Hautala Heidi (vihr)

Euroopan vihreät eivät halua suomalaista ydinvoimaa (vihr)13.04.08
Päättäjien ja kansalaisten opiskeltava elikaariajattelua (vihr) 04.03.08 
Ydinvoima on auringonlaskun energiaa 07.02.08
Maatalouden 141-päätös mahdollisuus eettiselle ruoantuotannolle 28.11.07
Liikenteen biopolttoaineelle tarvitaan ympäristökriteerit  01.11.07 
Valtion on sitouduttava budjettiriihessä kehäradan rakentamiseen, 30.08.07
Suomen esitettävä EU:lle pakollisia gmo-rehumerkintöjä, 28.08.07
Rosenholzissa avoimuudelle ei laillisuusesteitä


13.04.08 Euroopan vihreät eivät halua suomalaista ydinvoimaa (vihr)

Euroopan vihreä puolue tuomitsi yksimielisesti Suomessa vireillä olevat uudet ydinvoimahankkeet kokouksessaan Ljubljanassa Sloveniassa.
Tänään hyväksytyssä kannanotossaan Euroopan vihreät kehoittivat Suomen hallitusta näkemään, että ydinvoimalla ei voida ratkaista ilmastonmuutosta.

Euroopan vihreiden mukaan ydinvoimalla on lisäksi tunnetut riskinsä.
Niihin kuuluvat suuronnettomuuden mahdollisuus, ydinjäteongelma, ydinaseiden leviäminen ja ydinterrorismi sekä ympäristö- ja terveysuhkat.

– Otamme mielihyvin vastaan tuen eurooppalaisilta sisarpuolueiltamme.
Ne ymmärtävät, että kansainvälinen ydinvoimateollisuus käyttää hyväkseen Suomen ilmapiiriä, joka antaa muille maille mahdollisuuden ulkoistaa ydinvoimantuotantoa Suomeen, paikalla ollut kansanedustaja Heidi Hautala sanoo.

Euroopan vihreä puolue kiinnittää huomiota siihen, että Suomen ydinvoimahankkeisiin liittyy vahva kansainvälinen kiinnostus ja että vanhentunut kaivoslaki on tehnyt Suomesta uraaninetsinnän kohteen.
Euroopan vihreät myös ihmettelevät, että Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin vakavista vastoinkäymisistä huolimatta Suomessa on vihreillä useita ydinvoimalahankkeita.

"Jos nämä suunnitelmat toteutetaan, Suomi tuottaisi muulle Euroopalle ydinvoimaa, ja huolehtisi muiden maiden puolesta niiden Suomessa sijaitsevien ydinvoimaloiden ydinjätteestä, jota jopa saatettaisiin tuoda Suomeen muualta", Euroopan vihreiden kannanotossa varoitetaan.

"Haluamme Euroopan ottavan ympäristövastuunsa vakavasti ja toteuttamaan vihreän energiavallankumouksen. Sanomme suomalaiselle ydinvoimalle 'ei kiitos'", kannanotossa todetaan.

– Suomen vihreät saavat eurooppalaiselta puolueeltaan tukea pyrkimykseileen energiatehokkuuden, energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämiseen vaihtoehtona ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille, Hautala kiittää.

Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr)

TAKAISIN

04.03.08  Päättäjien ja kansalaisten opiskeltava elikaariajattelua  (vihr)

Kansanedustaja Heidi Hautala on huolissaan Suomessa käydyn energia- ja ilmastokeskustelun tasosta. Keskustelussa Vihreitä on syytetty"haihattelusta", kun puolue on tarjonnut uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen perustuvaa kokonaisratkaisuaan.

- Valitettavasti yksinkertaisten energiaratkaisujen aika on ohi, ja myös keskustelussa olisi päästävä eroon yksinkertaistuksista. Päättäjien olisi opeteltava ekologista lukutaitoa ja elinkaariajattelua, Hautala esittää.

