Oinonen Pentti (ps)

EU:STA VOI EROTA 16.04.08
Pelastustoimi pois valtion tuottavuusohjelmasta, 09.04.08
Kohti oppositiojohtajuutta, 03.08.07
31.01.08 Nyt haisee muukin kuin sellu (ps)

16.04.08 EU:STA VOI EROTA

Nyt se on sitten alkanut, nimittäin Euroopan Unionin uuden perustuslain eli Lissabonin sopimuksen käsittely. Jokainen ymmärtää, että EU:n nykyinen yhteinen valuutta, parlamentti ja armeija ovat toimineet savisena kivijalkana, joiden päälle nyt aiotaan rakentaa Euroopan liittovaltio -niminen huojuva talo.

Tähän taloon ollaan tekemässä seiniä ja ikkunoita luomalla unioniin ulkopoliittiset elimet. Samalla luodaan määräenemmistöihin perustuva päätöksentekojärjestelmä. Taloon tulee myös ovi, jonka avaamalla unionista pääsee pois. Euroopan unionista voi siis erota. Onneksi!

Suomella on yllin kyllin esimerkkejä ongelmista ajaa etujaan, osittain liian myötäilevän hallituksemme takia. Uuden sopimuksen myötä edellytykset ajaa asioitamme tulisivat heikkenemään entisestään.

Millaista demokratiaa?

Enemmistöpäätös on demokratiaa, mutta kysynpä vain millaista demokratiaa, kun sitä sovelletaan kansainvälisesti niinkin eripuraisella mantereella kuin Euroopassa. Olemmeko todellakin valmiit antamaan käytännön päätösvallan Suomeakoskevissa asioissa vieraille valtioille?

Tulevaisuudessa nykyisen Euroopan unionin kuusi suurinta maata voisivat parlamentissa päättää asioista keskenään, kaikkien unionin jäsenmaiden puolesta. Vaikka euromeppien paikat on jaettu Brysselin politbyroossa poliittisten suuntausten mukaisesti, esimerkiksi Saksan lähes sata edustajaa puhaltavat tarvittaessa yhteen hiileen. Siinä vaakakupissa ei Suomen tusina edustajaa vaikuta kovinkaan paljoa.

Edellisen perustuslain kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa pidetyissä kansanäänestyksissä pelästytti euromaanikot. Jotain oli tehtävä. Niinpä päätettiin epäileväisen kansan uunottamiseksi muuttaa perustuslakisopimuksen nimi Lissabonin sopimukseksi ja muokata sisältöä.
Tuloksena on sillisalaatti josta ei ota selvää Erkkikään.

Veri punnitaan

Helmikuun lopussa pidettiin Helsingin yliopistossa seminaari, jonka aiheena oli Lissabonin sopimus ja sen tuomat muutokset. Luennoitsijat myönsivät, etteivät täysin ymmärrä tämän sopimuksen sisältöä. Arvon kollegat. Jos sopimusta eivät ymmärrä oppineet oikeustieteilijätkään, niin miten mahtaa olla meidän kansanedustajien laita?

Muutamien viikkojen sisällä tämän salin niin sanottu veri punnitaan.
Silloin katsotaan, onko teillä edustajilla kanttia puolustaa Suomen itsemääräämisoikeutta, vai oletteko valmiit luovuttamaan sen lopullisesti pois? Onko puolueilla edes kanttia antaa yksittäisten kansanedustajiensa päättää itsenäisesti oman tunnon kysymyksenä Lissabonin sopimuksesta, vai varmistetaanko sopimuksen läpimeno jälleen kerran saneluun perustuvalla puoluepoliittisella ryhmäkurilla?

Miksi ei kansanäänestystä?

Lopuksi usein kansan keskuudesta esitetty kysymys: Miksi sopimuksesta ei pidetä kansanäänestystä? Nöyryyttääkö hallitus kansalaisia epäämällä heiltä mahdollisuuden sanoa oman mielipiteensä, ja pitääkö hallitus suomalaisia niin hölmöinä, etteivät he kykene äänestämään sopimuksen puolesta tai vastaan?

Perussuomalaiset eivät tule äänestämään perustuslakisopimuksen hyväksymisen puolesta.

