Vanhanen Matti (kesk)
25.08.2008 Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella
04.08.08 Kuntia kannustettava pormestarimalliin (kesk)
15.06.08 Suomenmaan satavuotisjuhlat
14.06.08 Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhasen poliittinen katsaus Keskustan puoluekokouksessa
13.06.08 Edessämme on mielenkiintoinen kokous ja viikonvaihde (kesk)
01.05.08 Vappu on iloinen kevään ja työn juhla (kesk)
26.04.08 Parlamentaariset juuret ovat syvät (kesk)
28.03.08 Pohjois-Suomi Euroopan kaivosteollisuuden kärkeen
25.08.2008 Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella
Aloitamme politiikan syyskauden maisemassa, joka näyttää kovasti erilaiselta kuin vielä vuosi sitten. Kansainvälisen politiikan ilmapiiri on viilentynyt. Talouden näkymät ovat epävarmoja. On syytä arvioida, mitä tämä maiseman muutos merkitsee Suomelle ja suomalaisille. Keskustalla on tässä suurimpana puolueena myös suurin vastuu.
Lähtötilanteemme on vahva. Olemme toteuttaneet viime vuodet keskustalaista politiikkaa äänestäjien meille antaman valtakirjan tuella. Tuloksia on syntynyt. Muutos on liikkeellä monille meissä tärkeissä asioissa ja keskeiset tavoitteemme on viety läpi. Perhepolitiikka on palautettu politiikan keskiöön. Perusturvaa vahvistetaan. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa.
Edessämme on suuria kysymyksiä jotka tulee ratkaista niin talouteen kuin ilmastonmuutokseen liittyen. Näihin kysymyksiin meidän on löydettävä vastauksia, joiden avulla rakennamme hyvää huomista suomalaisille.
Vastaus näihin kysymyksiin löytyy keskustalaisesta arvomaailmasta.
Keskustalaisen politiikan ydin on, että yhteiskuntaa koossapitävät voimat ja liikkeellä pitävät voimat pidetään tasapainossa. Huolehdimme heikommista, mutta emme halua syyllistää, niitä, jotka menestyvät omalla työllään. Tämä erottaa meidät oikeistosta ja vasemmistosta. Kysymys ei ole vastuu vai vapaus? Tarvitsemme molempia.
Haluamme vahvistaa lähiyhteisöjä, tukea perheitä ja ihmisten vapautta tehdä itse oman elämänsä tärkeimmät valinnat. Vapaus valita koskee niin koulutusta, lapsiemme hoitoa, asumista kuin omaa työpaikkaakin. Valtio ei saa painaa ihmisiä muottiin, vaan sen tulee luoda edellytyksiä kansalaisille huolehtia itsestään ja toisistaan.
Tiedän, että monien mielessä on herännyt kysymyksiä siitä, miten Kaukasiassa puhjennut Venäjän ja Georgian välinen konflikti vaikuttaa meidän maahamme. Olimmehan jo tottuneet siihen ajatukseen, että aseelliset yhteenotot Euroopassa ja sen lähialueilla ovat mennyttä maailmaa.
Haluan heti alkuun todeta painokkaasti, ettei meillä Suomessa ole sinänsä syytä enemmälti huolestua. Meidän oma asemamme on turvallinen ja vakaa.
Konfliktilla on kuitenkin heijastumia, jotka meidän on otettava huomioon muun muassa laatiessamme turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.
En ryhdy tässä punnitsemaan sitä, millä tavoin konfliktiin jouduttiin.
Kyseessä on jopa vuosisatojen taakse ulottuva etninen ongelma, jonka ympärillä on sodittu ennenkin.
Sekä Georgia hyökkäyksellään - oli se provosoitu tai ei - että Venäjä vastahyökkäyksellään ja tunkeutumisellaan itsenäisen maan rajojen sisälle toivat sodan takaisin Eurooppaan. Siksi tapahtuma on paljon kauemmaksi vaikuttava kuin vain muutaman päivän mittainen konflikti. Jokainen suhtautuu taas voimapolitiikan käyttöön Euroopassa osana reaalimaailmaa.
Tämä on sääli, sillä Euroopan olisi päästävä irti aseellisesta kalistelusta. Euroopan unionille rauhanprojekti on ollut koko yhdentymisen sisintä ydintä, jonka hyväksi on tehty paljon ja häivytetty tarkoituksella kansallista korostusta.
Nyt meidän on kuitenkin syytä noteerata Venäjän käyttämien sotilaallisten toimien suhteettomalta tuntunut laajuus ja kovuus samoin kuin sen tunkeutuminen Georgian alueelle.
Meille on pettymys, että sotilaallisen voiman käyttö on vielä tänä päivänä osa Venäjän ulkopolitiikkaa. Se on vakava poikkeus kansainvälisessä yhteisössä sovituista periaatteisesta. Venäjällä, eikä millään muullakaan maalla, ei voi olla muihin maihin ulottuvaa etupiiriä, jolla yhteisesti sovitut periaatteet eivät ole voimassa.
Varmaankin konfliktissa aikanaan päädytään kansainvälisiin neuvotteluihin.
Niissä meidän lähtökohtanamme tulee olla Georgian itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden noudattaminen, niin kuin myös Euroopan unionin ulkoministerit yksimielisesti päättivät.
On ilmeistä, että suurvaltojen suhteet tulevat viilenemään, mistä on jo useita osoituksia. Tämä heijastuu myös epäilemättä Euroopan unionin ja Venäjän suhteisiin. Nyt olisi erityisen tärkeää pystyä säilyttämään unionin yhtenäisyys erilaisten intressien paineessa.
Samalla pitää myös unionin puolella säilyttää maltti. Unionin on kyettävä olemaan suhteessa Venäjään poikkeuksellisen pitkäjänteinen. Suomen lähtökohtana on se että vaikka tehtyä ei saa tekemättömäksi, niin kaikesta on pystyttävä keskustelemaan. Mahdolliset sanktiot, puhumattakaan mistään välirikosta, eivät ole oikea tie. Tätä kaikkea tullaan vielä paljon pohtimaan unionin piirissä.
Selvää kuitenkin on, että suhteissa Venäjään tulee - ja on jo alkanut - viileämpi kausi. Toivottavasti siitä ei tule pitkää. Suomi tulee tekemään osansa, myös ETYJin puitteissa, että tästä vaikeasta tilanteesta päästään yli mahdollisimman nopeasti.
Totean vielä, että tulevassa selonteossa on tietenkin arvioitava Suomen toimintaympäristöä ja myös Venäjää tapahtuneen valossa. En kuitenkaan usko, että se aiheuttaa meidän linjassamme tarkistuksia. Mitä tulee erityisesti Suomen puolustukseen, meillähän on alueelliseen puolustukseen ja asevelvollisuuteen pohjautuva järjestelmä, joka luo uskottavan puolustuskykymme. Tähän me turvaamme jatkossakin.
Selonteon kannalta toimintaympäristön mahdollisten muutosten rinnalla olennaista onkin tarkastella sitä, mitä Georgiassa tapahtui. Kävikö niin, että Georgian kriisinhallintajoukkojen tyyppinen armeija joutui Venäjän paljon pienemmän yksikön läpiajamaksi. Jos näin on se alleviivaa sitä, että aluepuolustus on oikeasti rakennettava puolustukseksi eikä siihen riitä kriisinhallintajoukko. Tässä suhteessa Suomen puolustusta on kehitetty pitkäjänteisesti.
Viime vuodet ovat Suomessa olleet vahvan kasvun aikaa. Suomalaiset ovat vaurastuneet ja suomalaisten hyvinvointi on lisääntynyt. Olemme voineet nauttia kansainvälisen talouden pitkästä nousukaudesta. Oma osansa on ollut myös harjoitetulla määrätietoisella kasvua luovalla talouspolitiikalla.
Hyvän talouskehityksen ansiosta työllisyys on parantunut koko maassa.
Monilla perinteisesti heikomman kehityksen alueilla työllisyys on parantunut nopeaa tahtia. Työllisyys lisääntyy kuluvana vuonna arvioiden mukaan noin 40 000 hengellä. Kehitys on ollut selvästi parempaa kuin hallitusohjelman tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi tasaisella vauhdilla. Työllisyyden parantuminen on auttanut ihmisiä hankkimaan elantonsa omalla työllään ja parantamaan siten itse omaa asemaansa.
Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen ansiosta voimme nyt jakaa talouskasvun hedelmiä niille, jotka eivät ole päässeet niistä nauttimaan.
Olen usein sanonut, että toinen hallitukseni tekee sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa kuin mihin edellinen punamultahallitukseni kykeni. Tämä näkyy hyvin ensi vuoden talousarviossa.
Perhe-etuuksia korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Etuuksien korotukset kohdistetaan ryhmille, jotka niitä eniten tarvitsevat.
Vähimmäisäitiyspäivärahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Tämä merkitsee noin 160 euron korotusta kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitorahaa ja yksityisen hoidon tukea korotetaan. Lapsilisää korotetaan kolmannesta lapsesta. Ruokavero alenee ensi vuoden lokakuussa, mikä auttaa niitä, jotka eivät veronkevennyksistä muuten hyötyisi.
Talouden näkymät ovat nyt aikaisempaa heikommat. Olemme siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen. Kasvunotkahdus vaikuttaa kuitenkin ennakoitua pidemmältä ja siihen on talouspolitiikalla varauduttava. Kansainvälisen talouden näkymät tälle ja ensi vuodelle ovat heikentyneet kesän aikana.
USA:n kasvunotkahdus näyttää pitenevän ja monet muut merkittävät taloudet ovat lähentymässä taantumaa tai ovat jo taantumassa. Useassa Euroopan maassa tuoreimmat toimeliaisuutta ja luottamusta kuvaavat indikaattorit ovat heikentyneet.
Vaikka kansainvälisen talouden lyhyen ajan näkymät ovat heikot, keskipitkällä aikavälillä kehittyvien talouksien nousu tulee pitämään edelleen yllä maailman talouskasvua. Miljoonien ja taas miljoonien ihmisten siirtyessä osaksi kansainvälistä vaihdantaa maailmantalouden kasvun perusnäkymä on edelleen hyvä pidemmällä aikavälillä.
Suomen talous on kehittynyt hyvin monilla eri mittareilla mitattuna.
Kuluvan vuoden kasvuvauhti nousee noin kolmeen prosenttiin. Käänne heikompaan on kuitenkin tapahtunut myös Suomen taloudessa. Ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän noin 2 prosentin tasolle ja työllisyys kasvaa vain vähän.
Ymmärrän ihmisten huolen omasta taloudestaan. Inflaatio syö ostovoimaa.
Uutiset kansainvälisen talouden kehityksestä vaikuttavat yleiseen tunnelmaan. Tässä taloustilanteessa vaaditaan poliittisilta päättäjiltä realismia ja päätöksiä, joilla voimme parantaa ihmisten luottamusta omaan ja Suomen talouteen. Euron kuvilla varustetut unelmat kuuluvat noususuhdanteeseen. Opposition uusille menolupauksille rakentuva talouspopulismi sivuuttaa globaalin talouden vaikutukset maahamme lähes kokonaan, eikä se näytä kykenevän nojaamaan omia arvioitaan todelliseen tilanteeseen.
Emme halua tyytyä ennusteiden mukaiseen kuvaan Suomen talouskasvusta, vaan tavoitteena on oltava ennusteita vahvempi talouden ja työllisyyden kasvu.
Meidän on samanaikaisesti toimittava sekä lyhyen ajan kasvun turvaamiseksi että pidemmän aikavälin kasvun edellytysten varmistamiseksi.
Suhdannepolitiikan lisäksi on tärkeää katsoa kauemmas tulevaisuuteen.
Meidän on myös pidettävä huolta julkisen talouden kestävyydestä.
Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä.
Talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat talouskasvun pitäminen vakaana, ja siten työllisyyden pitäminen kasvu-uralla. Hallituksen talouslinjaa tässä suhdannetilanteessa voi kuvata, että se on kuin on pitkospuilla kulkemista yrittämällä märän paikan yli kastumatta.
Määrätietoisen talouspolitiikan ja hyvin hoidetun julkisen talouden ansiosta voimme selvitä tästä kastumatta, mutta kenellekään, joka lukee kansainvälisiä talouslukuja ei pidä olla myöskään yllätys jos kastumme.
Jos olisimme toimineet viime syksynä opposition esittämällä tavalla ja kasvattaneet erilaisia julkisia menoja, ei meillä nyt keskusteltaisi veroelvytyksestä tai korotettaisi minimipäivärahoja, vaan pohtisimme täälläkin leikkauslistoja.
