MEP Satu Hassi (vihr)
Fiksumpaa valoa kansalle! 30.01.08
Ruokapakkauksiin tarvitaan yhtenäiset ja helppolukuiset ravintomerkinnät 30.01.08
Puhtaan energiatekniikan edelläkävijöistä tulee uuden teollisen vallankumouksen voittajia 23.01.08
Suomen pitää lopettaa ruikutus ja nähdä ilmastonsuojelun taloudelliset mahdollisuudet 11.01.08
Bali sopi tiekartasta ja nopeudesta, päämäärä jäi
valitettavan epäselväksi (vihr) 15.12.07
Ilmastonsuojelussa käännettävä päälle uusi vaihde 07.12.07
Europarlamentti tukee eu:n ilmastojohtajuutta 15.11.07
Europarlamentti haluaa lopettaa lentoliikenteen vapaamatkustajuuden ilmastonsuojelussa 13.11.07
Europarlamentin ympäristövaliokunta kannatti lykkäyksiä ja poikkeuksia ilmansaasteiden raja-arvoihin, 09.10.07
Energiankulutus voidaan kääntä laskuun, 08.10.07
Europarlamentin ympäristövaliokunta vaatii tiukat rajat lentopäästöille, 02.10.07
Sitovia säännöksiä lobbaukselle EU:ssa, 22.09.07
On aika myöntää Olkiluodon uusi ydinvoimala virheinvestoinniksi, 21.09.07
Europarlamentin ympäristövaliokunta vaatii reipasta vähennystä uusien autojen hiilidioksidipäästöihin, 12.09.07
Europarlamentin liikennepolitiikka epäjohdonmukaista, 05.09.07
Suomen esitettävä EU:lle pakollisia gmo-rehumerkintöjä, 28.08.07
EU:n pitää kiinnittää erityistä huomiota Itämeren ympäristöongelmiin
30.01.08 Fiksumpaa valoa kansalle!
Suomessa vallitsee lähestulkoon kansallinen yksimielisyys siitä, että on
epäreilua vaatia pientä, puhdasta ja urheaa maatamme lisäämään uusiutuvan
energian osuutta.
Mehän olemme talvisodasta ja sotakorvauksista alkaen tehneet kaikissa
asioissa kaiken mahdollisen ja jo kauan ennen muita.
Aika harva Suomessa tietää esimerkiksi, että Norjassa ja Ruotsissa
sähkönkulutus ei tällä vuosituhannella enää ole kasvanut. Suomessa
sähkönkulutuksen kasvua pidetään luonnonlakina.
Energian kokonaiskulutus on kuitenkin ratkaiseva palanen siinä, kuinka
suureksi uusiutuvan energian osuus kyetään järkevästi nostamaan. Mitä
enemmän käytetään modernia, fiksua energiapihiä tekniikkaa, sitä pienempi
on energian kokonaiskulutus ja sitä helpompaa on nostaa uusiutuvien
osuutta.
Yksi pieni esimerkki säästömahdollisuuksista on siirtyminen fiksumpaan
valaistukseen. 100 watin hehkulamppu muuttaa valoksi vain 5 wattia. 95
wattia lampun syömästä sähköstä muuttuu lämmöksi. Sama 5 wattia valoa
saadaan aikaan 20 watin pienoisloistelampulla, joka siis muuttaa sähköä
lämmöksi "vain" 15 watin teholla. Led-lamput muuttavat valoksi puolet
kuluttamastaan sähköstä, mutta menee vielä muutama vuosi ennen kuin niistä
saadaan tavallisten huoneiden valaisuun sopivia malleja.
Valaistus vie noin kuudesosan EU:n kuluttamasta sähköstä. Jos EU kieltäisi
hehkulamppujen myynnin, hiilidioksidipäästöt pienenisivät noin 20
miljoonaa tonnia vuodessa ja sähkön säästö vastaisi 10 miljoonan kodin
sähkönkulutusta. Suomessa säästö vastaisi 55 000 sähkölämmitteisen
omakotitalon kulutusta.
Muun muassa Kalifornia, Australia ja Kuuba ovat jo päättäneet luopua
hehkulampuista. Jopa EU:n lampputeollisuus on valmis hehkulamppukieltoon
vuodesta 2015. Komissiokin valmistelee asiaa.
Britannia päätti toimia nopeammin. Se kielsi tämän vuoden alusta 150 watin
hehkulamppujen myynnin, ensi vuoden alusta 100 watin, seuraavana vuonna 60
ja 40 watin lamput.
