Sinnemäki Anni (vihr)
21.08.08 Eteläisen Suomen metsiensuojelu tarvitsee hyviä esimerkkejä
17.05.08 Perusturvan tasoa korotettava (vihr)
19.04.08 Tupakan veron korotus välttämätön (vihr)
28.03.08 Säilöönottoa rajoitettava nykyisestä
24.11.07 Vuotoksen merkitys nappulaliigatasoa,
19.10.07 Aktiivinen maahanmuutto vaatii rinnalleen aktiivista kotouttamista,
12.10.07 Vapaa autoetu ja irtiotto Algeriasta,
22.09.07 Junalla matkustaminen tehtävä houkuttelevammaksi,
08.09.07 Turvapaikkapolitiikan täytyy muuttua,
24.08.07 Mihin unohtui ympäristö?
21.08.08 Eteläisen Suomen metsiensuojelu tarvitsee hyviä esimerkkejä
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anni Sinnemäki vaatii ripeyttä ja puoluerajat ylittävää poliittista tahtoa Etelä-Suomen metsien laajempaan suojeluun. Tarvetta suojelualueiden pikaiseen lisäämiseen on, sillä Etelä-Suomen metsistä suojeltuna on vain noin 2 %.
Nämäkin vähät alueet ovat pirstaloituneet ympäri Etelä-Suomea ja pinta-aloiltaan pieniä.
Seitsemisen kansallispuistossa Vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puhuneen Sinnemäen mukaan metsiensuojelun tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi laajentamalla olemassa olevia suojelualueita. Eräänä laajennusmahdollisuutena Sinnemäki esittää Pirkanmaalla sijaitsevien Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämistä.
- Vain riittävän suuret, yhtenäiset suojelualueet takaavat luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Siksi Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot on yhdistettävä yhdeksi metsämantereeksi. Toimenpide vaatisi noin 10 000 hehtaarin suuruisen laajennusalueen, josta jo nyt yli viidesosa on määritelty ympäristöarvometsäksi. Kyse on siis ennen kaikkea poliittisesta tahdosta, Sinnemäki toteaa.
Sinnemäki on erittäin huolissaan Suomen metsien tilanteesta ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisesta. Hänen mukaansa metsäsektorin ongelmat ja puunsaanti ovat olleet vahvasti esillä poliittisessa päätöksenteossa.
Nyt tarvitaan toimenpiteitä myös sille, että arvokkaita alueita saadaan nopeassa tahdissa suojelun piiriin.
- Ympäristöarvoista puhutaan enemmän kuin koskaan. Silti käynnissä on jatkuvia hyökkäyksiä luonnonsuojelun tärkeimpiä saavutuksia vastaan.
Tätä Vihreät ei hyväksy. On muistettava, että ilmastonmuutosta ei pysäytetä luontoarvoja tuhoamalla. Monimuotoisuuden tuhoutumisessa ja ilmaston lämpenemisessä on lopulta kyse samasta asiasta: liikaa luonnonvaroja tuhoavasta elämäntavasta, Sinnemäki toteaa.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki
TAKAISIN
17.05.08 Perusturvan tasoa korotettava (vihr)
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki listasi sosiaaliturvaa käsittelevässä linjapuheessaan suomalaisen sosiaaliturvan ongelmiksi köyhyyden, byrokratian ja lannistavuuden.
- Köyhyyden vähentäminen vaatii sosiaaliturvan uudistamista. Jopa 360 000 ihmistä joutuu edelleen turvautumaan toimeentulotukeen, joka on viimesijaiseksi tarkoitettu sosiaaliturvan muoto. Toimeentulotuki on valtava paperisota, joka pitää voittaa, kun elämä on muutenkin vaikeaa.
Lisäksi toimeentulotuesta säästäminen on vaikeaa, koska säästöt saatetaan tulkita tuloksi. Sama koskee sukulaisten antamia pieniäkin avustuksia, Sinnemäki totesi.
Työnteosta on tehtävä kannattavaa
Sinnemäki linjasi, että työllä ansaitusta palkasta on jäätävä jotain käteen. - Perusturvan ja palkkatulojen yhdistäminen johtaa usein tilanteisiin, joissa tämä ei toteudu. Pienet palkkatulot vähentävät tukia.