Talouspoliittiset johtopäätökset tässä tilanteessa ovat selkeät: meidän on elvytettävä taloutta veronkevennyksillä, pidettävä kiinni menokurista, jatkettava talouden rakenteita uudistavaa politiikkaa, poistettava työvoimakapeikkoja sekä toimittava palkkamaltin edistämiseksi tulevissa työmarkkinaratkaisuissa.
Hallituksella on valmius veroratkaisuihin talouskasvun tukemiseksi. Olen useaan otteeseen korostanut, että ajoitamme tuloveroratkaisut sellaiseen ajankohtaan, jossa ne parhaimmin tehoavat. Ajoituksen osalta budjettiriihi osuu juuri sopivaan aikaan. Kuten olen jo aikaisemmin sanonut että kaikkea veronkevennysvaraa ei tule käyttää ensi vuonna, mutta on kuitenkin tehtävä mitoitukseltaan uskottava kevennys. VM:n ehdottama 800 miljoonan euron kevennys inflaatiotarkistuksineen, eläkeläisten verotuksen kevennys ja ruokaveron alennus yhdessä muodostavat sellaisen kokonaisuuden, jolla pidämme kotimarkkinoiden kysyntää yllä. Kyse on yhteensä noin puolentoista miljardin euron vuotuisesta veroelvytyksestä.
Oppositiolla on usein tapana vaatia yhtä aikaa menojen lisäystä ja verotuksen keventämistä. Nytkään oppositio ei vastusta verokevennyksiä mutta vaatii runsaita lisämenoja. Hallituksen mielestä nyt on suhdanne- ja rakennepoliittisista syistä perusteltua keventää verotusta ja pitää menolisäykset hallitusohjelmassa sovituissa rajoissa. Painotamme työn verotuksen keventämistä, koska työn verotus vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen. Meillä on tarve vahvistaa työllisyyttä sekä vähentää työttömyyttä ja se on myös ainoa kestävä tapa parantaa julkisen talouden tilaa. Kakkua kasvattamalla syntyy myös jaettavaa.
Budjettiriihessä on avoinna kysymys verokevennysten kohdentamisesta.
Valtiovarainministeriössä valmistelussa olevan työtulovähennyksen avulla voimme kohdentaa veronkevennyksiä työllisyys- ja kannustavuussyistä myös
pieni- ja keskituloisille aiempien vuosien tapaan. Progressiota ei tule kuitenkaan ehdoin tahdoin kiristää. Opposition olisi syytä rehellisesti kertoa, haluaako se kiristää verotuksen progressiota ja heikentää näin kannustimia hankkia lisäansioita.
Hallituksen on talouspolitiikassa toimittava suhdanteista riippumatta työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Kasvua tukevien rakenteellisten uudistusten merkitystä korostaa se, että julkisen talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää veropohjan vahvaa kasvua.
Kasvu ei saa törmätä työmarkkinoiden pullonkauloihin.
Työmarkkinoiden toiminnan puutteita kuvaavat tunnusluvut kertovat, että työtä kapeikkojen purkamiseksi on jatkettava. Avoinna olevien työpaikkojen määrä on edelleen korkea, työllisyyden kasvu on tullut lähinnä työvoiman ulkopuolelta eikä työttömistä. Työvoimapulaa esiintyy korkeasta työttömyydestä huolimatta.
Hyvästä kehityksestä huolimatta meillä on edelleen liian monta työtöntä ja työttömyyden keskimääräinen kesto on edelleen korkea. Työttömyyden aleneminen vaatii sitä, että työtä otetaan vastaan silloin kun sitä on tarjolla. Työttömyyden kestoa lyhentämällä voidaan alentaa työttömyyslukuja merkittävästikin ja siten meillä on paremmat mahdollisuudet turvata ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut.
Hallituksen työkaluja edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi ovat työn verotuksen keventäminen, työpaikkojen ja työvoiman paremman kohtaamisen edistämisen sekä työnteon kannustavuuden parantaminen uudistamalla sosiaaliturvaa.
Lisäksi hallituksen on vahvistettava pitkän ajan kasvutekijöitä talouspolitiikallaan. Tämä edellyttää riittävää infrastruktuuria, liikenneväyläpanostuksia sekä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hallitus onkin jo päättänyt merkittävistä panostuksista väylähankkeisiin sekä tienpitoon. Lisäksi olemme uudistamassa innovaatiopolitiikkaamme uuden innovaatiostrategian avulla.
Kilpailukyvyn ylläpitäminen on vaativa tehtävä, kun palkkakustannukset nousevat. Palkkojen nousu edellyttää yrityksiltä kykyä lisätä tuottavuutta muuta kautta. Sitä tosiasiaa ei kannata peitellä, että monta työpaikkaa jää työkustannusten noustessa syntymättä. Lisäpalkka ei tarkoita lisää opettajia, sairaanhoitajia, insinöörejä, lakimiehiä, hallintovirkamiehiä - vaan juuri päinvastoin. Jotta emme söisi hyvinvointimme rakentamiseksi välttämätöntä kilpailukykyä, lisäpalkka tarkoittaa lisää työtä.
Olen kutsunut työmarkkinajärjestöt koolle keskustelemaan käydyn työmarkkinakierroksen kokemuksista ja siitä kuinka voimme jatkossa tehdä kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevia palkkaratkaisuja. Kilpailukykymme ei kestä sitä, että teemme jatkossa ratkaisuja, jotka ylittävät kilpailijamaidemme tason. Palkkaratkaisujen kestävää tasoa määrittelevät avoimessa kilpailussa olevat sektorit. Palkkamaltti on loppujen lopuksi palkansaajan paras turva. Palkansaajien ostovoimaa voidaan edelleen parantaa maltillisten palkkaratkaisujen ja veronkevennysten yhdistelmällä.
Meidän on löydettävä tapa, kuinka voimme koordinoida palkkaratkaisujen tasoa koko kansantalouden tasolla, ja yhdistää siihen työmarkkinoiden vaatimat alakohtaisen joustavuuden tarpeet. Uskon että keino on löydettävissä, jos tahtoa on. Minusta pitää myös avoimesti sanoa se, että liittokohtaiseen järjestelmään siirryttäessä suurin ongelma liittyy siihen kuinka kyetään pitämään suljettu sektori myös palkkamaltin piirissä.
Avoimella sektorilla väärä mitoitus koituu muutamassa vuodessa työpaikkojen menetyksiksi, mutta suljetulla sektorilla tällaista yhtälöä ei käytännössä ole. Maltti pitää löytää muuten.
Yksi tämän syksyn keskeisimpiä ja kauaskantoisimpia hallituksen linjauksia ovat päätökset ilmasto- ja energiastrategiasta. Hallituksen tavoite on selkeä. Vähennämme hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Ilmasto- ja energiastrategian keskeiset toimenpiteet liittyvät uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen sekä energiatehokkuuden ja energian säästön edistämiseen. Meidän on erityisesti vähennettävä asumisen ja liikenteen päästöjä. Tavoitteet niiden osalta ovat vaativia.
Kun tuloksia haetaan, pitää keskittyä siihen, millä todella saavutetaan suuria vaikutuksia. Kaikki toimet ovat tärkeitä ja usein ne täydentävät toisiaan, mutta osa toimista on vielä toisia vaikuttavampia.
Tulevassa budjettiriihessä päätämme ilmasto- ja energiastrategian rahoituksesta ensi vuoden osalta. Talousarvioesitykseen tehtävien menolisäysten painopisteen on oltava toimissa, joilla saamme edistettyä uusiutuvan energian tuotantoa ja kannustettua ihmisiä muuttamaan asuntojensa lämmitystapoja ilmastoystävällisemmiksi.
Ilmastonmuutoksen hillinnän varjolla ajetaan myös tavoitteita, jotka ovat tuttuja vuosikymmenten takaa. Keskittämispolitiikan kannattajat ovat nyt pukeutuneet ilmastoprofeettojen betoninväriseen kaapuun. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen varjolla vastustetaan haja-asutusta ja hajakeskitettyä yhdyskuntarakennetta, joka pitää koko Suomen asuttuna. Uusi betonipuolue toitottaa isojen keskusten ekologisuutta suhteessa haja-asutukseen. Tältä kannalta ekologisin ratkaisu olisi tehdä Kööpenhaminasta Pohjolan Hongkong ja keskittää kaikkien Pohjoismaiden väestö sinne.
Nykyään on melkein totuus se, että erittäin kalliilla raideliikenneinvestoinneilla voitaisiin ilmasto-ongelmamme hoitaa. Tämä on valitettavasti täysin väärä väite. Esimerkiksi Espoon metroratkaisu kaikista muista eduistaan huolimatta tuottaa CO2-päästöjen vähennystä vuositasolla vain noin 7000 tonnia. Saman määrän saa jos 150 bussia muutettaisiin kulkemaan biodieselillä. Ja lähes satakertaisen ilmastosäästön saamme kun liikennepolttoaineista 5,75 prosenttia on vuonna 2010 biopolttoaineita.
Se, millaista yhdyskuntarakennetta haluamme, on yksi merkittävimpiä poliittisia linjanvetoja. Joudumme tekemään valinnan kumpi otetaan lähtökohdaksi, ihmisten toiveet vai yhteiskunnan kulloinenkin käsitys siitä, mikä olisi hyvä tapa elää ja asua. Valinta tehdään ihmisen ja järjestelmän välillä. Luotan ihmisten kykyyn arvioida, mitä he asumiseltaan haluavat.
Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne voi joko perustua kehittyvään hajakeskitettyyn malliin, jossa on maakunnissa vahvoja alueellisia keskuksia tai metropolimalliin, jossa Suomi on vain muutamia keskuksia.
Minulle ja Keskustalle valinta on selvä. Suosimme taajamia ja kaupunkeja, joissa mittakaava on ihmisen kokoinen, työpaikat ovat lähellä ihmisiä ja arkielämä palveluineen on sujuvaa.
Liikenteen päästöjä voimme vähentää sekä kannustamalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa, vähentämällä liikkumisen tarvetta että kehittämällä joukkoliikennettä. Joukkoliikenteessä tehdään nyt noin 500 miljoonaa matkaa vuosittain. Voimme kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä siellä missä se on mahdollista. Kulkumuotojen välinen yhteistyö ja eri lipputyyppien keskinäinen soveltuvuus pitää saada toimimaan paremmin.
Joukkoliikenteeseen olisi luotava koko maan kattava lippujärjestelmä, joka mahdollistaa toimivan työsuhdelipun.
Otamme ensi vuonna käyttöön suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen. Se ei saa olla mikään polttonesteiden hintakompensaatio. Joukkoliikenteen tuki on tarkoitettu kaupunkien liikennejärjestelmien kehittämiseen, se ei voi olla mikään kustannusautomaatti itse järjestelmälle ja sen toimijoille. Pidän hyvänä ajatuksena ministeri Vehviläisen aloitetta joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta. Siinä on huomioitava sekä kaupunkiseudut että haja-asutusalueet. Kun puhumme tarpeesta vähentää henkilöautoilua, emme saa unohtaa kevyttä liikennettä ja pyöräilyä.
Keskustan tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, joka luo hyvinvointia suomalaisille. Maaseudun arvo on nousussa, koska luonnonvarat tulevat pääosin maaseudulta ja maaseudun ihmisillä on hallussaan taito niiden hyödyntämiseen. Ruuan ja uusiutuvan energian kysynnän kasvaessa suomalainen maaseutu ja kotimainen tuotanto nousevat arvoonsa.
Maataloutta tarvitaan maailmassa enemmän, ei vähemmän.
Viimeaikainen tuotantokustannusten voimakas nousu on iskenyt maatiloihin.
Kustannukset ovat nousseet tuloja voimakkaammin. Seurauksena tilojen kannattavuus on heikentynyt ja moni maatila on vaikeuksissa. On järjetön tilanne, että meillä tuottaja saa sianlihasta erästä Euroopan matalinta hintaa, mutta silti sianlihan hinta kuluttajille on eräs Euroopan korkeimmista. Mistä tämä johtuu, tätä on kysyttävä päälauseilla. Kestävä ratkaisu maatalouden kannattavuuden parantamiseksi olisi kustannusten nousun siirtäminen hintoihin ja tuottavuuden parantaminen. Markkinoiden olisi toimittava. Kaupan ja teollisuutemme rakenne sekä markkinoidemme pienuus heikentävät niiden toimintaa. Tässä tilanteessa meidän on myös etsittävä muita keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, esimerkiksi energian hinnan nousun aiheuttaminen kustannusten hillitsemiseksi.