Kansanedustaja Pentti Oinonen (ps)

TAKAISIN

09.04.08 Pelastustoimi pois valtion tuottavuusohjelmasta

Henkilöstömäärä riittämätön

Selonteossa on kiinnitetty huomiota siihen, että hätäkeskusten henkilöstömäärä on ollut riittämätöntä. Kuitenkaan selonteko ei halua sitoa hallitusta kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstön riittävyyteen. Ihmettelen tätä, koska ammattitaitoinen henkilökunta on pelastustoiminnan ehdottomia peruspilareita.

Hätäkeskusten henkilökunnalta odotetaan korkealuokkaista ammattitaitoa, johon kuuluvat kyky tehdä nopeita tilannearvioita sekä oman keskuksensa piirissä olevan alueen tunteminen. Onkin syytä huolehtia siitä, että hätäkeskuksille annetaan työrauha ja riittävä rahoitus. Näiden avulla rohkaisemme myös uusien opiskelijoiden tulemista alalle. Alimitoitettu henkilöstö reagoi kasvaneeseen kiireeseen ja stressiin sairaspoissaoloina.

Pois tuottavuusohjelmasta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kummastelee intoa sijoittaa hätäkeskustoiminta valtion tuottavuusohjelmaan. Silloin kun on kyse ihmishengistä, on kestämätöntä, että siihen liittyvää toimintaa mitataan rahalla. Mielestämme pelastustoimi olisi syytä ottaa pois tuottavuusohjelmasta. Missä mahtaa mennä se raja, jossa ihmisen pelastaminen ei enää ole tuottavaa?

Hätäkeskusuudistuksessa on lähdetty siitä, että keskusten määrää vähennetään ja aluejakoa muutetaan. Hallintovaliokunnan enemmistön lausumaehdotuksessa esittämä pyyntö kirjallisen selvityksen saamisesta, mikäli aluejakoa aiotaan muuttaa, ei takaa mitään. Todellinen kannanotto sisältyy vastalauseeseen, jossa edellytetään pysymistä nykyisessä aluejaossa.

On vaikeaa kuvitella, mitä hyötyä on uudistuksesta, joka tarkoittaa keskusten lakkauttamisia ja yhdistämisiä isommiksi yksiköiksi. Se voi ehkä säästää rahaa, mutta kysyn saadaanko näillä keinoin turvattua myös pelastuspalvelut. Erityisesti Lapissa ja Itä-Suomen maaseutukunnissa on ollut pitkään vaikeuksia saada poliisi tai palokunta paikalle ajoissa. Jos poliisien paikalle tulo kestää useamman tunnin, on puukkoakin ehditty pyöräyttää pahoinpidellyn selässä useamman kerran.

Lankaverkko tärkeä

Soneran suunnitelmat lankaverkkojen alasajosta eivät paranna syrjäseutujen asukkaiden erityisesti vanhusväestön asemaa millään muotoa. Tämä asettaa haasteita myös hätäkeskuksille. Kaikilla vanhuksilla kun ei ole edellytyksiä kännykän käyttöön joten toimiva lankaverkkoyhteys on syrjäseutujen asukkaille elintärkeä.

Lopuksi totean, että perussuomalaiset yhtyvät hallintovaliokunnan mietinnöstä tehtyyn vastalauseeseen ja tuemme edustaja Valppaan tekemiä lausumaehdotuksia. Toivomme, että eduskunta edellyttää tämän uudistuksen hoitamista siten, ettei sitä tarvitse jälkikäteen katua.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen

TAKAISIN

31.01.08   Nyt haisee muukin kuin sellu  (ps)

Suomalainen metsäteollisuus on viime vuosina paininut historiansa pahimmassa kriisissä. Perinteisesti metsäteollisuus ja sen tuotteet ovat olleet suomalaisten hyvinvoinnille merkittävä tulonlähde.

Kuitenkin viime vuosien aikana valtio on myynyt enemmistöomistuksiaan näissä yhtiöissä ja uusia ulkomaisia omistajia on tullut tilalle keräämään miljardivoittoja sekä kultaisia kädenpuristuksia. Tämä kehitys ei ole ollut hyväksi. Soneran 1990-luvun seikkailut Saksassa ja Stora Enson miljardiluokan hutiostot Yhdysvalloissa ovat jääneet suomalaisen veronmaksajan kontolle. Riskit jäivät, mutta omistajuus meni. Näin ei saa olla.
Viimeisin osoitus tästä on Stora Enson päätös lopettaa Kemijärven ja Summan tehtaat.
Valtio Stora Enson suuromistajana nosti kädet pystyyn ja sanoi, ettei pysty tekemään asialle mitään. Pääministeri kävi myöhemmin Kemijärvellä kehumassa toimeentulonsa menettäville paikallisille, kuinka hallituksen toimien ansiosta Kemijärvelle syntyy 100 uutta työpaikkaa 200 menetetyn tilalle. Summan työntekijöille on tiedossa 100 työpaikkaa, kun tehtaan sulkeminen tarkoitti potkuja yhteensä 450 hengelle.