Heidi Hautala toivottaa tervetulleeksi kansalaisjärjestöjen Polttava kysymys -kampanjan. Siinä vaaditaan Suomeen ilmastolakia, jossa määriteltäisiin vuosittaiset päästövähennykset. - Laillisesti sitova tavoite takaisi sen, ettei lyhytnäköinen talouspolitiikka tee tyhjäksi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suomi voisi ehdottaa, että EU:n vakaus- ja kasvusopimusta täydennettäisiin sitovilla, vuosittaisilla päästövähennystavoitteilla, Hautala ehdottaa.

- Vesivoiman lisärakentamisesta puhutaan nyt unohtaen, että Suomessa ei ole sellaisia korkeuseroja, että vesivoimaa olisi kovinkaan paljoa enää hyödyntämättä. Suomen osalta Vuotos kattaa 0,4 % sähkön ja 0,1 % energian kokonaiskulutuksesta. Allasrakentaminen ei ratkaise Suomen energiakysymystä eikä meidän tarvitse uhrata ainutlaatuista luontoamme uusiutuvien
energialähteiden lisäämiseksi. Ministeri Mauri Pekkarinen on kääntänyt keskustelun päälaelleen: hän vaatii Vuotoksen allasta tuulivoiman tarvitsemaksi säätövoimaksi, kun itse asiassa Vuotosta tarvitaan ydinvoiman säätövoimaksi. Vuotos on siis ydinvoimateollisuuden märkä uni, Hautala sanoo.

- Liikenteen biopolttoaineita lisätään maailmassa nyt sellaista vauhtia, että kehitysmaiden ruokaturva ja luonnon monimuotoisuus ovat vakavasti uhattuina. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii polttoaineiden kokonaiskulutuksen vähentämistä ja ekologisesti tervettä yhdyskuntasuunnittelua. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat sitä luokkaa, että siitä ei ole ilmastoystävälliseksi polttoaineeksi, enkä usko EU:n lämpenevän Suomen viherpesuyrityksille. Tietysti myös tuulivoimaa
rakennettaessa on otettava kaavoituksessa huomioon maisemahaitat, Hautala luettelee.

- Ydinvoimasta puhutaan ikään kuin uraaninlouhinnan ja ydinjätteiden muodostamia ympäristöongelmia ei olisikaan. Miten ihmeessä tällainen silmänkääntötemppu on onnistunut? Ydinvoimateollisuuden omissa visioissa noin viisi prosenttia maailmanlaajuisesti tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan ydinvoimalla. Seuraavien 20 vuoden aikana pitäisi
rakentaa 350 ydinreaktoria ja silti 95 % päästövähennyksistä pitäisi saavuttaa muilla keinoilla. Ydinvoima tuottaa vain sähköä, ja Suomenkin kasvihuonekaasupäästöistä 90 % syntyy aivan muualla, Hautala muistuttaa.

SÄÄSTÖ HAITATTOMIN ENERGIANLÄHDE

- Energiatehokkuuden lisääminen ja puhdas energiansäästö ovat ylivoimaisesti haitattomin ja halvin energianlähde. Kuitenkaan tämä oivallus ei näy käytännössä. Energiaa tuhlataan Suomessa valtavasti. Eikö energia olekaan liian kallista, vai olemmeko vain haluttomia muuttamaan tottumuksiamme? Parempaan energiatehokkuuteen ja energiankulutuksen kasvun taittamiseen on olemassa monia tehokkaita ohjauskeinoja matalaenergiatalojen suosimisesta sitoviin energiansäästösopimuksiin.
Paljon sähköä kuluttavien kotitalouksien verotusta voisi myös Ruotsin tapaan rohkeasti korottaa ja ohjata siten kuluttajia energiatehokkuuteen.
Ja missä viipyvät keinot, joilla sähkönkuluttajat voivat itse osallistua kalliiden kulutushuippujen tasaamiseen, Hautala kysyy.

- Kansalaiset ovat tutkimusten mukaan valmiita muuttamaan elintapojaan.
Poliitikkojen pitäisi uskaltaa ratsastaa tämän aallon harjalla. Onneksi meillä on pääministeri, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen torjunnasta jopa tärkeimmän tavoitteensa. Hän puhuu lämpimästi taloudellisten ohjauskeinojen ja investointitukien puolesta, jotta kansalaisille tehtäisiin helpommaksi valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Aikaa ei ole hukattavaksi, joten hallituksen pitäisi kiirehtiä toimenpiteitä, Heidi Hautala toteaa.