Tienatusta eurosta jää käteen vain muutama sentti. Näin ei pitäisi tapahtua, vaan perusturvalta töihin siirtymisen pitäisi olla palkitsevaa.
Perusturvan pitäisi olla Sinnemäen mukaan olla henkilökohtainen.
- Esimerkiksi puolison tulojen noustessa työmarkkinatuki pienenee.
Pahimmillaan perheen tulot putoavat. Kyse ei ole vain rahasta vaan myös vallasta. Ihminen pakotetaan taloudellisesti riippuvaiseksi puolisostaan, joskus jopa kämppäkaveristaan.
Nykyinen sosiaaliturva on monimutkainen. Kaikkein heikoimmat putoavat perusturvan ulkopuolelle, koska heidän voimansa eivät riitä tukiviidakossa selviämiseen. Lisäksi perusturva on nykyisellään moninkertaisen tarveharkinnan takana. Työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea harkitaan kutakin erikseen, kaikkia hieman erilaisilla kriteereillä. - Tarvitaan yhtenäinen perusturva, jonka hoitaminen keskitetään yhdelle luukulle Kelaan. Samalla tarveharkintaa on purettava ja järjestelmän joustavuutta lisättävä.
Perusturvan tasoa on korotettava
Sinnemäki totesi, että todellinen sosiaaliturvan uudistus vaatii perusturvan korottamista, koska nykyinen taso on jälkeenjäänyt.
- Perusturvan indeksisidonnaisuus on heikko, joten vuosi toisensa jälkeen, ilman erillisiä poliittisia päätöksiä, perusturvan tasoa on leikattu hintojen ja palkkojen noustessa. Juuri toimeentulotuen tarpeen vähentäminen on sosiaaliturvan uudistamisen tärkeimpiä tehtäviä.
- Perusturvan taso on yhtenäistettävä nostamalla kaikki perustuslain takaamat päivärahat vähintään kansaneläkkeen tasolle. Perusturvan uudistaminen saa maksaa. Uudistukselle on rakennettava tarvittaessa useamman vuoden mittainen rahoituspaketti. Hyvin tehtynä uudistuksen dynaamiset vaikutukset tuovat rahat takaisin valtion kassaan, Anni Sinnemäki totesi.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki
TAKAISIN
19.04.08 Tupakan veron korotus välttämätön (vihr)
Vihreät haluavat nostaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn terveyspolitiikan keskiöön. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, joka ei pyri ainoastaan korjaamaan ongelmia vaan ehkäisemään ongelmien syntymistä.
Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on terveydenhuollon maksu-uudistus.
Käsittelyn yhteydessä on tullut esiin, minkälaisia ongelmia paljon sairastavilla pienituloisilla ihmisillä on.
- Terveyspalveluiden maksukattoa ei maksu-uudistuksen yhteydessä koroteta, joten nyt tehtävät maksujen korotukset eivät kohdistu näihin ihmisiin.
Maksukatot ovat kuitenkin nykyisellään liian korkeita ja tähän ongelmaan on löydettävä ratkaisu, jotta paljon sairastavien pienituloisten asemaa saadaan parannettua. Maksukattojen yhdistämistä selvitetään tällä hetkellä Stakesissa. Vihreiden mielestä on välttämätöntä, että tämä vaikea hanke toteutuu, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki totesi.
Terveyserot kurottava umpeen
Vihreiden näkemys on, että terveyseroja pitää pystyä kuromaan umpeen.
Terveyden tasa-arvoa voidaan parantaa myös puuttumalla terveyden ulkopuolisiin asioihin kuten työttömyyteen, huono-osaisuuteen ja lapsiköyhyyteen.
- Tarvitaan kohdennettuja toimia kuten työttömien terveystarkastuksia.
Työterveydenhuoltohan on yksi suurimmista terveyseroja tuottavista tekijöistä. Ne, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, jäävät helpommin ilman hoitoa.
Terveyden edistäminen on kovaa talouspolitiikkaa. Sen todistavat muun muassa arviot sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevasta työvoimatarpeesta.
Jos pystymme myöhentämään 65 vuotta täyttäneiden hoivan tarvetta viidellä vuodella, se tarkoittaa, että työvoiman tarve vuonna 2040 vähentyy 130 000 hengellä. Lisää väkeä tarvitaan edelleen, mutta yli puolet vähemmän kuin nykyisellä hoivan tarpeella.