Jos siinä on kaikki mitä maamme hallitus saa aikaiseksi kun 650 ihmistä menettää toimeentulonsa rahan vallan käskystä, ei voi kuin ihmetellä nykymenoa. Valtion omistajaohjauspolitiikka on mielestäni ollut täysin hunningolla jo vuosia. On erikoista, että SDP ehätti jokin aika sitten vaatimaan selvyyttä itse hallitusvuosinaan luomaansa valtion omistajapolitiikkaan, jota nykyinen hallitus orjallisesti noudattaa.

Herää kysymys kuka Suomessa oikein on isäntänä valtion omistamissa yhtiöissä, Suomen kansa ja sen valtuuttama nykyinen hallitus vai tuntematon suurpääoma?
Väkisinkin tulee mieleen EU-neuvottelut; minkä brysseliläinen sanoo, se on laki ja Suomen hallitus tottelee. Kansan eduista viis. Samanlainen sairas touhu on nyt vallalla Stora Ensossa.

Stora Enson Kemijärven ja Summan tuotantolaitosten alasajo tuntuu oudolta, kun otetaan huomioon, että yritys suunnittelee uusien tehtaiden rakentamista ulkomaille.

Nyt päätettyjen lakkautusten perusteina on käytetty muun muassa raaka-aineen saatavuusongelmia. Olen asiasta täysin eri mieltä, sillä puuta kyllä Lapissa riittää. Väitteet Lapin puuvarojen riittämättömyydestä ovat varsin hämmästyttäviä.
Paljon puhuttu ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan positiivisesti puun kasvuvauhtiin myös Itä- ja Pohjois-Suomessa, joten uhkaavasta puupulasta ei voi olla kyse.

On väitetty, että tehtailla olisi myös kannattavuusongelmia. Mielestäni kyse on vain siitä, että Stora Enson johto ja Suomen hallituksen ministerit luulevat kansalaisten olevan tyhmiä ja huijattavissa. Suuressa viisaudessaan he luulevat, etteivät kansalaiset tajua mistä tässä on kyse. Kyse on siitä, etteivät tehtaat tuota kyllin paljon voittoa suursijoittajille. Ne tuottavat vain miljoonia euroja miljardien sijaan, joten ne pitää lakkauttaa ja viedä pikavauhtia sinne, mistä suurvoitot saa tällä hetkellä halvemmalla ja nopeammin.

On pantava tutkintaan, ovatko Stora Enson toimivan johdon päätökset tehtaiden lakkauttamisista ja sen mukanaan tuomista irtisanomista olleet perusteettomia ja onko johto toiminut asiassa voimassa olevan lain mukaan. Mikäli rikkomuksia havaitaan, niin viranomaisten olisi ryhdyttävä selvittämään asiaa ja tarvittaessa viemään asia vaikka käräjille. Minusta tuntuu siltä, että nyt ei olla aivan puhtailla vesillä.

Pentti Oinonen, Kansanedustaja,  Perussuomalaisten 1. vpj

TAKAISIN

3.8.2007 Kohti oppositiojohtajuutta (ps)

Politiikka on jännä medialaji. Viime viikkoina on pääministerimme Matti Vanhanen ollut taas kovasti lööpeissä. Ei suinkaan naisseikkailujensa vuoksi, vaan kommenttiensa takia. Varmaan osa teistäkin on hiukan ihmetellyt mistä nyt oikein tuulee, kun Vanhasen suusta kuulee kommentointikieltoja. Minusta ainakin on kummallista, että pääministerimme kieltää muita ministereitä kertomasta omia mielipiteitään ajankohtaisista asioista.