Minusta Suomi voisi seurata Britannian esimerkkiä ja kieltää ensi vuoden
alusta 100 watin ja sitä isompien lamppujen myynnin, ja vuosi kerrallaan
laskea rajaa alaspäin, 60, 40, ja 25 wattiin.
Al Gore sanoi viime viikolla, että lamppujen vaihtoa tärkeämpää on muuttaa
lait ja kansainväliset sopimukset. Juuri niin. Ja juuri siitä on kyse EU:n
komission ehdottamassa energia- ja ilmastopaketissa. Muutamme lait
Euroopassa siten, että päästömme vähenevät vähintään 20 % vuoteen 2020
(mieluiten vielä enemmän). Samalla luomme painetta muita maita kohtaan,
jotta saadaan aikaan kansainvälinen sopimus päästöjen vähentämisestä koko
maailmassa.
MEP Satu Hassi (vihr)
30.01.08 Ruokapakkauksiin tarvitaan yhtenäiset ja helppolukuiset ravintomerkinnät
EU:n komissio on julkistanut tänään esityksensä ruokapakkausten
ravintosisältömerkinnöistä. Sen mukaan pakkausten etupuolelle on
merkittävä keskeiset ravintotiedot. Merkinnät voisivat olla eri maissa
erilaisia. Satu Hassin mukaan kuluttajan etu vaatii yhtenäisiä ja nopealla
vilkaisulla ymmärrettäviä merkintöjä.
Hassin mielestä esitys on sinänsä tervetullut, sillä tutkimusten mukaan
kuluttajien on vaikea lukea pakkausten takapuolella nykyisin olevia
pienellä painettuja ravintotietoja ja vielä vaikeampi ymmärtää, mitä ne
merkitsevät käytännössä:
- Kuluttajalla pitää olla oikeus nähdä ruokapakkauksesta nopealla
vilkaisulla, soveltuuko tuote jokapäiväiseen kulutukseen vai ei, sanoo
Hassi.
- Yksi mahdollisuus on "liikennevalo", jossa vihreä pyörylä tarkoittaisi
jokapäiväiseen kulutukseen soveltuvaa tuotetta, punainen pyörylä
"juhlaherkkua", jota kannattaa syödä vain harvoin, jos haluaa pitää huolta
terveydestään. Toinen mahdollisuus on merkitä, monenko palan edestä
pakkaus sisältää sokeria, ja monenko voinapin verran rasvaa. Moni ei
tiedä, että kahden desilitran purkissa maustettua jogurttia on sokeria
kahdeksan palan edestä tai energiajuomatölkillisessä 21 palan verran. Myös
puolen litran limsapullossa on sokeria melkein 20 palan verran. 250
gramman sipsipussissa on rasvaa yli 10 voinapin edestä, havainnollistaa
Hassi.
- Uskon, että helppotajuisten ja nopealla vilkaisulla havaittavien
merkintöjen avulla ihmiset pystyisivät tekemään terveytensä kannalta
parempia valintoja. Helppotajuiset ja yhtenäiset merkinnät kannustaisivat
myös teollisuutta harkitsemaan, pitääkö valmiselintarvikkeiden todella
olla sellaisia rasva-, suola- ja sokeripommeja kuin nyt, lisää Hassi.
- Komission tämänpäiväinen esitys tarkoittaa, että eri maissa merkinnät
voivat olla erilaisia. Tästä sekamelskasta ei hyötyisi teollisuus eivätkä
kuluttajat. Olen pahoillani, että komissio esityksellään myötäilee karkki-
ja roskaruokateollisuutta, joka vastustaa liikennevalosymboleja tai
vastaavia selkokielimerkintöjä tiettyjen tuotteiden "demonisoimisena".
Kuluttajalla pitää olla oikeus tietää, mitkä tuotteet ovat päivittäisesti
käytettyinä epäterveellisiä, Hassi sanoo.
Komission esityksen mukaan merkinnöissä tulisi ilmetä energian, rasvan,
tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraattien ja suolan määrä 100 millilitraa
tai 100 grammaa tai annosta kohti. Lisäksi olisi mainittava näiden osuus
suositellusta päivittäisestä saannista.
MEP Satu Hassi, Euroopan parlamentin ympäristö- ja
kansanterveysvaliokunnan varapuheenjohtaja
23.01.08 Puhtaan energiatekniikan edelläkävijöistä tulee uuden teollisen vallankumouksen voittajia
EU:n ilmastopaketin yleistavoitteeksi olisi pitänyt ottaa 30 %
päästövähennys
Euroopan komissio julkaisi tänään Euroopan parlamentissa odotetun
ilmastopaketin, elin esityksen päästökaupasta vuoden 2013 jälkeen ja
jäsenmaiden vastuujaosta uusiutuvan energian lisäämisessä sekä
päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästövähennyksistä.