Hallitusyhteistyö on sujunut hyvin ja hallitus on osoittanut toimintakykynsä. Olemme saaneet hallitusohjelman mukaiset uudistukset hyvin liikkeelle. Mutta olemme myös osoittaneet, että kykenemme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin. Tämä näkyy esimerkiksi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä kohentavissa ratkaisuissa. Oppositio on puolestaan juuttunut vanhoihin vastakkainasetteluihin.
Asemamme poliittisessa keskustassa on vahva. Puolueen tulevan menestyksen ratkaisee se katsommeko eteen- vai taaksepäin. Historiaamme emme saa unohtaa, mutta historia osoittaa sen että on parempi olla muutoksen tekijä kuin sen kohde. Olemme vaihtoehto opposition sosiaalidemokraattiselle taaksepäin katsovalle politiikalle, kun viemme rohkeasti eteenpäin tulevaisuusorientoitunutta uudistuspolitiikkamme. Suomalaisten tuella Keskusta on selkeä vastavoima vanhoille rakenteille ja keskittämispolitiikalle.
Kunnallisvaaleihin on enää 61 päivää, tasan kaksi kuukautta. Tavoitteemme tulevissa kunnallisvaaleissa on ykkössija. Suuret puolueet lähtevät tasaisista asetelmista tuleviin kunnallisvaaleihin.
Kovin haastajamme kunnallisvaaleissa ei kuitenkaan ole kokoomus, SDP tai perussuomalaiset. Se on nukkuvien puolue.
Tämän joukon on nyt tehtävä oma osuutensa kunnallisvaalimenestyksen hyväksi. Vetoan teihin kaikkiin, että lähdette ehdokkaaksi kotikuntanne valtuustoon. Kielteisen kannan ehdokkuuteen hyväksyn vain sillä ehdolla että kieltäytyjä hankkii kymmenen hyvää ehdokasta tilalleen.
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
TAKAISIN
04.08.08 Kuntia kannustettava pormestarimalliin (kesk)
Keskusta haluaa luoda kuntalaisille uusia tapoja osallistua kotikuntansa päätöksentekoon. Keinoja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on olemassa. Kannustan kuntia pormestarimalliin.
Pormestarimallin kehittämisessä tavoitteena pitää olla se, että pormestariehdokkailla on selkeä ohjelma, jonka taakse he hakevat riittävän enemmistön valtuustossa. Valtuuston enemmistö myös sitoutuu tukemaan pormestaria tämän ohjelman johdonmukaisessa toteuttamisessa.
Pormestarimallilla pitää tavoitella vahvaa johtajuutta, joka muodostuu johdonmukaisesta ohjelmasta ja sen toteuttamisesta.
Sellaista pormestarimallia on syytä varoa, jossa vain valitaan kaupunginjohtaja vahvemmilla valtaoikeuksilla, mutta jonka takana ei sitten olekaan valtuuston tahtoa ja tukea silloin kun päätöksiä tehdään.
Olen huolissani ihmisten etääntymisestä kotikuntansa päätöksenteosta.
Äänestysaktiivisuus on kunnallisvaaleissa hiljalleen laskenut ja nykyisin vain hieman yli puolet äänioikeutetuista äänestää. Tutkimusten mukaan kunnan asioita ei tunneta riittävästi ja päätöksenteko mielletään etäiseksi.
Pormestarivaali voisi osaltaan lisätä ihmisten kiinnostusta kunnallispolitiikkaan ja toisi heille uuden vaikutuskanavan. Kunnilla pitäisi olla myös mahdollisuus valita pormestari kansanvaalilla.
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
TAKAISIN
15.06.08 Suomenmaan satavuotisjuhlat
Tämän joukon puolesta haluan onnitella juhlivaa Suomenmaata sadan vuoden taipaleesta. Lehdistön luontainen kehitys on vienyt siihen, että ykköslehtien pitää palvella kaikkia lukijoitaan puoluekannasta riippumatta. On kuitenkin tärkeää, että meillä on myös sellainen lehti, jossa keskustalainen näkemys pääsee väärentämättömänä esille. Siksi tarvitsemme jatkossakin vahvaa Suomenmaata.
Kaksi vuotta sitten kansanliikkeellämme oli satavuotisjuhla Oulussa. Sen jälkeen keskusta osoitti jälleen kerran voimansa ja tuli toisen kerran peräkkäin eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi.
Vuosikymmenestä toiseen on sanottu tämän liikkeen joutuneen vaikeuksiin, ja vuosikymmenestä toiseen me olemme koonneet suomalaiset vastaamaan uuden ajan haasteisiin.
Keskusta on kuin koko Suomen kansa. Historian kaikista käänteistä me olemme selvinneet ja murrosten jälkeen me olemme jatkaneet eteenpäin entistäkin voimakkaampina. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.
Kansan omat sivistysliikkeet ja suuri yhteiskunnallinen murros synnyttivät tämän Kyösti Kallion ja Santeri Alkion vastuullisen vapauden puolueen. Sen tunnuslauseiksi tulivat: Tasavallan puolesta! Maattomille maata ja työttömille työtä! Älkää unohtako köyhän asiaa!
Puolueemme syntyi tämän maan tasavaltalaiseksi liikkeeksi, kun oikealla vielä ihannoitiin mennyttä monarkiaa ja vasemmalla haaveiltiin tulevasta sosialismista. Me kutsuimme muut yhteistyöhön parlamentaarisen demokratian pohjalta, ja kutsuumme lopulta vastattiin.
Itsenäisyyden ajan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa liikkeemme kasvoi mittasuhteisiin, joissa se on pysynyt. Syy oli yksinkertaisesti se, että keskustan politiikka sovinnon ja tasavallan puolesta vastasi tuon ajan suuriin haasteisiin ja ihmisyyden kehitystarpeisiin.
Vain sovinnon ja tasavallan varaan rakennetun yhteiskunnan avulla saatoimme sitten kestää myös toisen maailmansodan tuomat haasteet. Työmme sovinnon ja tasavallan hyväksi loi perustan Talvisodan ihmeeseen.
Toisen maailmansodan jälkeen maailmanjärjestys muuttui ja Urho Kekkosen johdolla sanoimme, että Suomen "on valittava uuteen maailmanjärjestykseen soveltuva suunta".
Tänään voidaan jossitella sodanjälkeisestä politiikasta ja se jossittelu suunnataan usein päivänpoliittisin perustein Urho Kekkosta ja tämän päivän keskustaa vastaan. Me vastaamme tähän, että olemme ylpeitä, kun siinäkin historian vaiheessa meillä oli voimaa vastata oikein aikakauden kansalliseen haasteeseen.
Kaikki muutkin voivat tänään iloita siitä, että me suomalaiset rakensimme yhteistyöllä nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sen rakennustyön keskustalaiset erityispiirteet ovat tänäänkin kestäviä. Taistelemme tänäänkin sen puolesta, että maata asutaan ja palvellaan laidasta laitaan.
Nykyisin suuria asioita kuten turvallisuutta ja ilmastonmuutosta ei voi irrottaa EU-yhteydestä. Toimimme suomalaisten puolesta yhteisessä Euroopassa ja maailmassa.
Hetken aikaa maailmalla jo keskusteltiin "historian lopusta". Sillä tarkoitettiin, että koko maailma lopulta asettuisi vähitellen parlamentaarisen demokratian ja markkinatalouden tyveneen uomaan. Toisin kuitenkin kävi. Meillä on jälleen ympärillämme uudenlaisen maailmanjärjestyksen aika ja jälleen keskustelemme, millainen on siihen soveltuva suunta.
Historia ei toistu, mutta se voi antaa voimaa ja siitä voi ottaa opiksi.
Mitä siis opettavat keskustan työ ja taistelu tasavaltaa perustettaessa, torpparivapautuksessa, kansallisessa sovintopolitiikassa, sodan jälkeisessä puolueettomuuspolitiikassa, sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa sekä suurten ikäluokkien aatteellisessa taistelussa tai EU - jäsenyyden toteuttamisessa.
Historia opettaa, että meidän paikkamme on kohdata avoimesti kansakunnan haasteet, etsiä niihin ratkaisut ja kutsua kaikki suomalaiset työhön niiden puolesta. Kunakin aikana olemme rohkeasti kohdanneet ajan maailmanjärjestyksen ja ihmisyyden kehitystarpeen ja toimineet sen mukaan jäämättä odottamaan vasemmiston tai oikeiston konservatiiveja. Työn ja taistelun myötä Suomen kansa on havainnut aatteemme oikeaksi ja liittynyt mukaan. Niin on oleva myös nyt ja tulevaisuudessa.
Uskomme siihen, että Suomi menestyy tulevaisuudessa, kun yhteiskuntaa koossapitävät voimat ja liikkeellä pitävät voimat ovat tasapainossa. Tämä erottaa meidät oikeistosta ja vasemmistosta. Kysymys ei ole vastuu vai vapaus? Tarvitsemme molempia.
Kullakin ajalla on sen omat haasteet. Niin on myös nyt.
Edessämme on kolmoishaaste, johon meiltä odotetaan vastauksia.
Ensimmäiseksi talous kansainvälistyy ja sen vaikutukset näkyvät meillä talouden rakennemuutoksena. Itku ei auta markkinoilla, vaikka ne olisivat maapallonlaajuiset. Keskustan linjalla toimimalla suomalaisille työlle löytyy aina oma paikkansa Euroopasta ja maailmasta.
Ilmastonmuutos on toinen maailmanlaajuinen haaste, joka koskettaa läheisesti kaikkia suomalaisia. Keskustan tehtävä on rakentaa tässä se kansallinen strategia, jolla kannamme oman vastuumme kasvihuonepäästöjen vähentämisessä ja uusiutuvan energian ylösrakentamisessa. Tämä haaste on samalla suuri mahdollisuus sille osalle Suomea, joka vastaa uusiutuvien luonnonvarojen hoidosta.
Kolmas ja voittopuolisesti kotoinen haasteemme on väestörakenteen muutos.
Meidän tehtävämme on uudistaa kuntien palvelutuotanto niin, että hyvinvointiyhteiskunta on myös vuonna 2020 totta kaikille suomalaisille ammatista, asuinpaikasta ja iästä riippumatta.
Suuret kysymykset odottavat vastaustamme:
Miten osallistumme muun ihmiskunnan kanssa turvallisuuden, hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden kestävään kehittämiseen maapallolla?
Miten uudistamme ja kehitämme vastuulliseen vapauteen perustuvaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa näiden haasteiden keskellä?
Syksyn kunnallisvaaleissa ihmiset tekevät arvo- ja poliittisia valintoja.
He testaavat mihin joukkoon kuuluvat. Meiltä kysytään ja me vastaamme seuraaviin kysymyksiin:
Kodin vai koulun kasvatusvastuu? Vastaamme sekä että Toimeentuloa vai vaurastumista? Sekä että Kansallisista kulttuuria vai kansainvälistymistä? Sekä että Lasten päivähoito vai kotihoito? Sekä että Julkisesti tuotetut vai yksityiseltä hankitut palvelut? Sekä että Joukkoliikenne vai yksityisautoilu? Sekä että Energiansäästöä vai asumismukavuutta? Sekä että Kuntoliikuntaa vai omalääkäripalveluita? Sekä että
Tärkein kysymys politiikassa on vastata kysymykseen "Minä vai me?"
Keskustalle vastaus on selvä. Molemmat eli sekä että.
Viime kevään eduskuntavaaleissa Keskusta lähti siitä ajatuksesta, että keskustalaiset arvot asuvat kaikissa suomalaisissa, puoluekantaan katsomatta.
Tunnuksena oli silloin: "Vähän kuin itseäsi äänestäisit" Eli siis kun äänestät Keskustan ehdokasta, voit olla varma että sinun äänesi kuuluu.
Me ajattelemme edelleen samoin. Mutta koska syksyn vaaleissa on kysymys ihmisten lähimmästä elinympäristöstä, ja heitä arjessa eniten koskettavista asioista, me haluamme näissä vaaleissa keskittyä koteihin sekä niitä lähellä oleviin palveluihin ja asioihin.
Jokaisessa suomalaisessa asuu keskustalainen. Nyt tarvitaan suomalaisten arjen ja kotien puolestapuhujia, nuoria, vanhoja, sinkkuja ja perheellisiä, miehiä ja naisia. Tähän työhön kutsumme nyt kaikkia suomalaisia.