Kansanedustaja Heidi Hautala  (vihr)

TAKAISIN

07.02.08  Ydinvoima on auringonlaskun energiaa

Suomessa on käynnissä hengästyttävä kilpajuoksu uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi, kuudennen ja ehkä seitsemännenkin, viidennen ollessa vielä rakenteilla.

TVO ja Fortum ovat tänään ilmoittaneet jättävänsä hallitukselle kumpikin oman ydinvoimalahakemuksensa. Lisäksi saksalaisen energiajätti E.Onin ympärille luodulla Fennovoimalla on meneillään ydinvoimalaselvitys neljällä paikkakunnalla. Niillä asuvat ihmiset huomaavat heräävänsä painajaiseen, joka on totta. Tilanne on kansainvälisesti täysin ainutlaatuinen.

Yhtiöiden kaavailut uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi Suomeen osoittavat yritysten piittamattomuutta yhteiskunnan energiapoliittisesta kokonaisedusta.

Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi Suomelle tulossa olevien uusiutuvien energialähteiden tavoitteen täyttämisen. Yhtälö, jossa yhtä aikaa tavoitellaan sekä uusiutuvien energialähteiden että ydinvoiman lisäämistä, on matemaattinen mahdottomuus. Molempia emme voi saada.

Mikään yllätys ei ole se, että Vihreät kannattavat uusiutuvien energialähteiden voimakasta lisäämistä ja vastustavat ydinvoimaa - myös hallituspuolueena. Uusiutuvissa on tulevaisuus, ydinvoima on menneisyyttä.

Ydinvoimaan liittyy ongelmia koko sen elinkaaren aikana uraanin louhinnasta satoja tuhansia vuosia radioaktiivisena pysyvään jätteeseen. Ydinvoiman voimakas lisärakentaminen moninkertaistaisi vaarallisten ydinaineiden kuljetukset.

Ydinvoiman kannattajilta tuntuu kummallisen usein unohtuneen, että ydinjäteongelma on käytännössä ratkaisematta melkein kaikkialla. Suomalaiset eivät myöskään halua omasta maastaan toisten ydinjätekaatopaikkaa. Tämä visio esiintyy aika usein keskieurooppalaisissa suunnitelmissa.

Uudet ydinvoimahankkeet korvaavat maailmalla lähinnä nopeaa tahtia käytöstä poistuvaa ydinvoimaa, ja käsitys ydinvoimasta ilmastonmuutoksen ratkaisuna on siksikin valheellinen. Ydinvoimalat tuottavat 16 % maailman sähköstä, 6 % kaupallisesta energiasta ja 2-3 % kaikesta energiasta.

Ydinvoima kulkee kaikista vastaväitteistä huolimatta kohti auringonlaskua. 31 ydinvoimamaata on vähentänyt ydinvoiman osuutta
kokonaisenergiantuotannostaan sitten vuoden 2003. Alalla on osaamishävikki ja vakavia pullonkauloja. Vain yksi yritys, Japan Steel Works, pystyy valmistamaan tiettyä komponenttia. Dynaamiset kilpailijat muun muassa uusiutuvan energian sektoreilla tuovat esiin ikääntyvän teollisuudenalan ongelmia.

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää aitoa sitoutumista uusiutuvien energialähteiden edistämiseen ja energiansäästöön. Se on järkevää myös taloudellisesta näkökulmasta. Uusiutuvan energian maailmanmarkkinat kasvavat 10-60 prosentin vauhtia. Sitra on esittänyt, että Suomesta tehtäisiin puhtaan teknologian edelläkävijä. Tuulivoiman osalta tämä tarkoittaisi kotimaan markkinoiden avautumista, jotta kotimainen tuulivoimateollisuus saisi näyttöjä, joita maailmanmarkkinoille pääsyyn
tarvitaan.

Jos yhtiöt kaikesta huolimatta aikovat hakea lupia uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen Suomeen, hallituksen tehtävänä on perusteellisesti arvioida hankkeiden vaikutus Suomen mahdollisuuksiin selviytyä tulevaisuuden maailmassa.