- Terveyden edistäminen vaatii sauvakävelyn ja joogan suosion lisäämistä.
Alkoholiveroa on syytä edelleen korottaa. Tupakan veron korotus on välttämätön toimenpide. Nimenomaan tupakalla on hyvin suuri rooli terveyseroissa, Sinnemäki korosti.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki
TAKAISIN
28.3.08 Säilöönottoa rajoitettava nykyisestä (vihr)
Joukko Metsälän vastaanottokeskukseen sijoitettuja turvapaikanhakijoita protestoi pidentyneitä säilöönottoaikoja vastaan syömälakolla. Lakon seurauksena säilöönottoaikojen pidentyminen on tullut näkyväksi.
- Viime vuonna säilöönoton keskipituus oli jo 28 vuorokautta. Lähes kuukauden säilöönotossa on jo kyse huomattavasta vapaudenriistosta kun on kyse ihmisistä, jotka eivät ole säilössä rikosten tähden, korostaa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.
Päätös säilöönotosta tehdään kahdeksi viikoksi kerrallaan, mutta päätös voidaan aina uusia käräjäoikeuden päätöksellä. Erityisiä perusteita ei uusimisen yhteydessä tarvitse esittää. Sinnemäki katsoo, että säilöönoton käytäntöjä olisi rajoitettava.
- Ensisijaisesti tulisi etsiä muita keinoja säilyttää yhteys Suomessa oleviin ulkomaalaisiin. Useissa tapauksissa riittäisi monessa muussakin yhteydessä käytettävä ilmoittautumismenettely. Säilöönottoa tulisi jatkaa vain erityisen painavista perusteista. Erityisesti lasten osalta olisi pohdittava nykyisen lain tiukempaa rajaamista.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki
TAKAISIN
24.11.07 Vuotoksen merkitys nappulaliigatasoa (vihr)
Euroopan unioni julkaisee tavoitteensa uusiutuvan energian lisäämiseksi ensi vuoden alussa.
- Uusiutuvan energian lisääminen on tarjonnut tietyille aluepoliittisten irtopisteiden kalastelijoille tekosyyn avata keskustelu laittomaksi todetusta ja moneen kertaan kuopatusta Vuotoksen altaasta, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki toteaa.
Voimalan tuottama sähkömäärä olisi joitakin promilleja Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Nykyisten voimaloiden tehoja nostamalla on saatavilla kolminkertainen määrä energiaa. - Vuotos kuuluu energiapoliittiselta merkitykseltään nappulaliigaan. Hallitusohjelman kirjaus vesivoiman tuntuvasta lisäämisestä tarkoittaa tehojen nostoa, ei Vuotoksen tai Kollajan altaiden kaltaisia ympäristörikoksia.
Tulevaisuus on uusiutuvassa energiassa, kaikessa energiaa säästävässä tekniikassa ja vähähiilistä maailmaa edistävissä ratkaisuissa.
Syöttötariffien käyttöönotto on paras keino edistää tuulivoiman käyttöönottoa ja suomalaisen tuulivoimateollisuuden kehittymistä. Näiden ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomen on oltava edelläkävijä.
- Valitettavasti Kokoomuksen kantti kovien päätösten tekemiseen ei tunnu ulottuvan ympäristöpolitiikkaan. Kokoomus haluaa mukavaa ja miellyttävää ympäristöpolitiikkaa, muissa asioissa tehokkuudella kyllä on väliä.
Veronalennuspuheisiin varovaisuutta
Istuvan hallituksen tähän mennessä kovin paikka koettiin Tehyn työtaistelun uhatessa sekä potilasturvalain säätämisessä.
- Valtio osallistuu rahoitukseen kuntien valtionosuuksien indeksijärjestelmän kautta. Valtio vastaa noin kolmanneksesta kustannuksista. Tässä tilanteessa veronalennuspuheiden suhteen pitäisi olla erityisen varovainen. Erityisesti julkisen talouden tasapainosta vastuussa olevan ministeri Kataisen tulisi tätä varovaisuutta noudattaa.
Verotuloja tarvitaan palveluiden järjestämiseen ja tähän suomalaiset ovat valmiita, Anni Sinnemäki huomauttaa.