Pääministeri Matti Vanhanen (keskusta)
TAKAISIN
14.06.08 Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhasen poliittinen katsaus Keskustan puoluekokouksessa
Muutosta ei yleensä huomaa, kun elää sen keskellä. Suomi on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana paljon. Keskustan hallitusvuodet ovat olleet kasvavan talouden ja hyvinvoinnin aikaa Suomessa. Pitää vain katsoa ympärilleen.
Suomelle ja Keskustalle on käynyt suurissa muutoksissa lopulta aina hyvin.
Historia osoittaa tehtyjen valintojen seuraukset. Maalaisliitto - Keskusta on ollut viemässä Suomea yli 100 vuotta läpi suurien kansallisten ratkaisujen. Me olemme kantaneet vastuumme ja me olemme edelleen valmiita tähän vastuuseen suomalaisten antamalla tuella.
Kaksi vuotta sitten Oulussa annoitte minulle täyden tukenne. Halusitte, että johdan Keskustan suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa. Me keskustelimme ihanteistamme, tavoitteistamme ja politiikastamme. Me tiesimme, että poliittinen sanomamme on arvokkainta, mitä meillä on.
Oulusta lähdimme yhtenäisinä jatkamaan työtämme. Me kirkastimme tavoitteemme ja tehtävämme. Me saimme eduskuntavaaleissa suomalaisten luottamuksen. Me johdamme maata tarjoten turvallisen muutoksen. Meidän kanssamme muutos on turvallinen.
Työ on kesken. On jälleen aika avata ajatuksemme koko tällä suurella joukolla. Olemme täällä Joensuussa luomassa suomalaisille turvallista muutosta. Olemme päättämässä siitä, mitä haluamme tarjota ihmisille.
Politiikka on tunnetta, tahtoa ja kykyä tehdä tavoitteista totta. Täällä Joensuussa me kerromme sen suomalaisille. Keskusta voi olla suomalaiselle kumppani, jonka kanssa hyvää huomista on turvallisinta rakentaa.
Meidän tulevaisuutemme perustuu lähiyhteisöjen vahvistamiseen, perheiden tukemiseen ja ihmisten vapauteen tehdä itse oman elämänsä tärkeimmät valinnat. Tämä koskee niin koulutusta, lapsiamme, asumista kuin omaa työpaikkaakin. Valtio ei saa pakottaa muottiin, vaan sen tulee antaa ihmisten huolehtia itsestään ja toisistaan. Jos hallinto asettaa tässä esteitä, esteet tulee purkaa.
Suomen menestys 2000-luvulla ei rakennu sille, minkälainen julkinen hallinto meillä on. Suomen menestys rakentuu sille, missä määrin ihminen kokee voivansa itse vaikuttaa omaan elämäänsä. Yhteiskunta koostuu pienistä yhteisöistä, joiden hyvinvointia tulee vahvistaa. Perheet, koululuokat, kylät, kaupunginosat ja kaupungit voivat sitä paremmin, mitä enemmän niiden annetaan itse tehdä valintoja omissa asioissaan.
Yhteiskuntamme yhteisvastuun voimavarat kumpuavat koulujen vanhempainilloista, toritapahtumista sekä lähiö- ja kylätoiminnasta.
Aktiiviset asuinalueet pitävät palveluidensa ja samalla kaikkien asukkaidensa puolta. Kaupunginosan tai kirkonkylän raitilta perheiden tulee voida löytää laskunmaksupaikka, ruokakauppa, lääkkeitä, lääkäri, hoitaja tai päivähoitopaikka. Keskusta on tässä suomalaisten puolella keskittämisintoilijoita vastaan.
Suurimmalla osalla suomalaisista menee nyt paremmin kuin ennen. Perheiden tulotaso ja ostovoima ovat kasvaneet viime vuosina ripeästi. Perheillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin.
Keskustajohtoinen hallituspolitiikka on luonut hyvinvointia koko Suomeen.
Emme tyydy tähän, vaan meidän on ponnisteltava enemmän, jotta kasvaneen vaurautemme hedelmät jakautuisivat tasaisemmin ja ihmisten mahdollisuudet päättää oman elämänsä suunnasta lisääntyisivät.
Suomalaisten usko omaan talouteensa on hieman heikentynyt. Olemme kuitenkin valmistautuneet haastavimpiinkin aikoihin. Hintojen nousua on pidettävä kurissa maltillisella työmarkkinapolitiikalla. Perheen liikkumavaraa taloudenpidossa voidaan lisätä myös veropolitiikalla.
Ruokavero alenee ensi vuonna.
Hallituksen politiikka perustuu työn ja ahkeruuden edistämiseen. Suuri työteliäs enemmistö luo perustan Suomelle, joka pitää huolta heikoimmista.
Palkansaajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät muodostavat suuren enemmistön. Me kokoamme yhteen kaikki ne tahot, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutta, eivätkä katsoa taaksepäin. Suomi pärjää ainoastaan työtä tekemällä, työhön kannustamalla ja heikoista huolehtimalla.
Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus parantaa elämänlaatuaan omalla työllään. Tämä on mahdollista, jos kohennamme kansalaisten työmarkkinavalmiuksia ja luomme varmuutta työelämään. Tämä on mahdollista, jos meillä on kannustava ja riittävän turvan takaava sosiaalipolitiikka.
Tämä on mahdollista, jos vahvistamme suomalaisten vahvuuksia työelämän taitekohdissa. Riippuvuus hyvinvointivaltiosta muuttuu näin mahdollisuudeksi pärjätä itse tai saada apua tarvittaessa.
Ennen rakennemuutoksen kohdatessa työstä siirryttiin kortistoon. Nyt ajattelu on että vanhasta työstä on voitava siirtyä joustavasti uuteen työhön. Politiikka on tehtävä tätä tukevaksi. Työmarkkinoiden on oltava tällöin joustavat ja yhteiskunnan tarjoaman turvan varma. Näillä periaatteilla on Keskustan johdolla käynnistetty perusteellinen sosiaaliturvajärjestelmän uudistus.
Keskustan politiikan perusteesit ovat: työssäkäynti lisää hyvinvointia, ahkeruus kannattaa aina ja jokaisen ansaitsemasi lisäeuron tulee kasvattaa tulojasi.
Suuri työteliäs enemmistö rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme.
Veronmaksajan on koettava saavansa rahoilleen vastinetta: palveluita ja huolenpitoa tarvittaessa. Tämän yhtälön tulee toimia, jotta maamme voisi kehittyä ja suomalaiset perheet kokisivat arkensa turvalliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Elämässä on oltava vapautta valita opiskelussa, asumisessa, lasten hoidossa ja muussa normaaleissa arjen tilanteissa.
Valinnanvapauden lisäksi keskustalaiseen ajatteluun kuuluu vastuu. Meillä kaikilla työikäisillä ja -kuntoisilla ihmisillä on ensisijainen vastuu itsestämme ja elämästämme sekä läheisistämme.
Suuri työteliäs enemmistö ja rikkaimmat pärjäävät omin voimin. Kaikki eivät pärjää. Myös pienituloisille tulee luoda mahdollisuuksia työhön ja kohtuulliseen toimeentuloon. Yhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta niistä, jotka eivät työhön kykene tai joiden elämäntilanne on muutoin vaikea. Tämä pitää yhteiskuntaa koossa.
Yhteiskunta ei saa kuitenkaan estää ihmisiä menestymästä. Omalla työllään on oikeus myös menestyä. Se pitää yhteiskuntaamme liikkeessä. Uskomme siihen, että Suomi menestyy tulevaisuudessa, kun koossapitävät voimat ja liikkeellä pitävät voimat ovat tasapainossa. Tämä erottaa meidät oikeistosta ja vasemmistosta.
EU:n määritelmän mukaan Suomessa elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella 650 000 ihmistä. Tämä on hieman yli 10 prosenttia väestöstä.
Näiden ihmisten joukossa on hyvin erilaisia ihmisiä, erilaisia tarinoita, pettymyksiä ja haaveita: hyvää elettyä elämää ja elämänkokemusta.
Suurimmalla osalla heistä on mahdollisuus parantaa itse arkeaan, jos vain osaamme ja haluamme politiikallamme luoda sille mahdollisuuksia. Niistä, jotka eivät siihen itse kykene, me pidämme huolta.
Haluan, että me vaalimme Santeri Alkion köyhän asian puolustamisen ihannetta.
Haluan kertoa keitä ovat ne köyhyysrajan alla elävät suomalaiset.
Heitä ovat yli 100 000 työtöntä, 180 000 eläkeläistä, 87 000 opiskelijaa,
136 000 lapsiperheen jäsentä, 66 000 yksinhuoltajaperheen jäsentä, 87 000 lapsetonta pariskuntaa ja 42 000 muissa talouksissa elävää.
Edelleen meillä on joukko lapsia ja nuoria, joiden tulevaisuus ei näytä valoisalta. Meillä on joukko lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet kokemaan paljon sellaista välinpitämättömyyttä ja pahaa, jota emme voi hyväksyä. Nämä lapset ja nuoret ovat suomalaisista eniten syrjäytymisuhan alla.
Lama löi polvilleen satoja tuhansia suomalaisia, joista moni joutui ulosoton piiriin. Kymmenet tuhannet yrittäjät ja takaajat ovat edelleen velkaloukussa. Viime vaalikaudella ponnistelujen jälkeen pystyimme helpottamaan heidän asemaansa ulosottovelkojen vanhentumissäännöksillä.
Onko maksukyvyttömyyslainsäädäntömme vieläkin liian ankara epäonnistuneita yrittäjiä kohtaan? Epäämmekö heiltä uuden mahdollisuuden?
Mitä on keskustalainen yhteisvastuu? Miten varmistamme riittävän ja kannustavan toimeentulon kaikille? Miten suojelemme lapsia ja nuoria syrjäytymiseltä?
Keskustalainen yhteisvastuu ei ole jakojäännöksen jakamista niin kuin oikeistolla. Se ei myöskään ole niin ansiosidonnaista kuin vasemmistolla.
Meille yhteisvastuu perustuu uskoon ihmiseen ja ihmisen arvokkuuteen itsessään. Meille jokaisen tarina on tärkeä. Yhdenkään lapsen elämänkaari ei saisi olla ennustettavissa tilastojen perusteella, jos hänen kodissaan on ongelmia. Yksinhuoltajuus ei saisi olla nopein tie pienituloisuuteen siten kuin se nykyisin on.
Tärkeimmät tavoitteemme sosiaaliturvan uudistamisessa ovat yhtenäisempi ja kannustavampi sosiaaliturva sekä takuueläke kaikille eläkkeensaajille.
Palkkatulon rinnalla tulee voida saada kannustavaa toimeentuloturvaa kaikissa tilanteissa ilman leimautumista. Oman työn tekemisen on oltava kannustaa kaikissa tilanteissa. Jos rappusten ensimmäinen askelma on korkeammalla kuin muut askelmat, on tilanne voitava korjata. Ensimmäinen rappusen palkkatyöhön tulee olla matalin kaikissa tilanteissa.
Takuueläke tarkoittaa sitä, että jokaisen tulee saada eläkettä vähintään 650 euroa kuukaudessa. Yksinasuvalle kansaneläkettä saavalle ihmiselle tämä tarkoittaisi 100 euron toimeentulon lisäystä. Keskusta haluaa takuueläkkeen pienituloisimmille eläkkeensaajille. Eläkkeellä pitää tulla toimeen. Se on pitkäaikainen turvan muoto. Vähimmäiseläketason nosto nykyrahassa 650 euroon ei aiheuttaisi juurikaan yhteensovitusongelmia nykyisen sosiaaliturvan kanssa. Se ei vaikuttaisi myöskään asumistukeen.
Takuueläkkeen toteuttaminen maksaisi tällä tavalla arviolta 110 miljoonaa euroa. Siitä saisi välittömän helpotuksen toimeentuloonsa noin 110 000 ihmistä. Tämä takuueläke pitää toteuttaa vuoteen 2013 mennessä.
Den viktigaste gemenskapen i vårt samhälle är familjen. Barnet får sin viktigaste och rikligaste vägkost för livet genom den uppfostran som sker i hemmet. För föräldrarna utgör familjen ett stöd i vardagen och en motvikt till arbetet. För ensamma åldringar innebär familjen barn som kommer på besök och en förtröstan på att det finns någon som bryr sig. Men det finns också familjer som behöver vårt stöd.
Varje familj har rätt till en trygg vardag, arbete och utkomst - i alla situationer. Då familjen mår bra trivs man också bättre på jobbet.
