Kasvi Jyrki (vihr)
10.07.08 Sormenjälkirekisteri vaarantaisi kansalaisten
yksityisyydensuojan ja tietoturvan (vihr)
26.06.08 Enemmistö uusista henkilöautoista sähköautoja vuonna 2018 (vihr)
25.10.07 Tietoyhteiskunnan kansalaioikeudet unohdettu,
10.07.08 Sormenjälkirekisteri vaarantaisi kansalaisten
yksityisyydensuojan ja tietoturvan (vihr)
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron vaatimus kaikkien kansalaisten sormenjäljet käsittävän rekisterin perustamisesta rikkoo kansalaisten yksityisyydensuojaa sekä asettaa heidät alttiiksi vakaville tietoturvarikkomuksille ja identiteettivarkauksille.
- Meidän biometriset tietomme ovat tulevaisuudessa rahanarvoista tavaraa paljon arvokkaampaa kuin meidän luottokorttimme numero ja tarkistenumero.
Mutta luottokortin numeron voi aina vaihtaa, jos se joutuu vääriin käsiin.
Sen sijaan sormenpäätään ei voi vaihtaa, kirjoittaa Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi.
Suurin osa rekisterin sormenjäljistä saataisiin biometristen passien myöntämisen yhteydessä. Kaikki maat eivät ole kuitenkaan tällaista tietokantaa perustamassa.
- Sormenjälkien tai DNA-tunnisteiden sisällyttäminen biometristen passien RFID-siruihin ei edellytä passinhaltijoiden sormenjälkien keräämistä pysyvään tietokantaan. Riittää, että passin myöntäjä vertaa passissa olevaa sormenjälkeä passin haltijan sormenjälkeen, Kasvi jatkaa.
Suomi on liittynyt ns. Prümin sopimukseen, joka velvoittaa Suomen poliisiviranomaisia avaamaan sormenjälki- ja DNA-rekisterinsä myös muiden sopimusmaiden ja jatkossa kaikkien EU-maiden turvallisuusviranomaisille. Lähivuosina biometrisiin passeihin tallennetaan todennäköisesti myös DNA-tunnisteet, jolloin kaikkien suomalaisten sormenjälki- ja DNA-tiedot ovat paitsi Suomen myös muiden Prüm-maiden viranomaisten käytettävissä.
Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr)
TAKAISIN
26.06.08 Enemmistö uusista henkilöautoista sähköautoja vuonna 2018 (vihr)
Suomea on totuttu pitämään huipputekniikan maana, mutta sähköautojen edistämisessä olemme jäämässä pahasti kelkasta. Ruotsin ja Tanskan esimerkkiä seuraten Suomessa on ryhdyttävä panostamaan ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta järkeviin sähköautoihin.
- Tavoitteeksi tulee ottaa, että enemmistö Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista on 10 vuoden kuluttua sähköautoja, vaatii Jyrki Kasvi.
Sekä sähkö- että polttomoottorilla toimivat hybridiautot vähentäisivät jo nyt hiilidioksidipäästöt kaupunkiliikenteessä puoleen. Sähköverkosta ladattavat hybridiautot ovat tulossa markkinoille parin vuoden sisällä.
Niissä pyritään 50 kilometrin ajomatkaan akuilla ja 15 minuutin latausaikaan.
- Autoilun verotus on porrastettava jyrkemmin päästöjen mukaan, ja vuotuinen 400-500 euron käyttövoimavero on välittömästi poistettava sähköautoilta, jollaisina verottaja pitää myös ladattavia hybridiautoja.
Sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten tekniikoiden suosion lisääminen on nostettava merkittäväksi tieliikenteen päästövähennyskeinoksi energia- ja ilmastostrategiassa, vaatii Kasvi.
Tanskassa valtio on luvannut sähköautoille sadan prosentin veronalennuksen.
Yhdessä auto-, akku- ja latausverkkovalmistajien kanssa toteuttavan sähköautojen edistämisprojektin tavoitteena on saada Tanskaan sekä autoja että kattava latausasemien verkosto.
Ruotsissa Fortum on käynnistänyt Tukholman kaupungin kanssa hankkeen latausjärjestelmän rakentamiseksi kaupunkiin siihen mennessä, kun ladattavat hybridit tulevat markkinoille. Ruotsin hallituksen toimesta kaavaillaan voimakasta tukea sähköautoille ja sähköautoja palvelevan latausverkoston rakentamista koko maahan. Ruotsissa, samoin kuin Norjassa, sähköautoille annetaan merkittäviä verohelpotuksia jo nyt.
- Myös Suomessa valtion ja kuntien tulee pyrkiä tiiviimpään yhteistyöhön yritysten kanssa. Lisäksi kaupungit voisivat myöntää sähköautoille oikeuden ilmaiseen pysäköintiin, esittää Kasvi ja muistuttaa, että samalla vähenisivät hiukkaspäästöistä johtuvat terveysongelmat sekä liikenteen meluhaitat.
Sähköautojen käyttöönottaminen nostaisi sähkönkulutusta, mutta lisäys olisi varsin maltillinen: puoli miljoonaa sähköautoa käyttäisi vain kaksi ja puoli prosenttia Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Tämä sähkö voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä.
Kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi
TAKAISIN
25.10.07 Tietoyhteiskunnan kansalaisoikeudet on unohdettu (vihr)
Suomen tietoyhteiskuntakeskustelusta on unohdettu sananvapauden ja
yksityisyyden kaltaiset perusoikeudet. Esimerkiksi viime vuonna
julkistetussa kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa vuosille
2007-2015 ei mainita kansalaisoikeuksia sanallakaan.
- Tämä on pelottavaa aikaa, kun poliitikot suorastaan kilpailevat sillä,
kuka rajoittaisi kansalaisten oikeuksia eniten, Vihreiden
varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Kasvi totesi avatessaan Vihreän
eduskuntaryhmän eduskunnassa järjestämän seminaarin, Digitaalinen
vallankumous - miten turvata yksityisyyden suoja.
Eduskunnassa kysytään usein, mitä salattavaa tavallisella lainkuuliaisella
kansalaisella on, jos viranomaiset saavat lisää toimivaltuuksia valvoa
ihmisten elämää. Tarkoituksenahan on vain suojella kansalaisia.
- Pelko ja populismi ovat vahva ja vaarallinen yhdistelmä, Kasvi muistuttaa.
- Lapsipornon ja terrorismin nimissä ajetaan läpi lakeja ja direktiivejä,
joita halutaan hetken päästä käyttää myös muuhun valvontaan. Lapsipornon
sulkulistoja on jo vaadittu käytettäväksi nettipokerin torjuntaan, ja
tekijänoikeusjärjestöt ovat vaatineet kansalaisten teletunnistetietoja
haltuunsa.
Viranomaisten valtuuksien lisäämisen vaatijoilta unohtuu helposti, että
samoja valtuuksia käytetään maailmalla laajalti myös poliittisen sorron
välineinä. Mielipiteiden ja yhteiskunnallisen toiminnan valvonta on
nykyteknologialla hyvin helppoa.
- Millaista tietoyhteiskuntaa me oikein olemme rakentamassa? Kasvi kysyy.
- Onko siinä kohta enää mitään suojaamisen arvoista?
Kansanedustaja Jyrki Kasvi