Heidi Hautala  (vihr)

TAKAISIN

28.11.07 Maatalouden 141-päätös mahdollisuus eettiselle ruoantuotannolle

Etelä-Suomen 141-maataloustuen jatkosta tehty päätös ja asiasta käyty keskustelu osoittavat kansanedustaja Heidi Hautalan mielestä, että Suomen elintarviketalous tarvitsee uuden suunnan.

- En oikeastaan ihmettele, että Suomella oli vaikeuksia vakuuttaa komissio omista vaatimuksistaan. Esimerkiksi Etelä-Suomen sianlihantuotanto keskittyy yhä enemmän saastuttaviin teollisiin suursikaloihin, joiden rehu tuodaan ulkomailta. Suomen elintarvikestrategian lähtökohdaksi on lopultakin otettava laatu sekä kuluttajien uudet vaatimukset eettisestä, terveellisestä ja ekologisesta ruoasta, Hautala toteaa.

Hallitusohjelmassakin elintarvikealan tuottavuutta ja kilpailukykyä haetaan
ympäristön- ja eläinsuojelun korkeasta tasosta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu myös toteuttamaan luomualan yhteiset strategialinjaukset, joiden tavoitteena on saada luomu Suomessa kansainvälistä kehitystä vastaavaan nousuun. Heidi Hautala vetää Finfoodin käynnistämää luomustrategiatyötä.

- Suomessa luomukulutus on kansainvälisesti poikkeuksellisen mitätöntä.
Samalla syömme enimmäkseen tasapaksua, köyhdytettyä teollisuusruokaa.
Elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden on ryhdyttävä yhdessä pohtimaan, mitä on tehtävä, jotta kauppojen hyllyille saataisiin houkuttelevia, tuoreita elintarvikkeita sekä myös pienten erikoisvalmistajien kiinnostavia tuotteita.

- Elintarviketeollisuus ei ole juurikaan kyennyt tuomaan markkinoille esimerkiksi valmistuotteita, jotka tyydyttävät terveys- ja laatutietoisen nykykuluttajan vaatimukset, Hautala toteaa.

Kuluttajille oikeus äänestää eettisen eläintenkohtelun puolesta

Virallisesti hyväksytyn tuotantoeläinten hyvinvointistrategian mukaisesti eläinten hyvinvoinnin tulisi olla kuluttajille yhtä tärkeä laatuvaatimus kuin elintarvikkeiden puhtauden. Hautala vaatii, että eläinkunnan tuotteisiin tulee merkitä selkeästi, minkälaisissa eläintenpito-olosuhteissa ne on tuotettu.

- Näin kuluttajalla olisi ostoskäyttäytymisellään mahdollisuus äänestää eettisen eläinten kohtelun puolesta. Valmisteilla oleva luomustrategia toimii hyvänä suunnannäyttäjänä tässäkin. Esimerkiksi lypsylehmille ja hiehoille eläinsuojeluasetuksella annettu ulkoilupakko on usein poikkeusluvilla kierrettävissä, kun taas luomulehmät saavat elää laumoissa ja ulkoilevat enemmän kuin parsiin kahlitut lajitoverinsa.

Tuotantoeläinten kasvatuksessa havaitut puutteet ovat voimakas signaali siitä, että eläinsuojelujärjestöjen jo pitkään ajama eläinsuojeluvaltuutetun virka tulisi mitä pikimmin perustaa.

- Suomeen tarvitaan puolueeton virkahenkilö tarkkailemaan eläinsuojelulain noudattamista ja eläintuotannosta tiedottamista sekä puuttumaan havaittuihin epäkohtiin. Tällä hetkellä eläinsuojeluvalvontaa suorittaa pääsääntöisesti se sama kunnaneläinlääkäri, joka saa palkkansa valvomiltaan tahoilta, Heidi Hautala toteaa.