Yhteiskuntamme tärkein yhteisö on perhe. Lapsen elämän tärkeimmät ja rikkaimmat eväät saadaan kasvatuksessa kotona. Vanhemmille, perhe on arjen tuki ja työn vastapaino. Yksinasuvalle vanhukselle perhe merkitsee lasten vierailuja ja luottamusta siihen, että joku välittää. On kuitenkin myös perheitä, jotka tarvitsevat tukeamme.
Perheillä on oikeus turvalliseen arkeen, työhön ja toimeentuloon kaikissa tilanteissa. Kun perheissä voidaan hyvin, niin työssäkin viihtyy paremmin.
Ristipaine työn ja perheen vaatimusten välillä on meille kaikille työssäkäyville vanhemmille tuttu. Perhe ja työ ovat meidän arvojemme perusta. Kyse on yksinkertaisesti ajasta ja rahasta. Perheen yhteisyyden vaaliminen edellyttää aikaa. Perheen toimeentulo ja harrastukset edellyttävät rahaa. Meidän ajatuksemme ja sydämemme ovat avoimina suomalaisten perheiden onnen ja turvallisuuden toiveille.
Keskustalle lapsista ja nuorista huolehtiminen on tulevaisuuspolitiikkaa.
Olemme sitoutuneet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Hallitus on käynnistänyt lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman. Me välitämme. Me esitämme ratkaisuja. Me parannamme perheiden asemaa.
Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole helppoa. Nykyaikana moninaiset työtehtävät, muuttuva työkulttuuri ja erilaiset perhetilanteet asettavat erilaisia vaatimuksia. Keskeistä on, että perheet pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan omien valintojensa mukaista arkea. Hyvässä arjessa on tilaa äitiydelle, isyydelle ja lapsuudelle.
Tasa-arvonäkökulmasta on huolestuttavaa, että yhä edelleen miehen odotetaan panostavan työuransa luomiseen samaan aikaan kun hän on pienten lasten isä. Kummallakin vanhemmalla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus luoda kiinteä ja läheinen suhde lapseensa jo aivan pienenä. Sekä isät että äidit haluavat varmasti olla enemmän lastensa kanssa.
Tasaisempi vastuunotto lasten huolenpidosta isien ja äitien välillä on arvovalinta ja tulevaisuuspolitiikkaa. Hyödyt lapselle ovat kiistattomat.
Hyvä ja läheinen suhde sekä äitiin että isään luo turvallisen kasvupohjan.
Kun isät ja äidit jakavat vastuun lastensa hoidosta tasaisemmin, parantaa se myös naisten asemaa työmarkkinoilla. Tasaisempi vastuunotto luo myös lisää vaihtoehtoja lasten hoitoon.
Päivähoidossa on tärkeätä taata lapsiperheille mahdollisuudet valita perheen tilanteeseen sopiva vaihtoehto. Perheillä tulee olla vapaus valita. Kotihoidontuen korottaminen samalla kun päivähoidon tulorajoja nostetaan antaa erityisesti pienituloisille perheille mahdollisuuksia valita vapaammin se päivähoitoratkaisu, joka heille sopii. Meidän on kehitettävä myös osa-aikaisia lastenhoitoratkaisuja, jotta vanhemmat voivat yhdistää myös työelämässä mukanaolon ja pienten lasten kanssa olemisen.
Perhepolitiikan ohella ilmastopolitiikka on tulevaisuuspolitiikkaa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on vastuumme lapsiamme ja lasten lapsiamme kohtaan. Emme voi elää heidän hyvinvointinsa kustannuksella.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tämän ajan ihmisen suurimpia tehtäviä. Meidän on Suomessa kannettava tässä työssä oma vastuumme ja keskusta toimii tässä työssä eturivissä kantamassa vastuuta.
Toimimme osana Euroopan unionia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. EU:ssa tehdään se, mikä meidän keskustalaisten mielestä olisi pitänyt tehdä Suomessa jo kauan sitten. Euroopan unionissa laaditaan sitova laki, jolla päästöjä vähennetään, energiatehokkuutta lisätään ja uusiutuvan energian määrää nostetaan ylös. Kuka uskoo että sitova laki olisi saatu meillä Suomessa aikaan?
Päästöjen vähentämisen vaatimus koskee niin yksittäisiä kansalaisia, kuin yrityksiä tai julkista valtaa. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, keskeiset politiikkalinjaukset päätetään lähikuukausien aikana ja suuri osa toimenpiteistä toteutetaan jo kuluvalla vaalikaudella. Meidän pitää luoda
ilmasto- ja energiapolitiikassaan yrityksille ja kotitalouksille selkeä ja ennakoitava toimintaympäristö. Näin ne voivat suunnitella ja sopeuttaa toimintansa vaatimusten mukaisesti.
Minä en tule lupaamaan teille halvempaa energiaa tai halvempia polttoaineita. Kohtuullinen hinta on jatkossakin tärkeä tekijä energiapolitiikassa. Omavaraisuutta ja energiaturvallisuutta edistävistä, ilmastonmuutosta hillitsevistä vaihtoehdoista pitää tietenkin valita ne, jotka ovat kustannuksiltaan edullisimpia. Siihen tulee kuitenkin valmistautua, että energian hinta nousee tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei ole pelkästään helppoja ratkaisuja.
Muutoksen torjumista tulee ajatella investointina, joka maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Kuinka pääsemme näihin vaativiin tavoitteisiin? Ensinnäkin meidän on vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä merkittävästi uusiutuvan energian käyttöä. Samanaikaisesti meidän on tehostettava energiankäyttöä. Tämän jälkeen on vielä pohdittava miten näiden toimien lisäksi tarvittava lisäenergia tuotetaan.
Energiasektori aiheuttaa lähes 80 % kasvihuonekaasupäästöistä. Suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ovat täten energiasektorilla. Ilmasto- ja energiastrategiatyön yhteydessä otamme kantaa eri tuotantotapoihin kuten tuulivoimaan, bioenergiaan, turpeeseen, ydinvoimaan, vesivoimaan ja jätteiden hyötykäyttöön. Esimerkiksi Joensuussa voimalaitoksen käyttäminen bioenergialla vähentää päästöjä noin 100 000 tonnia vuodessa.
Myös muilla sektoreilla on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä. Me olemme poikkeuksellisen energiavaltaisen teollisuuden maa, joten menestyäksemme meidän suunnattava päästövähennyksissä erityinen huomio ns.
päästökauppasektorin ulkopuolisille sektoreille kuten liikenteeseen ja asumiseen sekä lämmitykseen.
Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on talouden kannalta avainkysymys. Riittävän sitovalla kansainvälisellä sopimuksella on turvattava, ettei kilpailuasetelma vääristy. Päästövähennyksiä kohdennettaessa muut sektorit on otettava erityistarkasteluun, jotta kykenemme selviytymään päästötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa hyvinvoinnillemme.
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi meillä on oltava kunnianhimoisia tavoitteita autojen tekniikan ja biopolttoaineiden kehittämisen suhteen.
Autojen tekniikkaan on saatava kiristyvät vaatimukset EU-tasolla ja lainsäädännöllä voidaan velvoittaa nykyistä tuntuvammin suurempaan biopolttoaineiden osuuteen. Esimerkiksi hallituksen rohkea autoverouudistus, joka kannustaa vähäpäästöisten autojen hankintaan, vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Uusimpien laskelmien mukaan uudistus vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä arviolta noin 500 - 600 000 tonnia, jos autojen päästötaso on nykyinen. Teknologian kehittyessä vaikutus tulee olemaan suurempi, kun uusien autojen päästöt ovat nykyistä alhaisempia. Tämä on merkittävä osa Suomen vähennysvelvoitteesta, kun sitä vertaa vaikkapa Espoon metron arvioituun noin 7 000 tonnin vähennykseen.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esiin nostama polttoaineiden verotuksen porrastaminen päästöjen mukaisesti sopii hyvin tämän hallituspohjan ideologiaan.
Panostamalla joukkoliikenteeseen siellä, missä se on kannattavaa ja kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä, voimme vähentää myös päästöjä.
Joukkoliikenteessä voimme vähentää päästöjä siirtymällä biopolttoaineiden käyttöön. Esimerkiksi tuhat bussia, jotka käyttävät 100 % biopolttoainetta, vähentävät päästöjä 45 000 tonnia. Työsuhdelippua kehittämällä voimme luoda joukkoliikenteelle markkinalähtöistä kysyntää.
Lipun tulisi olla palkan osa. Työsuhdelipun ei tulisi olla henkilökohtainen, joten sitä voisivat käyttää esimerkiksi myös perheenjäsenet ja siihen tulisi liittyä nykyistä kannustavampi verotuki, jotta sen käyttöön olisi nykyistä enemmän kannusteita. Pitkän ajan visiossa olisi luontevaa että joukkoliikenteen edistämiseksi käytettäisiin henkilöautojen käyttömaksujen keräämisessä avuksi satelliittipaikannusta alueilla, joilla on toimiva joukkoliikenne.
Keskustanuorten pyöräilyä edistävä "Bensa loppuu - ketju ei"-kampanja on hyvä esimerkki asiasta, jolla vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kun teemme muutoksia jokapäiväisessä elämässämme.
Uusiutuvan energian lisäämistavoitteet ovat Suomelle haastavia. Voimme lisätä uusiutuvan energian käyttöä joko syöttötariffien tai investointitukien avulla. Jos valitsemme investointituet, kuinka rahoittaisimme investointitukien lisäyksen? Yksi vaihtoehto voi olla windfall-veron käyttöönotto. Näin voitaisiin kerätä valtiolle lisätuloja, jotta voimme löytää rahoitusta uusiutuvan energian investointitukiin tai kehitystyöhön.
Windfall-verolla voitaisiin leikata niitä ansiottomia arvonnousuja, joita päästökauppajärjestelmä luo energiayhtiöille. Tai vaihtoehtoisesti voisimme windfall-veron avulla siirtää myös verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, kun meillä olisi enemmän mahdollisuuksia työnverotuksen keventämiseen. Jotta tämä uusi vero ei heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä, olisi harkittava teollisuuden sähköveron poistamista kokonaan. Viime vaalikaudella puolitimme sen.
EU:n ilmastopolitiikan oikea toteuttaminen työ työtä niin insinööreille, konepajoille kuin metsiin.
Lähivuosien suuri poliittisen keskustelun aihe on, millaisen yhdyskuntarakenteen haluamme. Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen tulee vastata niin ilmastonmuutoksen hillinnän, kaupunkiseutujen kilpailukyvyn kuin kuntataloudenkin kiperiin haasteisiin. Lisäksi huomioon on otettava ihmisten omat asumistoiveet ja näkemykset asumisesta. On poliittinen kysymys, kumpi otetaan lähtökohdaksi, ihmisten toiveet vai yhteiskunnan kulloinenkin käsitys siitä, mikä olisi hyvä tapa asua.
Ilmastonmuutoksen hillinnän varjolla ajetaan myös muita poliittisia tavoitteita. Keskittämispolitiikka on yksi näistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen varjolla vastustetaan haja-asutusta ja hajakeskitettyä yhdyskuntarakennetta, joka pitää koko Suomen asuttuna. Uusi betonipuolue toitottaa isojen keskusten ekologisuutta suhteessa haja-asutukseen.
Asuminen on yksi ihmisen perustarpeista. On luotettava ihmisten kykyyn arvioida, mitä he asumiseltaan haluavat. He hakevat perheelleen miellyttävää ja tarpeet tyydyttävää asuinympäristöä, joskus hieman kauempaakin. Yksi perhe pitää ruutukaavaympäristöstä toinen taas väljyydestä ja luonnon läheisyydestä tai taajama-asutuksesta. Näitä vaihtoehtoja voidaan toteuttaa ekologisesti tai tuhlaavasti. Esimerkiksi nykyaikainen omakotitalo voidaan rakentaa lähestulkoon kokonaan uusiutuvalla energialla toimivaksi. Samoin biopolttoaineiden käytön lisääntyessä ei liikenne aiheuta ylimääräistä rasitetta.
Hallitusohjelmassa mainittu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei tarkoita keskittämistä. Mielestäni kaupunkialueille ja taajamissa on mahdollisuuksia jo rakennettujen alueiden tiivistämiseen, mikä voi tapahtua ihmisten asumistoiveet huomioiden ja riittävistä virkistysalueista huolehtien. Maaseutualueille tuleva uusi asutus tulisi mielestäni ohjata kyliin, mikäli se on mahdollista. Kylämäisellä asuinympäristöllä on vetovoimaa, mutta usein ongelmana on vähäinen tontti- ja talotarjonta kylissä. Mielestäni eheyttämisen tarpeen voi kiteyttää siten, että kaupungeissa asumista eheytetään ja maalla hyödynnetään hyvät asuinpaikat ja otetaan ympäristö huomioon. Olen vanhan puutarhakaupunki -ideologian kannattaja.