Kiellon perimmäisenä syynä on esitetty, ettei ministerien kuulu kertoa mielipiteitä toisten ministerien hallinnonalaan kuuluvista asioista. Jos todellakin näin on, ei hallituksen tarvitsisi kokoontua eikä neuvotella lainkaan. Hoitaisihan jokainen ministeri itse oman tonttinsa päätöksentekoa myöten.

On pakko kysyä, onko maamme korkein johto ottamassa suuntaa kohti edesmenneestä Neuvostoliitosta ja Kekkosen ajan Suomesta tuttua tyyliä, jossa yksi kertoo mitä muut saavat sanoa?

Jos erehtyy sanomaan jotain muuta, on edessä puhuttelu ja epäilemättä tunariksi haukkuminen. Vanhasella riittää varmasti ihan riittävästi puuhaa vahtiessa puoluesihteerinsä sanomisia, joten en siltäkään kantilta katsoen oikein ymmärrä pääministerimme intoa tukkia ministereidensä suita.

Keskustassa tuntuvat rivit olevan muutenkin sekaisin. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonenhan ehti äskettäin kosimaan puoluettamme, väittäen puolueidemme aatteellisen pohjan olevan samanlaiset. Jos herra Korhonen on todellakin sitä mieltä, että maaseudun alasajo ja Euroopan Unionin nuoleskelu ovat myös osa perussuomalaisten aatteellista pohjaa, olisi Korhosen syytä lukea puolueemme ohjelmaa hieman tarkemmin.

Uskon, että jos joku tässä yhdistyy johonkin, se on Keskustan kepulipolitiikkaan ja maataloutemme alasajoon kyllästynyt äänestäjäkunta, joka liittyy Perussuomalaisiin. Me otamme mielellämme vastaan suurimman puolueen aseman ja oman paikkamme Euroopan Unionin kabineteissa edustaessamme Suomea, tasavertaisina muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa.
Niissä kabineteissa ei pidä istua hiljaa silloin kun esimerkiksi maataloutemme eduista päätetään.

Maataloudesta puheen ollen, Maatalouden kehittämisrahasto eli Makera jäi ilman tarpeellista lisärahoitusta ennen juhannusta pidetyissä eduskunnan viimeisissä äänestyksissä. Hallitus ehdotti alun perin sadan miljoonan euron määrärahaa, jonka totesin olevan riittämätön. Ehdotinkin sadan kahdenkymmenen miljoonan euron määrärahaa ja ennustin, että jos valtio päätyy vain sataan miljoonaan euroon, loppuvat rahat saman tein.

Näinhän siinä sitten kävi. Ei mennyt kauaa kun saimme lukea lehdistä, kuinka ministeriö joutui kieltämään Makeraa ottamasta vastaan hakemuksia ja käsittelemästä niitä, koska, yllätys yllätys, rahat loppuivat. Kaiken huipuksi osa keskustalaisista äänesti korotusesitystä vastaan. Toisaalta täytyy olla kiitollinen, ettei demareiden esitys 50 miljoonan euron vähennyksestä Makeran rahoitukseen mennyt läpi.

Hallitus ilmoitti muutama päivä sitten keskituloisia eläkkeensaajia hyödyttävistä veronalennuksista. Tämä on nyt sitten osa sitä keväällä julkaistua porvarihallituksen hallitusohjelmaa, jossa eläkeläisille luvattiin parempaa toimeentuloa. Valitettavasti tämä veroalennus ei koske pienituloisimpia eläkkeensaajia. Esitin keväällä mielipiteenäni, että hallituksen pitäisi aloittaa eläkeläisten verotuksen keventäminen niistä, jotka saavat eläkettä kaikkein vähiten. Heillä on tällä hetkellä suurin hätä ja huoli turvatusta toimeentulosta. On nurinkurista, että ensin maksaa koko ikänsä veroja palkasta, ja sitten joutuu maksamaan kovaa veroa vielä vähäisestä eläkkeestäkin. Vaikka hallitus nyt lupaileekin, että tämä veronalennus tuo eläkkeet samalle tasolle palkansaajien kanssa, se ei valitettavasti pidä paikkansa. Meillä täällä Suomessa nimittäin osataan tämä kaksoisverotus.

Mitä sitten kokoomukselaisen valtiovarainministeri Kataisen keskiviikkona esittämä valtion talousarvioesitys tuo tullessaan.