Heidi Hautala (vihr)

TAKAISIN


01.11.07  Liikenteen biopolttoaineelle tarvitaan ympäristökriteerit  (vihr)

- Yhteiskunnan tuki kestävimmille vaihtoehdoille

Liikenteen biopolttoaineita tuotetaan hyvin erilaisista raaka-aineista,joista toiset ovat ilmaston tai luonnonsuojelun kannalta parempia kuin toiset.

- Biopolttoaineille on luotava ympäristökriteerit. Vain niin yhteiskunnan taloudellinen tuki voidaan ohjata sellaisille polttoaineille, joiden tuotanto on kestävällä pohjalla. Yritysten ja järjestöjen yhteistyössä laatimat sertifikaatit voivat olla osa tätä järjestelmää, korostaa Heidi Hautala.

Viime päivinä on kiistelty erityisesti Nesteen Malesiasta tuoman palmuöljyn ekologisesta kestävyydestä.Neste on sitoutunut käyttämään vain sertifioitua öljyä heti kun se on mahdollista.

- Raaka-aineen kestävyys on toistuvasti ollut esillä hallintoneuvostossa. Elämme maailmassa, jossa ympäristönsuojelun laiminlyöminen on vakavasti otettava liiketoimintariski, toteaa Hautala, mutta korostaa samalla politiikan vastuuta.

Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi liikenteen biopolttoaineosuuden kasvattamisen 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Unionin biopolttoaineita koskeva politiikka heijastuu koko maailmaan. Kun kysyntää kasvatetaan näinkin nopeasti, on olemassa riski, että osa tavoitteesta tuotetaan kestämättömästi.

- Sertifikaateista ei ole apua silloin, kun kysynnän kasvu lisää painetta raivata arvokasta metsämaata palmuöljyn tuotannolle. Arviot siitä, kuinka paljon Kaakkois-Aasiassa voidaan kestävästi tuottaa palmuöljyä, vaihtelevat paljon. Minimiedellytys uskottavalle palmuöljysertifikaatille on tuotannon rajaaminen sademetsien ulkopuolelle, toteaa Hautala.

Koko maailma yrittää vastata samaan autoistumisen haasteeseen yhtä aikaa. Luonnonsuojelun ohella biopolttoaineiden tuotanto vaikuttaa ruoantuotantoon. Esimerkiksi Meksikossa maissin hinta on kaksinkertaistunut, koska Yhdysvallat haluaa lisää etanolia.

- Viimeistään vuonna 2010 tulisi tehdä väliarvio siitä, minkälaisia globaaleja vaikutuksia prosenttitavoitteilla on ollut ja voidaanko
asetetut tavoitteet saavuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi, esittää Hautala.

Hautala toivoo, että keskustelussa osataan erottaa tekniikka ja raaka-aineet toisistaan. Nesteen kehittämä toisen sukupolven tekniikka on ilmastotaseeltaan huomattavasti monia ensimmäisen sukupolven ratkaisuja parempi. Nestettä ja muita yhtiöitä tulee kannustaa tuotekehittelyyn raaka-aineen hankinnassa.

Heidi Hautala (vihr)

TAKAISIN



28.8.07 Suomen esitettävä eu:lle pakollisia gmo-rehumerkintöjä  (vihr)

Euroopan parlamentin jäsen, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi ja kansanedustaja Heidi Hautala vaativat Suomelta EU:ssa aloitetta elintarvikkeiden pakollisiksi GMO-rehumerkinnöiksi. He pitävät lihateollisuuden päätöstä aloittaa
GMO-rehun käyttö sianlihantuotannossa riskinä Suomen maineelle puhtaan elintarviketuotannon mallimaana. Nykyinen EU-asetus vuodelta 2003 ei vaadi tuotteisiin GMO-rehun käytöstä kertovia pakkausmerkintöjä.

- Tällä hetkellä ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa GMO-rehun vaikutuksesta sitä syöviin eläimiin, aivan kuten ei vuorostaan näitä eläimiä syöviin ihmisiinkään. Kuinka ylipäätään voitaisiin tutkia GMO-ruoan pitkäaikaisvaikutuksia ihmisiin, jos ihmiset eivät tiedä, mitä ovat syöneet? Myös tiedot GMO-soijan viljelyn ekologisista haitoista ovat huolestuttavia, toteavat Hautala ja Hassi Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa.