Koko Suomen mittakaavassa väestön keskittyminen näyttää jatkuvan.
Haja-asutusalueilta on muutettu ja muutetaan taajamiin ja kaupunkeihin.
Ennusteiden ja kansainvälisen kehityksen valossa kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu Suomessa jatkuu osin maahanmuuton haasteesta. Tämän kehityksen tasapainottamiseksi tarvitaan myös aluepolitiikkaa ja maaseutupolitiikkaa.
Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne voi joko perustua kehittyvään hajakeskitettyyn malliin, jossa on maakunnissa vahvoja alueellisia keskuksia tai metropolimalliin, jossa Suomi on vain muutamia keskuksia.
Minulle valinta on selvä. Olen hajakeskittämisen kannattaja. Suosin taajamia ja kaupunkeja, joissa mittakaava on ihmisen kokoinen ja arkielämä palveluineen on sujuvaa.
Tasapainoista aluekehitystä edistämällä kasvu jakaantuu tasaisemmin eri alueille. Näin voidaan parhaiten hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja palvelurakenteita sekä tukea ihmisten mahdollisuuksia saavuttaa kullekin mieleisin asuin- ja toimintaympäristö. Samalla voidaan hillitä asuntojen hintoja kasvukeskuksissa.
Keskustan tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, joka luo hyvinvointia suomalaisille. Ruuan ja uusiutuvan energian kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa suomalainen maaseutu ja kotimainen tuotanto nousevat arvoonsa.
Maaseutu on nousemassa uuteen arvoon, koska luonnonvarat tulevat pääosin maaseudulta ja maaseudun ihmisillä on hallussaan taito niiden hyödyntämiseen.
Maat, joilla on mahdollisuuksia lisätä ruuan ja bioenergian tuotantoa kestävällä tavalla, ovat vahvoilla. Suomella on täydet mahdollisuudet olla näiden maiden joukossa. Se vaatii viisaita päätöksiä nyt ja tulevina vuosina niin Suomelta kuin EU:lta. EU:n maatalouspolitiikan tulevissa uudistuksissa pidämme huolta siitä, että täällä pohjoisessakin tuotetaan ruokaa. Erityinen huomio on kohdistettava maidontuotannon turvaamiseen niin kuin eilen jo sanoin.
Meillä on valtava bioenergiapotentiaali metsissämme ja kysymys onkin siitä, että kehitämme tekniikat, joilla metsän energia saadaan parhaaseen käyttöön, myös polttoaineeksi. Ruuan saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että biopolttoaineet tuotetaan muusta biomassasta kuin ruuasta.
Ruoan tuotannosta pitää jokaisen maan huolehtia yhä paremmin - myös Suomen
- ja ruuan varmuusvarastointia maailmassa on lisättävä. Samalla meidän on pidettävä huolta koko elintarvikeketjusta. Ilman elintarviketeollisuutta, ei meillä ole maatalouttakaan tässä mittakaavassa eikä kotimaista, turvallisista ja puhdasta ruokaa.
Suomelle on laadittava vuoteen 2020 ulottuva ruokastrategia. Väestö maailmassa kasvaa, mutta peltopinta-ala vähenee. Ruoka on tuotettava siellä, missä siihen kyetään. Maataloutta tarvitaan maailmassa enemmän, ei vähemmän.
Maaseutu on myös muuta kuin maatalous. Maaseutu tarjoaa suomalaisille virkistymismahdollisuuksia. Paikkana, jonne voi tulla pakoon arjen kiirettä. Lisäksi maaseutu on monelle suomalaiselle mieluinen asuinpaikka, vaikka työpaikka on kaupungissa. Nämä maaseudun monet roolit tarjoavat mahdollisuuksia myös erilaisen yritystoiminnan kehittämiseen, mikä ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta.
Tulevaisuuden aluepolitiikkaa on osaamiseen panostaminen ja maakuntien omien vahvuuksiin nojaaminen. Hallituksen tämän kevään väyläratkaisut luovat edellytyksiä sille, että yritystoimintaa voidaan harjoittaa maan eri osissa. Tässä hallitusteni linja eroaa selkeästi Lipposen hallitusten linjasta, jolloin uusia hankkeita aloitettiin pääosin ainoastaan ruuhka-Suomessa. Oli kyllä Itä-Suomi ohjelmia, mutta missä olivat Itä-Suomen väylähankkeet?
Aineellinen hyvinvointi rakentuu osaamiselle. Keskustalainen kansanliike on aina uskonut itsensä kehittämiseen ja sivistykseen ja koulutuksen mahdollistaminen kaikille on aina ollut Keskusta-aatteen peruskulmakiviä.
Näin on jatkossakin. Koulutuksen laatu, saavutettavuus ja sen maksuttomuus ovat olleet vahvuuksiamme ja niille luomme myös perustan uudistaessamme koulutusjärjestelmäämme. Mahdollisuuksien tasa-arvo laadukkaaseen koulutukseen on turvattava kaikille suomalaisille asuinpaikasta tai perhetaustasta riippumatta.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, innovaatioyliopiston perustaminen, aikuiskoulutuksen uudistaminen ja monet muut koulutuspolitiikkaan mm. palvelurakennehankkeen kautta vaikuttavat toimet toteutetaan parhaimmin alhaaltapäin - alueiden aktiivisuudella ja tuella.
Näin mittavat uudistukset ovat haastavia, mutta meillä on kaikki edellytykset onnistua ja saada aikaan järjestelmä, joka takaa laadukkaan opetuksen ja valmistumisen aloille, joita tulevaisuuden Suomessa tarvitaan.
Suomalaiselle peruskoulutusjärjestelmälle on kysyntää maailmalla.
Peruskoululaisemme ovat lukeneet, kirjoittaneet ja laskeneet maamme kuuluisuuteen. Huipulla säilyäksemme on tehtävä entistä enemmän töitä ja uskallettava myös uudistaa. Pienen maan koulutustason on oltava korkea kaikilla koulutusasteilla eikä se saa tuntua pakkopullalta vaan etuoikeudelta, jota osaamme myös arvostaa. Peruskoulu tarjoaa ihmiselle tärkeimmät elämän eväät, joten peruskoulutukseen on panostettava.
Olemme aina olleet valppaina ihmisten ja yhteiskuntamme tarpeille. Olemme vastanneet niihin arvojemme pohjalta historiamme eri vaiheissa.
Ikääntyminen, ilmastonmuutos ja talouden rakennemuutos haastavat meidät toimimaan. Meillä on ohjelma, jolla rakennamme turvallista ja vahvaa sekä menestyvää Suomea muutoksen maailmassa.
Mistä tämä puoluekokous tullaan muistamaan? Tuemme suurta työteliästä enemmistöä, ajamme köyhän asiaa, olemme ilmastomuutoksen hillinnän eturintamassa, haluamme vahvistaa parlamentarismia perustuslaissa, edistämme alueellista tasa-arvoa ja haluamme monikeskuksisen yhteiskuntarakenteen. Toivon, että tämä puoluekokous erityisesti muistetaan siitä, kun annoimme lähtölaukauksen takuueläkkeelle.
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
TAKAISIN
13.06.08 Edessämme on mielenkiintoinen kokous ja viikonvaihde (kesk)
Viime vuodet ovat olleet keskustalle menestyksekkäitä. Olemme vahvistaneet asemaamme suomalaisessa yhteiskunnassa. Suurin osa ihmisistä ajattelee kuin me - keskustalaisesti. Ensimmäistä kertaa puolueemme historiassa onnistuimme säilyttämään suurimman puolueen aseman eduskuntavaaleissa ja jatkamaan pääministeripuolueena. Kansalta saamamme vahvan valtakirjan ansiosta pystyimme viemään läpi keskeiset tavoitteemme hallitusohjelmaan.
Esimerkkeinä vain ruokaveron alennus, kansaneläkkeiden korotus, tasapuoliset liikenneratkaisut ja opintotuen korotus.
Kun valitsitte minut puolueen puheenjohtajaksi, sanoin että, tavoitteeni on tehdä keskustasta yhteistyökykyinen tulevaisuuspuolue ja palauttaa puolue poliittisen elämän keskiöön. Puolue, joka haastaa asiat eikä kilpailijoita.
Asialistamme on vahva. Uudistamme sosiaaliturvaa perusturvaa vahvistaen ja työntekoon kannustaen. Turvaamme palveluiden saatavuuden koko maassa kunta-ja palvelurakennehankkeella. Lisäämme bioenergian käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uudistamme koulutusjärjestelmäämme vahvistaen sitä peruskoulusta yliopistoon.
Meillä keskustalaisilla on ollut läpi puolueemme historian kyky toimia ajan haasteiden mukaan. Vastuunkanto on ollut tämän puolueen luonto.
Ratkaisujen teko ei useinkaan ole helppoa, sillä uudistusten vaikutukset eivät näy heti tässä ja nyt. Sen sijaan ihmisluonnolla on aina taipumusta tarrautua sellaiseen, mihin olemme aina kulloinkin ehtineet tottua.
Puolueen menestymisen kannalta avainkysymys on kuitenkin, katsommeko menneeseen vai tulevaan. Menneeseen pitää katsoa hakien sieltä voimaa ja juuriamme, mutta tuleva on se, joka aina ratkaisee puolueen olemassaolon perusteet. Itse uskon siihen, että keskusta on parhaimmillaan silloin, kun se joutuu ponnistelemaan suurten kansallisten projektien hyväksi.
Historia on osoittanut että Suomelle ja Keskustalle on aina käynyt hyvin muutoksissa, kunhan käymme vain rohkeasti työhön käsiksi. Nostamalla esiin tulevaisuusteemoja olemme selkeä vaihtoehto opposition sosiaalidemokraattiselle menneisyydestä käyttövoimansa ammentavalle yhteiskuntapolitiikalle. Suomalaisten tuella Keskusta on selkeä vastavoima vanhoille rakenteille ja keskittämispolitiikalle.
Kuluneena keväänä olette saaneet kestää monenlaista. Politiikka on otsikoiden koon perusteella mitaten ollut kaikkea muuta kuin tärkeiden tulevaisuusteemojen käsittelyä. Viime eduskuntavaalien tulos oli kovan työn takana. Vastustajillamme olivat kaikki keinot käytössä. Kaikki muistavat SDP:n ja SAK:n yhteisen mainoskampanjan, jolla lietsottiin menneisyyden aseilla yhteiskunnan vastakkainasettelua. Tähän kisaan liittyneet asiat ovat olleet viime viikkoina julkisuudessa esillä vahvasti, mutta yksipuolisesti.
Vaalirahoitukseen liittyvät ongelmat koskettavat koko poliittista kenttää.
Käydystä keskustelusta on otettava opiksi. Vaalirahoituslaki on ollut puutteellinen ja vielä pahempaa on se, että sitä ei ole noudatettu. Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä lainsäädännön uudistustarpeesta. Eilen otettiin ensimmäinen askel lain uudistustyössä, kun hallitus antoi eduskunnalla esityksen vaalirahoituslain uudistamisesta koskien kuntavaaleja.
Vaalirahoituslakia on nyt lähdetty uudistamaan avoimuutta paremmin edistäväksi ja selkeämmäksi kaikkien osapuolten kannalta.
Viime viikkojen kohun lähtökohta on jo pitkään ollut unohduksissa.
Oppositio yrittää yksityiskohtien vatkaamisella sälyttää koko vyyhdin Keskustan niskaan. Tähän sanon: ei onnistu.
Kuluneina vuosikymmeninä meitä on yritetty nujertaa monta kertaa. Niin yritetään nytkin. Nyt ovat liikkeellä kaikki ne tutut voimat, joiden mielestä väärä puolue johtaa maata. Heidän mielestään pääministerinä on väärä henkilö. Hyvät ystävät, yhdessä me kokoamme jälleen voimamme ja vastaamme tähän haasteeseen.
Olen tehnyt oman vaalirahailmoitukseni oikein ja määräajassa.
Valitettavasti kymmenet kansanedustajat eivät ole näin tehneet. Tämä on tämän keskustelun ydin. Keskustelussa ovat suhteellisuuden rajat välillä ylittyneet. On myönnettävä että Keskustan piirissäkin on tehty virheitä.