Ei ainakaan pienituloisille eläkeläisille tuo lohtua tulevaisuuden näkymiin. Nyt luvataan 20 euron korotus mutta sehän on jo ennakkoon syöty kun sähkö, polttoaine sekä terveyskeskusmaksut kallistuvat, joita juuri eläkeläiset jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat ja kuluttavat.
Laittaakin miettimään onko eläkeläiset Suomessa lainsuojattomia koska vuodesta toiseen heidän etujaan kavennetaan. Kyllä Sudet ja muut villieläimet ovat nykyisenkin hallituksen saati sitten edellisen suojeluksessa ja niistä pidetään huolta mutta toisin näyttää olevan eläkeläisten ja pienituloisten kohdalla.

Hoitohenkilökunnalle Kokoomus lupasi vaalien alla reteesti 500 euron kuukausikorotuksen, mutta kas kummaa Kataisen talousarvioesityksessä siitä ei mainittu sanakaan. Pahasti näyttää siltä että heidän vaalilupauksensa olivat mätäkuun juttuja.

Toivon todellakin, että nyt kun rikkaiden ja keskituloisten asioita on pantu kuntoon, niin myös kaikkein köyhin kansanosamme, olivat he sitten nuoria opiskelijavanhempia, työttömiä, sairaita tai eläkeläisiä, huomioitaisiin. Kokoomus ja ruotsalaiset ovat toistaiseksi huomioineet vain omat äänestäjänsä toimiessaan hallituksessa.

Nyt oppositiossa olevat sdp ja vasemmistopuolueet huutavat yhteen ääneen, että hallitus tekee väärin ajaessaan omien äänestäjiensä etuja. Nämä samaiset herrat ja rouvat ovat itse istuneet hallituksessa vuosia, mutta mitä he itse tekivät omien äänestäjiensä hyväksi? Eivät mitään. Sen sijaan poistivat muun muassa varallisuusveron, joka hyödyttää lähinnä suurien porvaripuolueiden äänestäjiä. Ilmeisesti tämän poiston tarkoitus oli kalastella osakkeilla rikastuneiden ääniä, sillä onhan monilla demarijohtajillakin näinä päivinä mahtavat osakesalkut.

Taisi siinä tohinassa demarien johdolta kuitenkin unohtua, että se onni mikä itsellä on, ei ole toisella eli tässä tapauksessa köyhillä ja niillä, jotka kokivat puolueiden unohtaneen periaatteensa ja kaikkein tärkeimmän eli sen, keiden toimesta he ovat olemassa. Peiliin katsomalla ovat puolueet perinteisesti löytäneet syypäät vaalitappioihin, näin kannattaisi varmasti SDP:n tehdä myös nyt.

Eduskunnassa tarvitaan nyt uudenlaista oppositiojohtajuutta ja sen perussuomalaiset ovat valmiita ottamaan, sellaista johtajuutta, joka ei puhu yhtä ja tee toista. Nämä niin sanotut vasemmistopuolueet ovat unohtaneet köyhät ja vähäosaiset. Kun puolueen politiikka vaihtuu epätoivoiseksi ääntenkalasteluksi ja omien perusperiaatteidensa unohtamiseksi, on kansan aika tehdä asiasta omat päätelmänsä. Näin kävi kevään eduskuntavaaleissa. Suomalaisten vuoksi on tarpeellista, että uudet voimat astuvat johtamaan ja puolustamaan Suomen kansan ja suomalaisen kansanvallan etuja.

Seuraavat vaalit ovat syksyllä 2008 kunnallisvaalien muodossa. Meitä Perussuomalaisia pelätään, sen näkee siitä että kilpailevat puolueet vähättelevät ja haukkuvat meitä kurat housuissa ja tekevät yhdistymisehdotuksia, joiden realistisuus on täysi nolla.

Olen varma siitä, että me Perussuomalaiset vahvistamme näissä tulevissa kunnallisvaaleissa oppositiojohtajuuttamme entisestään. Valtakunnantasolla me olemme ottaneet johtajuuden käsiimme ja kunnallisella tasolla sen vuoro tulee vuonna 2008. Palautamme suurpuolueiden pöytälaatikkoonsa unohtamien kansalaistemme asiat jälleen pöydälle. Sitä ei mikään muu puolue kuin Perussuomalaiset halua ja pysty tekemään.

Kansanedustaja Pentti Oinonen (ps)

TAKAISIN