Kuluvan hallituskauden aikana on jo tehty useita Vihreille tärkeitä päätöksiä, kuten päivähoidon nollamaksuluokan säilyttäminen, tekijänoikeusasioiden säilyminen opetusministeriössä sekä veikkausvoittovaroja koskeva päätös.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki
19.10.07 Aktiivinen maahanmuutto vaatii rinnalleen aktiivista kotouttamista
Suomi on vasta aktivoitumassa maahanmuuton lisäämiseksi. Toisin kuin monissa muissa maissa, maahanmuuton historia on meillä verrattain lyhyt ja maahanmuuttajien osuus väestöstä suhteellisen pieni.
- Olemme sikäli etuoikeutetussa asemassa, että voimme toisaalta ottaa opiksi toisten virheistä ja toisaalta ottaa mallia niistä hyvistä käytännöistä, joita maailmalla on vuosien mittaan luotu. Avoin maahanmuuttopolitiikka ei lakaise mahdollisia ongelmia maton alle vaan etsii niihin toimivia ratkaisuja, toteaa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.
- Maahanmuuton ongelmista puhumista ei pidä jättää vain maahanmuuton vastustajille, sillä heidän motiivinaan ei ole toimivien ratkaisujen etsiminen vaan rajojen sulkeminen, korostaa Helsingin vihreä kaupunginvaltuutettu Zahra Abdulla.
Kotouttamislaki antaa pohjan toimivalle kotouttamispolitiikalle. Lain kohderyhmä on kuitenkin rajattu, sillä sen ulkopuolelle jäävät niin työn kuin puolison perässä Suomeen muuttaneet. Esimerkiksi kotiäideille suomen kielen taito on ensiarvoisen tärkeä jo heidän oman hyvinvointinsa vuoksi.
Kielitaito vaikuttaa suoraan myös siihen, kuinka hyvin vanhemmat voivat osallistua lastensa koulunkäyntiin tai harrastuksiin.
- Kaikilla maahanmuuttajilla on oltava oikeus oman tasoiseensa kielenopetukseen. Jotta tähän päästään, on kohderyhmää laajennettava ja tasokursseja lisättävä. Se taas ei onnistu ilman lisäresursseja, toteaa Sinnemäki ja kehottaa hakemaan mallia esimerkiksi Tanskasta, jossa kuntia palkitaan kaikista kielikurssin käyneistä maahanmuuttajista.
Abdulla pitää vaatimusta molempien kotimaisten kielten osaamisesta maahanmuuttajien kohdalla kohtuuttomana. Hän kannustaa etsimään tapoja, joilla voidaan sekä turvata kaikkien suomalaisten oikeus palveluun molemmilla kotimaisilla että edistää maahanmuuttajien sijoittumista työelämään.
Zahra Abdulla on vielä harvoja maahanmuuttajataustaisia valtuutettuja. Hän arvioi seminaarissa maahanmuuttajanaisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja korosti sitä, nainen jaksaa vaikuttaa kodin ulkopuolisiin asioihin vasta sitten, kun oman kodin asiat ovat kohtuullisessa kunnossa.
Anni Sinnemäki
Zahra Abdulla
12.10.07 Vapaa autoetu ja irtiotto Algeriasta (vihr)
Suomi on viime vuosina sijoittunut häpeällisen huonosti kansainvälisellä
listalla, jolla arvioidaan maiden pärjäämistä ilmastomuutoksen
hillinnässä. Tänä vuonna nappasimme sijan 36 yhdessä Valko-Venäjän ja
Algerian kanssa.
Kilpailuissa huonosti menestyvillä on yleensä kaksi vaihtoehtoa. Voi
syyttää kisoja epäreiluiksi ja väittää, että on oikeasti paljon parempi.
Voi myös parantaa omaa suoritusta ja pyrkiä seuraavalla kerralla
paremmille sijoille. Tämän hallituksen tulee nostaa Suomi sinne, missä
muutkin Pohjoismaat ovat, eli listan kärkikaartiin.