Mutta me hoidamme kyllä omat velvollisuutemme. Odotan sitä myös muilta.
Julkisen keskustelun outo piirre on ollut se, että elinkeinoelämän vaalirahoitus - varsinkin kun päästään puhumaan yritysten nimistä - todetaan olevan jo lähtökohtaisesti tuomittavampaa kuin vaikkapa suurten ammattijärjestöjen. Eihän asia niin saa olla. Vaalityötä saa avustaa, se on osa kansanvaltaista toimintaa ja avustusten saajien on huolehdittava sääntöjä noudattamalla läpinäkyvyydestä.
Samoin pidän huolestuttavana sitä, miten yhteydenpitoa poliitikkojen ja elinkeinoelämän välillä yritetään käyttää todisteina jostain moraalittomuudesta. Luodaan vastenmielisesti ja valheellisesti kuvaa rikollisesta toiminnasta. Suomi on sisäisesti hyvin verkottunut yhteiskunta, jossa jatkossakin ministereiden, kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen on uskallettava käydä vuoropuhelua yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Eristäytymiseen ei pidä mennä.
Hallitus on kaikesta kohusta huolimatta täysin toimintakykyinen ja yhteistyö hallituksessa sujuu hyvin. Ei pidä unohtaa, että tänä keväänä olemme tehneet isoja ratkaisuja.
Turvallisuuspoliittisessa ajattelussamme tärkeintä on pysyä kiinni ajassa.
Sodan sijasta tärkeämpää on varautua tavanomaisempiin ns. laajan turvallisuuskäsitteen piiriin kuuluviin uhkiin kuten terrorismiin, köyhyys-ja kehitysongelmiin tai ilmastonmuutoksen seurauksena tuleviin sääilmiöihin. Siksi Keskustalle Nato ei ole tämän keskustelun ytimessä.
Eurooppalainen yhteistyö perustuu muunlaatuisten uhkien kuin eurooppalaisen suursodan torjumiseen. Toivon, että kaikki heräisivät vähitellen tähän todellisuuteen.
Suomelle ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aina tärkeää kansallisen liikkumatilan säilyttäminen. Nato-jäsenyys on mahdollisuus ja Naton kehitys erityisesti kansainvälisenä kriisinhallintajärjestönä ratkaisee Suomen jäsenyyden. Puolueen linjan mukaisesti mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys, mikäli poliittinen johto ensiksi esittää jäsenyyden hakemista. Puoluekokous päättää keskustan osalta aina kannasta sotilaalliseen liittoutumiseen.
Euroopan unionista ja sen toiminnasta on tullut osa arkipäiväämme. Se on läsnä niin ilmasto- ja energiapolitiikassa, aluepolitiikassa, maatalouspolitiikassa, liikennepolitiikassa kuin oikeus- ja sisäasioissa.
Unionin ääni kuuluu myös entistä vahvemmin maailmalla.
EU:n jäsenenä pystymme vaalimaan Suomen intressejä ja etuja kuin sen ulkopuolella. Myös vaikutusvaltamme kansainväliseen politiikkaan on paljon suurempi EU:n kautta kuin maamme kokomme muuten mahdollistaisi.
Pohjoinen sijaintimme ja olosuhteemme asettavat meille omat haasteemme ja niiden esillä pitäminen vaatii työtä. Tiukoista väännöistä huolimatta komissio on ymmärtänyt Suomen erityisolosuhteita. Tämä työ on kuitenkin jatkuvaa. Maatalouden välitarkistuksen ja ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat kumpikin tällä hetkellä käynnissä ja keskustalaiset ministerit ovat eturivissä pitämässä Suomen lippua korkealla. Maatalouden välitarkistukseen liittyen meidän on huolehdittava, että maitokiintiöistä luopuminen kompensoidaan Suomen kaltaisilla alueilla. Suomen maatilojen markkinatuotoista tulee noin 40 % maitotiloilta. Tämän olen kertonut myös komission puheenjohtaja Barrosolle ja Ranskan pääministeri Fillonille.
Ranskalla on tärkeä asema EU:n puheenjohtajamaana ja se haluaa päästä sopuun välitarkistuksesta syksyn aikana. Samoin naudan lihan ja tärkkelysperunan osalta on pidettävä kiinni siitä, että tuotanto jatkuu.
Maatalousuudistuksen osalta olen luottavainen. Olen tyytyväinen siihen, että tällä viikolla on yksimielisesti sovittu tuottajien kanssa esityksestä pohjoisen tuen tarkistamisesta. Esitys turvaa muun muassa maitotalouteen nykyistä joustavamman kehityksen ja avaa sikatalouden rakenneohjelman tulevaisuuden kehittämistä varten.
Minulle unioni on ihmisten asioiden hoitaja, jonka pitää palvella ihmisiä -meitä kaikkia eurooppalaisia. Se marssii ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijänä, huolehtii eurooppalaisen talouden vakaudesta ja kilpailukyvystä globaalissa maailmassa, turvaa ihmiselle turvallisen arjen ja huolehtii siitä, että kaikkialla Euroopassa on mahdollista asua ja yrittää. Visioni unionista on: " ihmisten Eurooppa - Eurooppa ilman rajoja".
Maalaisliitto-Keskustan parlamentaariset juuret ovat syvät. Jo itsenäisyyden alkuaikoina puolustimme yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa tasavaltaa. Poikkeuksen muodostaa sotien ja sotien jälkeinen aika. Silloin ulkopoliittinen valta keskittyi tasavallan presidentille.
Viimeisten 20 vuoden aikana valtiosääntöä on kehitetty kansanvaltaa ja parlamentarismia vahvistaen. Keskusta on edelleenkin valmis vahvistamaan parlamentaarista kansanvaltaa. Tämä on se linjaus, joka hyväksyttiin keväällä puoluevaltuuskunnassa ja nyt kokoontuva puoluekokous saa sen käsiteltäväkseen. Otamme täällä kantaa siihen, olemmeko valmiita vahvistamaan kansanvaltaa. Tämä on yksi puoluekokouksen tärkeimpiä linjauksia.
Olemme valmiita tekemään tämän työn avoimella mielellä yhdessä muiden puolueiden kanssa. Tämä ei ole hallituksen hanke vaan parlamentaarinen prosessi, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Hallitusohjelman mukaisesti perustuslain toimivuus arvioidaan. Sitä varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä. Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä tämä ensi syksynä käynnistyvä työ huolella.
Annamme täällä mandaatin omille edustajillemme parlamentaarista ohjausryhmää varten. Sen jälkeen neuvotteluissa muiden puolueiden kanssa vähitellen haetaan, mitä muutoksia halutaan tehdä ja niihin pitää löytyä riittävän laaja suomalainen enemmistö.
Suomen talouskasvu on ollut viime vuosina vahvaa. Tämän ansiosta työllisyys on parantunut koko maassa. Monessa perinteisessä kehitysaluemaakunnassa työllisyys paranee nyt kärkivauhtia. Hyvä työllisyyskehitys on auttanut ihmisiä hankkimaan elantonsa omalla työllään ja parantamaan siten itse omaa asemaansa. Hyvästä kehityksestä huolimatta meillä on edelleen liian monta työtöntä.
Talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat talouskasvun pitäminen vakaana ja siten työllisyyden pitämisen kasvu-uralla. Meidän on samanaikaisesti toimittava sekä lyhyen ajan kasvun edellytysten turvaamiseksi että pidemmän aikavälin kasvun edellytysten varmistamiseksi. Meidän on myös huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä.
Työllisyyden kasvu ei ole jatkossa niin nopeaa kuin ennen, koska me suomalaiset ikäännymme ja työikäisten määrä alenee. Tämän vuoksi talouskasvu perustuu jatkossa yhä enemmän siihen, että teemme asiat paremmin ja viisaammin vähemmällä väellä. Tämä on seurausta ikärakenteen muutoksesta. Aineellisen hyvinvoinnin perusta on yhä enemmän osaamisessa.
Ennusteiden mukaan talouskasvumme jatkuu vahvana vielä kuluvana vuonna, vaikka se hidastuu. Lähiaikojen talouskehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä, mikä liittyy mm. kansainväliseen taloustilanteeseen.
Inflaatio on noussut yhdeksi vakaata talouskasvua uhkaavaksi tekijäksi.
Hintatasoa ovat alkuvuodesta nostaneet erityisesti elintarvikkeiden ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen jyrkkä nousu sekä aikaisempia vuosia suuremmat palkankorotukset ja valmisteverojen korotukset.
Maailmanmarkkinahintoihin emme voi Suomessa juuri vaikuttaa, mutta esimerkiksi palkankorotuksien tasoon voimme kyllä.
Nykyinen öljyn hinta alkaa vahingoittaa maailman taloutta.
Öljyntuottajamaiden pitäisi lyhyen tähtäimen voittojen sijasta keskittyä maailmantalouden kasvun edellytysten turvaamiseen. Nyt tapahtuu jättimäinen varallisuudensiirto kuluttajilta tuottajille. Ensi viikolla EU:n huippukokouksessa keskustelemme tilanteesta ja komission esityksistä keinoiksi, joilla voimme vaikuttaa tilanteeseen.
Hallituksella on valmius veroratkaisuihin talouskasvun tukemiseksi.
Hallitus on alusta lähtien korostanut, tietäen, että suhdannekäänne tulee, että ajoittamme tuloveroratkaisut sellaiseen ajankohtaan, jossa ne parhaimmin tehoavat. Hallitus pyrkii pitämään huolen siitä, että ajoitus on oikea. Ajoituksen osalta budjettiriihi sattuu sopivaan aikaan, kun on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Veronkevennyksillä pystytään aina jonkin verran vaikuttamaan kotimarkkinoiden toimintaan ja työllisyyteen, mutta ajoituksen on oltava oikea ja mitoituksen uskottava, että se tehoaa.
Mielestäni kaikkea veronkevennysvaraa ei tule kuitenkaan käyttää ensi vuonna. Veronkevennykset tulisi kohdistaa erityisesti pieni- ja keskituloisille heidän ostovoimansa parantamiseksi.
Metsäteollisuutemme on parhaillaan suuren muutospaineen kohteena.
Maailmanmarkkinat muuttuvat ja ylikapasiteetti vainoaa alaa. Vierailin muutama viikko sitten Brasiliassa ja näin millainen valtava kasvuvauhti eukalyptuspuulla on. Vielä 1970-luvulla lajikkeet kasvoivat vuodessa 20m³, mutta nyt jo 50m³ hehtaarilla. Näiden paineiden päälle on tullut aivan ylimääräisenä taakkana Venäjän parin vuoden takainen puutullipäätös, joka toteutuessaan nostaa vientitullin ensi vuoden alussa 50 euroon kuutiolta.
Tässä salissa on sen verran paljon metsäosaamista, että jokainen tajuaa raakapuun kaupan tuollaisella tullimaksulla yksinkertaisesti loppuvan, mikäli siihen ei saada järkeviä helpotuksia, jotka auttaisivat erityisesti koivukuitupuun saantia.
Meillä on olemassa riski, että naapurimme päätösten takia tuotantoa Suomessa joudutaan supistamaan. Tämän lisäksi metsäteollisuuden kannattavuus heikkenisi puun hinnan noustessa koko Itämeren altaan alueella. Näillä olisi kielteinen vaikutus suomalaisten asenteisiin Venäjää kohtaan. Talouden heikentyminen ja työpaikkojen menetykset naapurin toimien takia olisi ainutlaatuista. Se olisi särö vuosikymmenien naapuruuspolitiikkaan, jota varsinkin keskusta on aina tukenut.
Me suomalaiset kyllä ymmärrämme sen, että Venäjän pitää saada kehittää omaa jalostustoimintaansa. Monet suomalaiset ja suomalaistaustaiset suunnittelevat parhaillaan omia investointejaan Venäjälle ja sinne on jo nyt investoitu merkittävästi. Puuta kyllä riittää molempiin tarkoituksiin.
Suomi haluaa rakentaa Venäjän kanssa hyvää yhteistyötä. Tuemme Venäjän WTO-jäsenyyttä ja haluamme, että Venäjän ja EU:n välille saadaan vapaakauppasopimus, mutta tässä välissäkin pitäisi toimia saman linjan mukaisesti.
Monet ovat minulle sanoneet, että ota vastapainoksi Itämeren kaasuputki.
Sitä emme tee, koska kaasuputken rakentamista arvioidaan Suomessa ympäristökysymyksenä, joka saattaa ratketa vasta oikeudessa. Hallitus ei siksi voi yksin lupaa edes ratkaista.