On ympäristökysymykset tiedostavan, terveellistä ja puhdasta ruokaa haluavan kuluttajan oikeus tietää, syökö hän edes välillisesti GMO-tuotettuja elintarvikkeita.  Teksti "Tuotannossa käytetty GMO-rehua" on välttämätön tämän oikeuden takaamiseksi.

- Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen sekä eräiden avoimuutta kannattavien jäsenmaiden ponnistelujen ansiosta EU-asetukseen saatiin merkintävaatimus GMO:jen käytöstä esim. GMO-soijasta valmistetussa öljyssä, vaikka muunnettuja geenejä  ei esiintyisikään enää lopputuotteessa. Asetukseen jäi porsaanreikä, kun samaa periaatetta ei sovelleta rehuun. Tämä kuluttajan
valinnanvapautta rajoittava puute on nyt aika korjata, sanoo Satu Hassi.

Odotettaessa EU-asetuksen muutosta Suomen lihateollisuus osoittaisi yhteiskunnallista vastuutaan ilmoittamalla, että se ottaa tämän merkinnän käyttöön vapaaehtoisesti.

- Lihateollisuuden päätös GMO-rehun käytöstä on ensimmäinen askel, joka voi vaarantaa Suomen maineen puhtaan tuotannon maana. GMO-viljelyn riskit niin luomulle kuin tavanomaiselle tuotannolle ovat ilmeisiä ja johtuvat muun muassa huolimattomasta käsittelystä, siitepölykulkeumista tai eläinten siirtelemistä GMO-alkuperän sisältämistä palkokasveista. Ihminen voi toki yrittää kontrolloida, ettei virheitä pääse syntymään, mutta  eri puolilla maailmaa esiin tulleet ongelmat kertovat olemassa olevista riskeistä, toteaa Heidi Hautala, joka myös johtaa Suomen luomumarkkinastrategiatyötä Finfood Luomun yhteydessä.

Kuluttajien luottamusta elintarvikeketjuun ei saa vaarantaa. Kun GMO-vapaan maan maine on kerran menetetty, on sitä vaikeaa saada enää takaisin.

- Suomen valttina kilpailluilla elintarvikemarkkinoilla voisi olla erikoistuminen, jolloin olisimme kilpailukykyisiä tietyllä sektorilla eli GMO-vapaassa elintarviketuotannossa. Tällöin kilpailisimme laadulla emmekä kävisi lainkaan jo etukäteen häviöön tuomittua taistelua määrällä. Valmiudet toteuttaa tehokas GMO-valvonta ovat olemassa, minkä Suomen menestyksekäs elintarvikevalvonta on jo nyt osoittanut, Hassi ja Hautala päättävät.


Heidi Hautala
Satu Hassin

TAKAISIN

30.08.07 Valtion sitouduttava budjettiriihessä kehäradan rakentamiseen   (vihr)

Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr., Uusimaa) vaatii, että kehäradan suunnittelu ja rakentaminen jatkuu jo tehtyjen uunnitelmien mukaisesti.
Koko
pääkaupunkiseutua palvelevan radan valmistuminen viivästyy huomattavasti, mikäli valtion budjettiriihessä ei osoiteta sille lainkaan rahaa vuodelle 2008.

- Pääkaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat yhdessä sitoutuneet pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) ja siten kehäradan toteuttamiseen. Tämä on suuri askel kuntien keskinäisesta kilpailusta koko seudun tarpeet huomioonottavaan
yhdyskuntasuunnitteluun. Valtion ei tule livetä sitoumuksestaan, Hautala varoittaa.

- Kehäradan varteen voitaisiin rakentaa nopealla aikataululla hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle asuntoja 40.000 asukkaalle ja 60.000 työpaikkaa. Se lisäisi joukkoliikenteen suosiota yhteyksissä lentoasemalle, ja myös kotimaan jatkolentoja voitaisiin korvata junayhteyksillä. Kehäradalla on huomattava vaikutus niin liikenne-, ilmasto- kuin asuntopolitiikkaankin.
Heidi Hautala toteaa.