Ilmastonmuutosta torjuttaessa ei kannata haukkua sääntöjä vaan suunnata
kriittiset katseet sinne, missä voi parantaa omaa suoritusta. Meillä
parantamisen varaa löytyy erityisesti liikenteestä, joka tuottaa noin
viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Pitkään elimme maailmassa, jossa valtio tuki vain autolla tehtyjä
työmatkoja. Junalla, bussilla tai ratikalla kulkevat saivat itse kustantaa
matkansa. Ei ole varsinaisesti ihme, että emme voittaneet ilmaston
hillintäkisaa. Työsuhdematkalippujen käyttöönotto tasoitti peliä hieman,
mutta eivät työmatkailijat vieläkään ole kaikki samalla viivalla.
Vapaa autoetu on räikeä esimerkki vielä vinksallaan olevista
kannustimista. Auton verotusarvo ei riipu päästöistä eikä oikein
ajokilometreistäkään, joten minkäänlaisia kannustimia autoilun
vähentämiseen ei ole. Päinvastoin. Puhtaan taloudellisesti ajatellen
vapaan autoedun saajan kannattaa julkisten sijaan käyttää autoa, josta ei
synny lisäkustannuksia. Vapaa autoetu voidaan verotuksella tehdä
kannattamattomaksi valinnaksi.
Ympäristötietoisemmat työnantajat ovat asettaneet ylärajoja työsuhde
autojen hiilidioksidipäästöille. Toiset rajoista ovat niin korkeita, että
niillä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa, mutta
joissakin kannustin toimii niin, että autoja oikeasti vaihdetaan
vähempipäästöisiin.
Verottaja voisi halutessaan vaikuttaa siihen, minkälaisia työsuhdeautoja
ihmiset valitsevat. Työsuhdeauton verotusarvo määräytyy auton ostohinnan
mukaan. Tulevaisuudessa myös päästöjen pitäisi vaikuttaa verotusarvoon.
Verotusarvo olisi suhteessa pienempi vähemmän päästävillä autoilla ja
suhteessa suurempi enemmän päästävillä autoilla. Länsiväylän aamutkin
voisivat näyttää toisenlaiselta.
PS: Ekologista verouudistusta vastustetaan useimmiten siksi, että
kulutukseen perustuvan verotuksen pelätään kohdentuvan rankimmin kaikkein
köyhimpiin. Koska sitä argumenttia ei nyt ole, jään mielenkiinnolla
kuulemaan, mitä millä vapaan autoedun edullisuutta puolustetaan.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki (vihr)
22.09.07 Junalla matkustaminen tehtävä houkuttelevammaksi (vihr)
On asioita joiden pitäisi olla Suomessa aivan toisin kuin nyt. Yksi näistä
asioista on junalla matkustaminen.
- Liikennejärjestelmässämme on jotain vikaan, kun matkustaminen
lentokoneelle Ouluun on edullisempaa kuin junalla. Järjestelmässä on
vikaa, kun yksittäisen ihmisen on edullisempaa valita auto melkein mille
tahansa matkalle Suomessa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki
kritisoi valtuuskunnassa.
Seuraavan kerran hallitus linjaa liikennepolitiikkaansa selonteossa, josta
päätetään helmikuussa ensi vuonna.
Selonteon täytyy sisältää keinot, jolla ihmisten tapoja matkustaa Suomessa
muutetaan. Junan houkuttelevuutta voidaan lisätä investoinneilla ratoihin,
joilla liikennettä saadaan nopeutetuksi, uusilla yhteyksillä ja uusilla
tavoilla järjestää paikallista liikennettä.
Selonteon yhteydessä pitää muistaa myös se, että investointi
palvelujärjestelmään voi myös houkutella matkustajia junan käyttäjäksi.
- Samaa tarkoitusta palvelisivat halvemmat lipunhinnat. Kaupunkien
joukkoliikenteessä tariffituki lipuille on sääntö eikä poikkeus. Se, että
näin toimittaisiin myös junien kaukoliikenteen suhteen, tulisi ottaa
vakavana mahdollisuutena, esittää Sinnemäki.
Kansanedustaja Anni Sinnemäki
08.09.07 Turvapaikkapolitiikan täytyy muuttua (vihr)
- Naisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset huomioitava
Turvapaikan saamisen kynnys on Suomessa liian korkea. Suomi ei ole ollut
maa, josta kaikki suojelua tarvitsevat ihmiset olisivat suojelua saaneet.