Kaasuputken kohdalla olemme olleet hyvin rakentavia. Korostamme kolmea asiaa, jotka on hyvä tietää sekä Venäjällä, Saksassa että muissa maissa:
1. Keski-Eurooppa tarvitsee lisää kaasua, ja siksi uusia putkiyhteyksiä pitää rakentaa. Kaiken lisäksi tämä on sama idea, joka oli jo 90-luvulla Neste-yhtiöllä.
2. Suomella ei ole tähän putkeen liittyviä energiaintressejä. Pystymme tyydyttämään kaasun tarpeemme nykyisellä Venäjältä tulevalla määrällä.
3. Asia on meille ympäristökysymys. Se tarkoittaa sitä, että putki ei ole meille poliittinen eikä missään nimessä turvallisuuspoliittinen ongelma.
Tässä hengessä Suomen hallitus tulee lupaa käsittelemään. Uskon, että ympäristöhaasteet kyetään nykytekniikalla ratkaisemaan
Uhkaavan tullitilanteen vuoksi kotimaisin toimin on turvattava, että kaikin keinoin pystytään turvaamaan puun saanti. Vetoankin puukaupan osapuoliin, että kotimainen puu saataisiin liikkeelle. Nyt pitää huolehtia siitä, että ainakaan kotimaiseen puupulaan ja kustannusongelmiin ei yksikään tehdas meillä kaadu. Tämä on suomalaisten itsensä käsissä.
Samalla vetoan teollisuuteen, että yksiköitä ei suljettaisi pysyvästi, vaan katsottaisiin kuinka hallituksen toimet puun saatavuuden edistämiseksi toimivat. Hallitus on tänä talvena tehnyt laajan paketin erityisistä liikenneratkaisuista verotukseen asti.
Tässä kokouksessa meillä on mahdollisuus keskustella politiikkaamme suunnasta ja tavoitteistamme. Päätämme linjauksista, joilla rakennamme tulevaisuuteen katsovaa ja menestyvää Suomea. Kutsumme suomalaiset rakentamaan kanssamme hyvää huomista puoluekokouksemme teeman mukaisesti.
Uskon, että lähdemme täältä Joensuusta entistä yhtenäisempinä kohti ensi syksyn kunnallisvaaleja. Taistelemme yhdessä voitosta.
Puheenjohtaja Matti Vanhanen Keskustan puoluekokouksen avajaisissa
01.05.08 Vappu on iloinen kevään ja työn juhla (kesk)
Suomalaisilla menee nyt paremmin kuin ennen. Perheiden tulotaso ja ostovoima ovat kasvaneet viime vuosina ripeästi. Perheillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia kuin aikaisemmin. Keskustajohtoinen hallituspolitiikka on luonut hyvinvointia koteihin ja työpaikoille.
Vappu on iloinen kevään ja työn juhla. Työtä ei olisi ilman yrittäjyyttä.
Hallitukseni politiikka perustuu työn, yrittäjyyden ja ahkeruuden edistämiseen. Se on myös sosiaalisempaa kuin mihin edellinen hallitukseni kykeni. Suuri työteliäs enemmistö luo perustan hyvinvointiyhteiskunnalle, joka pitää huolta heikoimmista. Palkansaajat, yrittäjät ja viljelijät muodostavat suuren enemmistön. Keskustan tavoitteena on koota yhteen kaikki ne tahot, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutta, eivätkä katsoa taaksepäin.
Opposition puheita kuunnellessa tuntee palaavansa aikakoneella neljäkymmentä vuotta taaksepäin. Oppositio haluaa löytää suuren maailmanselityksen menneestä maailmasta ja luokkataistelusta.
Haluan lausua erityisen tunnustuksen palkansaajajärjestöille. Samaan aikaan, kun poliittinen vasemmisto haikailee menneitä, palkansaajajärjestöt kantavat vastuuta koko Suomesta. Yhteistyömme on ollut hyvää. Se perustuu keskinäiselle arvostukselle ja luottamukselle.
Hyvää huomista rakennetaan suomalaisissa yrityksissä ja työpaikoilla.
Hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on parantaa työllisyyttä.
Palkkaratkaisuilla on työllisyyden kehittymisessä suuri merkitys.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen on arvioitava yhdessä, miten turvaamme suomalaisten perheiden ostovoiman ja yritystemme menestyksen myös tulevaisuudessa. Kilpailun osaavasta työvoimasta kiristyessä on olemassa riski, että palkkakilpailu ja sitä kautta inflaatiokierre pääsevät valloilleen. Tämä vaara on todellinen.
Elinkeinoelämä on aivan oikein hakenut palkkaratkaisuihin järjestelyä, joka aikaisempaa paremmin ottaa huomioon yritystason tarpeet. Ongelma vain on se, että ellei löydetä tapaa koordinoida palkkakehitystä myös monet muut alat seuraavat ja jopa menevät ohi yksityisen sektorin ratkaisujen.
Jo viime kierroksella julkisen sektorin suuria korotuksia selitettiin työvoiman saannin vaikeuksilla. Tällainen kierre johtaa meidät helposti vaikeuksiin.
Korkeista nimelliskorotuksista ei ole hyötyä, jos inflaatio syö ostovoiman. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että valitsemmeko korkeat kustannukset vai työpaikat? Viimeaikaisten puheenvuorojen perusteella palkansaajajärjestöt ovat näissä kysymyksissä olleet lähellä ajatteluani.
Maailmantalous on muutoksessa ja epävarmuus kasvaa. Viime vuodet ovat nostaneet monet kehitysmaat - erityisesti Kiinan - kilpailemaan kanssamme tuotannosta.
Samalla niiden kehityksen myötä ruuan ja energian kysyntä on pysyvästi ja nostaa hintoja. Ymmärrän suomalaisten huolen hintojen noususta. Inflaatio on nyt yleismaailmallinen ilmiö - sillä on turha tehdä sisäpolitiikkaa.
Meidän suomalaisten pitää näissä oloissa itse vastata siitä, että meidän työmme ja osaamisemme käy kaupaksi. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee.
Tulevista tuloveroratkaisuista päättäessään hallitus tulee ohjelmansa mukaisesti ottamaan huomioon suhdanteet, palkkaratkaisut ja julkisen talouden kestävyyden. Samalla verotusta pitää voida myös uudistaa.
Hyvinvointimme rahoitus perustuu jatkossakin vahvaan työntekoon ja yrittäjyyteen. Tässä mielessä hallitusohjelman yrittäjyyttä ja työelämän kehittämistä korostavat tavoitteet ovat keskeisiä. Työssä viihtyminen sekä työelämän ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat entistäkin ajankohtaisempia, kun pyrimme pidentämään ihmisten työuria. Perheiden hyvinvointi on myös työnantajan etu.
Talouden rakennemuutos luo epävarmuutta työelämään. Avoimen talouden aiheuttamassa muutoksessa turvana on kattava sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmämme. Se vähentää työttömyyden aiheuttamaa köyhyyden riskiä ja tukee uuden työn saamista. Tämä hallitus ei ole purkamassa näitä turvaverkkoja, vaikka oppositio sillä pelotteleekin. Päinvastoin kehitämme niitä edelleen aikuiskoulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmää uudistamalla.
Tavoitteena on yhdistää työmarkkinoiden vaatima joustavuus ja riittävä turva siten, että siirtyminen työstä työhön on turvallista ja nykyistä helpompaa. Perheillä on oikeus turvalliseen arkeen, työhön ja toimeentuloon kaikissa tilanteissa.
Varsinkin teollisuuden rakennemuutos jatkuu ja muutoksissa pitää kyetä ilman viivytyksiä löytämään koulutuksella tie uuteen työhön.
Ihmisten kannalta on vaarallista uskotella, että entinen voi jatkua, jos se ei kuitenkaan jatku. Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.
Keskustan politiikka on sekä kannustavaa että sosiaalista.
Keskusta on kansan suuren työteliään enemmistön puolue, joka muistaa köyhän asian ja katsoo rikkaiden perään.
Niistä, jotka eivät työhön kykene tai joiden elämäntilanne on muutoin vaikea, me pidämme huolta paremmin kuin vasemmisto. Tämä hallitus on käyttänyt sosiaalisten tulonsiirtojen korottamiseen enemmän rahaa kuin mikään hallitus vuosikymmeniin.
Esimerkiksi kansaneläkkeen tasoon ja alimpiin äitiyspäivärahoihin on voitu tehdä olennaisesti suurempi korotus, kuin mistä edellisessä hallituksessa kyettiin sopimaan. Näin opiskelijoiden juhlana on hyvä muistaa että opiskelijoitakaan ei ole unohdettu. Opintotukea korotetaan elokuussa ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite toteutuu. Ja yli kymmenen vuoden nollalinja päättyy.
Olemme myös käynnistäneet sosiaaliturvauudistuksen. Sen ensimmäiset esitykset tuodaan eduskunnalle tulevana syksynä. Uudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.
Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Ahkeruudesta tulee palkita.
Heikoimmista on pidettävä aina huolta. Tämä on meidän politiikkaamme:
uudistuspolitiikkaa vastuuta tunteville ihmisille. Keskusta on vastuullisen vapauden puolue. Luomme yhdessä hyvinvointia työllämme.
Kannamme vastuuta kaikista yhdessä.
Suomalaiset voivat katsoa luottavaisena tulevaisuuteen. Hyvään huomiseen ja turvalliseen arkeen kuuluvat yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen.
Perheinä toimimme yhdessä, työpaikoilla toimimme yhdessä ja politiikassa toimimme yhdessä. Keskusta kutsuu kaikkia suomalaisia mukaan tekemään yhdessä hyvää huomista suurelle työteliäälle enemmistölle: meille itsellemme ja perheillemme, työtovereillemme ja kaikille niille lähimmäisillemme, jotka eivät itse siihen kykene.
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
26.04.08 Parlamentaariset juuret ovat syvät (kesk)
Maalaisliitto-Keskustan parlamentaariset juuret ovat syvät. Jo itsenäisyyden alkuaikoina puolustimme yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa tasavaltalaista valtiosääntöä kuningasmielisten pyrkimyksiä vastaan.
Poikkeuksen tähän Keskustan pitkäaikaiseen traditioon parlamentarismin puolustamiseksi ja vahvistamiseksi muodostaa sotien jälkeinen aika.
Ulkopoliittinen valta keskittyi tuolloin korostetusti tasavallan presidentille. Myös muussa vallankäytössä tasavallan presidentin asema korostui.
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana valtiosääntöä on kehitetty kansanvaltaa ja parlamentarismia vahvistaen. Keskusta on edelleenkin valmis vahvistamaan parlamentaarista kansanvaltaa. On tärkeää, että Keskusta omassa puoluekokouksessaan arvioi perustuslain toimivuutta ja suhtautuu tulevaan työhön avoimesti yhteistyössä muiden kanssa.
Hallitusohjelman mukaisesti perustuslain toimivuus arvioidaan ja sitä varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä. Työ käynnistyy ensi syksynä. Toivon, että puolueet suhtautuvat arviointiin rakentavasti ja antavat kesän puoluekokouksissaan mandaatin omille edustajilleen ohjausryhmän työtä varten. Meillä on siihen nyt ainutlaatuinen tilaisuus.
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
TAKAISIN
28.03.08 Pohjois-Suomi Euroopan kaivosteollisuuden kärkeen
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi puhuessaan Keskustan Kainuun piirin piirikokouksessa, että jo tiedossa olevat ja suunnitteluasteella olevat kaivoshankkeet luovat uusia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen ja Kainuun kehitykselle. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoshanke tulee säteilemään työtä ja yrittäjyyttä alueelle. Osaavan työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota, sillä nyt useita hankkeita on käynnistymässä.
"Hallitus on liikennehankkeillaan varautunut osaltaan luomaan edellytyksiä tällä kehitykselle. Lisäksi on jo tiedossa, että Pohjois-Suomen satamien kautta uusien hankkeiden myötä kulkevien kuljetusten määrä tulee kasvamaan kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös pohjoisen satamia ja merenkulun edellytyksiä tullaan vahvistamaan ensi vuoden budjetissa", Vanhanen korosti.
Keskusta uskoo, että koko Suomella on mahdollisuus kehittyä ja menestyä omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Tämä edellyttää hallitukselta politiikkaa, jossa näitä vahvuuksia kehitetään ja tuetaan. Keskustan johdolla maata kehitetään kokonaisuutena kaikkia alueita vahvistaen.
Puheenjohtaja Matti Vanhanen Keskustan Kainuun piirin piirikokouksessa