- Hallitus päätti siirtää Sipoon alueita Helsingille juuri voidakseen saadakseen asukkailleen uusien asuntoja. Miksi samaan aikaan viivytetään hanketta, joka mahdollistaisi huomattavasti nopeammin uusien asuntojen rakentamisen? Heidi Hautala kysyy.



Kansanedustaja Heidi Hautala

TAKAISIN

Rosenholzissa avoimuudelle ei laillisuusesteitä

- Salaisuusluokitus purettu jo 2003

Käynnissä olevasta Rosenholz-keskustelusta on aika tehdä asianmukaiset johtopäätökset. Lipposen I hallituksen v. 2000 tekemä ja sittemmin unohduksiin painama avoimuuslinjaus on vihdoin pantava täytäntöön. Kiireisin tehtävä on selvittää, mitä tietoja Suomeen on saatu.

Hallituksella ei pitäisi olla esteitä nimittää viipymättä asiantuntijaryhmä, jonka haltuun kaikki tiedot annetaan. Sen työtä tulee Saksan Stasi-arkistoja hallinnoivan viraston (BstU) yhteistyötarjous, jonka avulla Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa päätynyt Rosenholz-aineisto voidaan yhdistää Saksassa oleviin tiedostoihin.

Kyse on alun perinkin ollut eri tiedostojen saattamisesta palapelin lailla yhteen, jotta saadaan selville, ketkä ovat olleet sopimattoman läheisissä suhteissa DDR:n tiedustelupalveluun, ja ketkä ovat taas pikemminkin Stasin uhreja.

Rosenholz-aineistoa ei tarvitse salata julkisuuslain määräyksillä eikä kansainvälisillä sopimuksilla. Julkisuuslaki ei aseta esteitä valtion turvallisuutta vaarantaneen toiminnan tutkimiselle, eikä siihen asianosaisille aineistoon pääsemiselle.

Yhdysvallat ja Saksa purkivat Rosenholz-aineiston salaisuusluokituksen jo v. 2003. Sen jälkeen Rosenholz-aineistoa alettiin Saksassa tutkia samoilla julkisuusperusteilla kuin Stasin muutakin aineistoa. Jostain syystä tämä ei vaikuttanut edellisen hallituksen ratkaisuihin.

Tiedustelin tuolloin hallitukselta, aikoisiko se seurata Saksan esimerkkiä ja perustaa riippumattoman asiantuntijaryhmän aineistoa selvittämään (KK 235/2003 vp.). Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vastasi mm. että "on epätodennäköistä, että aineisto sisältäisi tietoja Stasin hyväksi Suomea vastaan toimineista suomalaisista, joten salaisuusluokituksen purkamisella ei siten ilmeisesti ole vaikutusta Suomeen".

Vastauksessaan hallitus johti allekirjoittanutta harhaan toteamalla, että Rosenholz-aineiston vastaanottamisesta ei ole valtioneuvostossa tehty "virallisia" päätöksiä - kertomatta UM:n 7.4.2000 kirjaamasta avoimuuslinjauksesta, jolla oli koko poliittisen johdon tuki.

Edellinen hallitus piti ao. vastauksessaan asiantuntijaryhmää tarpeettomana - vedoten eräänlaisiin kansallisiin imagohaittoihin sekä Supon selvityksiin! Mahdolliset aineistoluovutukset olivat ministeri Rajamäen mukaan tapahtuneet "toimivaltaisten viranomaisten välillä niiden keskinäisten salassapitosopimusten perusteella ja vakiintuneen kansainvälisen käytännön mukaisesti".

Tämänkin perusteella päättelen, että Supon on annettu toimia hyvin itsenäisesti asiassa, jossa olisi tarvittu poliittista johtajuutta ja avoimuutta.

Suomessa on aika Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti läpivalaista Supon toimintamenetelmät, uhkakuvat ja vastuusuhteet viime vuosikymmenten ajalta. Pelkästään Supon Alpo Rusin tapauksessa tekemät virheet ovat raskauttavia.

Turvallisuuspoliisin parlamentaarinen valvonta on Suomessa heikompaa kuin missään vanhassa EU-maassa. Se on pantava vihdoin kuntoon.

Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr)

TAKAISIN