keskustan mielestä on tärkeää, että palkasanaajien tulovertouksen keventämistä jatketaan työn teon kannustamvuuden lisäämiseksi. Ensi vuonna tuloverotusta kevennetään 330 miljoonalla eurolla siten, että palkasanajan verotus ei kiristy hänen palkkansa noustessa. Suuremmat työn verotuksen kevennykset hallitus ajoittaa suhdannesyistä vaalikauden loppupuolelle.
Liikennepolitiikan kysymykset koskettavat meistä jokaista. Liikennepolitiikan toivelista on myös aina pitkä ja toiveiden toteutumattomuus saa aikaan pettymyksiä. Tässäkin budjetissa toiveet ja todellisuus menivät ristiin, sillä varat ovat rajalliset. Liikenneministerin ja valtiovarainministerin yhteistyöllä tulosta kuitenkin syntyi ja muutamia hankkeita venyttämällä lopputulosta voidaan pitää jokseenkin siedettävänä pahimpiin uhkakuviin verrattuna. Hallitus teki väyläpolitiikassa monien jo päätettyjen hankkeiden kustannusylitysten johdosta vastuullisen ratkaisun ja lykkäsi joitakin näistä hankkeista. Näin tasataan valtiolle tulevia kustannuksia väylähankkeista tämän vaalikauden aikana. Lisäksi hallitus teki päätöksen käynnistää kaksi uutta aivan välttämätöntä hanketta. Ensi vuonna aloitetaan liikenneturvallisuuden kannalta tärkeän Vaalimaan rekkaparkin rakentaminen ja teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi Savonlinna–Huutokoski -radan perusparannus.
Budjettiin sisältyvällä perustienpidon rahoituksella voidaan säilyttää tieverkon nykyinen laatu ja palvelutaso. Myöskään heikkokuntoisten teiden määrä ei llisäänny, kun teollisuuden puunkuljetusten varmistamiseksi perustienpitoon saadaan lisäys. Myös perusrataverkon rahoitusta on nostettu tasolle, joka viime hallituskaudella oli käytettävissä vasta jokavuotisen lisätalousarvion jälkeen. Joukkoliikenteeseen on varattu yli kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin tälle vuodelle. Tämä on merkittävää myös ohjausvaikutusten kannalta. Siellä missä mahdollista on, yksityisliikenteestä tulisi siirtyä joukkoliikenteeseen jo ilmastopoliittisena ratkaisuna.
Tämän vaalikauden aikana liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä joudutaan kuitenkin linjaamaan vielä lisää rahaa perustienpidon kunnossapitoon. Uusien tulevien väylien rakentamispäätösten yhteydessä pitää miettiä myös uudenlaisia rahoituskeinoja. Tässä on syytä odottaa liikennepoliittisen selonteon valmistumista. Eduskuntakäsittelyn aikana tulemme kuitenkin odottamaan jo nyt yksityisteiden määrärahojen nostoa.
Tämäkin budjetti vahvistaa jälleen kerran sen tosiasian, että opintotukea kehitetään aina silloin kun keskusta on hallituksessa. Viime vaalikaudella korotettiin asumislisää ja ateriatukea sekä parannettiin opintolainojen ehtoja. Ensi vuoden budjetissa opintorahaa korotetaan 15 prosentilla. Sen lisäksi opintotukeen oikeuttavan opiskelijan tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Myös opintorahaan vanhempien pienituloisuuden perusteella tehtäviä korotuksia korotetaan vastaavasti.
Budjetin energiaveropaketissa dieselin ja bensiinin verokorotusten ero painettiin mahdollisimman pieneksi. Erityisesti kannattaa panna merkille biopolttoöljyn verovapaus. Muiden biopolttoaineiden verotusta hallitus selvittää ensi vuonna. Nämä ovat uusia hyviä avauksia kohti öljytöntä Suomea. Ja mikä tärkeintä, ne ovat tekoja, eivät vain sanoja!
Ilmasto- ja energiapolitiikka on tänä päivänä kansainvälisen politiikan merkittävin lohko: kansainvälisen yhteisön on kyettävä sopimaan päästöjen uusista leikkauksista, jotta pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomi kantaa kortensa kekoon toteuttamalla omaa energia- ja ilmastostrategiaansa. Ensi vuonna muun muassa lisäämme 10 miljoonaa euroa korjausavustuksia rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisiin investointeihin.
Ympäristöpolitiikassa Keskustan kädenjälki näkyy myös siinä, että Itämeren suojelun pilottiprojektiin saatiin rahoitusta. Keskusta on tosissaan siinä, että yhteinen meremme saataisiin parempaan kuntoon.
Työvoima- ja elinkeinopolitiikassa on alkamassa uusi kausi kun keskustan ajama työvoima- ja elinkeinoministeriö aloittaa työnsä ensi vuonna. Työvoima- ja elinkeinopolitiikka niveltyvät jatkossa entistä tiiviimmin toisiinsa tehokkaamman työllisyyspolitiikan takaamiseksi.
Puheenjohtaja Timo Kalli (kesk)