- Turvapaikanhakijoiden kertomuksista käy ilmi, että Ulkomaalaisviraston
päätökset ovat usein sellaisia, että jos ne nousisivat julkisuuteen, ne
sotisivat ihmisten oikeustajua vastaan. Hallitusohjelmassa on sovittu,
että Ulkomaalaisviraston käytännöistä ja linjasta tehdään selvitys. Tämän
tarpeellisuus on nyt ilmeinen. Selvitys pitääkin toteuttaa pikimmiten,
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki vaatii.
Nyt ihmisiä puhuttava Naze Aghain tapaus on jälleen kerran nostanut esiin
sekä tarpeen ottaa turvapaikkapäätöksissä huomioon naisiin ryhmänä
kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset että tarpeen inhimillistää turvapaikan
saamisen ehtoja.
- Kuten maahanmuuttoministeri Astrid Thors on todennut, naisiin
kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset täytyy osata ottaa huomioon turvapaikan
perusteena. Epäilen, että näin ei ole aina tapahtunut. Lisäksi päätöksessä
täytyy voida ottaa huomioon inhimilliset syyt. Joskus turvapaikanhakijan
palauttaminen kotimaahansa ei ole kohtuullista, Sinnemäki sanoo.
Hallitus on päättänyt uudistaa ulkomaalaislakia niin, että vastaisuudessa
humanitaariset syyt mahdollistaisivat oleskeluluvan myöntämisen. Sinnemäki
kiittää ministeri Thorsia aloitteellisuudesta tässä asiassa ja toivoo,
että hallitus saa pian sovittua lakimuutoksesta.
- Olen tyytyväinen, että kirkko on toiminnallaan haastanut päättäjät
arvokeskusteluun siitä, kenelle meidän pitää antaa suojelua ja millä
perustein, toteaa Sinnemäki.
Anni Sinnemäki
24.8.2007 Mihin unohtui ympäristö?
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja kansanedustaja,
valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen
hämmästelevät Vasemmistoliiton kritiikkiä ekologista verouudistusta
kohtaan. Sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika
Lapintie että puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen kritisoivat
Tampereella eilen ympäristöverojen korotuksia.
- Vasemmistoliitto yrittää markkinoida itseään punavihreänä puolueena. On
surullista, jos vasemmistoliittolaiset ovat ensimmäisinä vastustamassa, kun
Suomessa hallitus kerrankin aidosti yrittää tehdä ilmastonmuutokselle
jotain. Mihin unohtui punavihreydestä vihreys?, Anni Sinnemäki kysyy.
- Vasemmistoliitto lukee budjettiesitystä toinen silmä ummessa. Se huomaa
vain ympäristöverojen korotukset, ei lainkaan hallituksen toimenpiteitä,
joilla kevennetään verotaakkaa ja parannetaan ihmisten toimeentuloa.
Esimerkiksi eläkeläisten verotusta kevennetään ja opintorahaa ja
kansaneläkkeitä korotetaan, Sinnemäki listaa.
Vasemmistoliiton johtajat väittävät veronkorotusten kohdistuvan köyhiin.
Todellisuudessa eniten ympäristöveroja maksavat ne, jotka kuluttavat
eniten - siis useimmiten rikkaimmat.
- Jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa merkittävästi omaan verotaakkaansa.
Esimerkiksi säästämällä sähköä, eristämällä talo paremmin, valitsemalla
kohtuullisen kokoinen auto sekä korvaamalla autoilua kevyellä liikenteellä
voi omaa energialaskuaan leikata huomattavasti, Oras Tynkkynen muistuttaa.
Viime päivien dieselkeskusteluun Sinnemäki ja Tynkkynen peräänkuuluttavat
malttia. Valtiovarainministeriö ei ole vielä tehnyt omaa esitystään
ympäristöverojen jakautumisesta saatikka, että hallitus olisi sitä ehtinyt
käsitellä. Päätökset tehdään budjettiriihessä.
- Päästötaso on otettava vaiheittain huomioon kaikessa autoilun
verotuksessa. Verotuksella on pyrittävä yhtä aikaa kahteen tavoitteeseen:
on kannustettava sekä valitsemaan vähemmän päästäviä autoja että ajamaan
vähemmän. Ajoneuvoveron kokonaisuudistuksen yhteydessä dieselautoja
syrjivä käyttövoimavero voidaan poistaa, Tynkkynen katsoo.
Anni Sinnemäki
Oras Tynkkynen