"Ilmastoystävällisen energiatekniikan markkinat ovat Suomelle valtava
mahdollisuus. Alan maailmanmarkkinat olivat viime vuonna jo 80 mrd euroa
ja vuosikasvu oli yli 30 % - samaa luokkaa kuin matkapuhelinten kasvu
90-luvulla. Uuteen energiatekniikkaan pätee aivan sama kuin kännyköihin,
parhaiten pärjää se, joka on tekniikan kehityksen kärjessä", sanoi Hassi.
"Suomen ja Euroopan taloudellisen tulevaisuuden kannalta ykköskysymys on
se, kuinka menestymme ilmastoystävällisen teknologian kilpajuoksussa",
jatkoi Hassi.
"Komissio ehdottaa päästöoikeuksien jakoa koko EU:lle yhteisesti vuodesta
2013 alkaen. Tämä on tervetullut edistysaskel, koska se suosii puhtaimpia,
energiatehokkaimpia ja edistyneimpiä tehtaita. Enää ei ole mahdollista
että saastuttava tehdas yhdessä maassa saa päästöoikeuksia avokätisemmin
kuin puhtaampi tehdas toisessa maassa", selvitti Hassi.
"Pidän tervetulleena myös sitä, että sähköyhtiöt joutuvat ostamaan kaikki
päästöoikeutensa vuodesta 2013 alkaen. Näin ne eivät enää voi lapioida
laariinsa ansiottomia "windfall" -voittoja kuluttajien kustannuksella.
Sähköyhtiöthän ovat rahastaneet päästöoikeuksien hinnan kuluttajilta. On
oikein että ne joutuvat myös maksamaan päästöistään", totesi Hassi.
"Silti olisin toivonut komissiolta kunnianhimoisempaa lähestymistapaa. Nyt
ilmastopaketti perustuu siihen, että vuoteen 2020 mennessä EU vähentää
päästöjään 20 %. Tämä on se, minkä EU on luvannut tehdä vaikka
kansainvälistä sopimusta Kioton jatkosta ei syntyisi. Tämä on turhan
pessimistinen signaali muulle maailmalle", selvitti Hassi.
"Viime keväänä EU lupasi, että osana kansainvälistä sopimusta vähennämme
päästöjä 30 % vuoteen 2020. Tämän olisi tullut olla myös ilmastopaketin
lähtökohta. Myös IPCC:n ohje on, että teollisuusmaat vähentävät päästöjään
25-40 % vuoteen 2020, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua
alle 2 asteen", Hassi jatkoi.
"Myös komission viime hetken käänne jakaa öljynjalostamoille ilmaisia
päästöoikeuksia on täysin vastoin EU:n tavoitetta vähentää
öljyriippuvuuttamme", Hassi moitti.
MEP Satu Hassi
11.01.08 Suomen pitää lopettaa ruikutus ja nähdä ilmastonsuojelun taloudelliset mahdollisuudet
Ilmastokeskustelua Suomessa hallitsee taas ruikutus. Nyt sen aihe on
tammikuun lopulla julkistettava EU:n komission ehdotus uusiutuvan energian
velvoitejaosta. Tuleva ehdotus on etukäteen leimattu Suomen kannalta
kohtuuttomaksi ja mahdottomaksi.
Nyt pitää lopettaa ruikutus ja katsoa eteenpäin. Hallituksen, yritysten ja
kuntien tulisi miettiä missä juuri me voimme hyödyntää ilmastonsuojelun
taloudelliset mahdollisuudet.
Uusiutuvan energian kasvu on isoa sekä prosentteina että rahassa. Reutersin
mukaan viime vuonna investoinnit "vihreään" energiaan kasvoivat maailmassa
peräti kolmanneksella, 117 miljardiin dollariin.
Ilmastonsuojelua vastustavalla ruikutuksella, kuten Kioton ja EU:n
päästökaupan leimaamisella teollisuutemme tuhoksi, Suomi ei ole saavuttanut
yhtään mitään. Sen sijaan uutta energiatekniikkaa suosineet maat ovat
saaneet alasta ison työllistäjän ja hyvän vientibisneksen. Esimerkiksi
Saksassa uusiutuva energia työllistää jo satojatuhansia ja Angela Merkelin
konservatiivijohtoinen hallitus uskoo nopean kasvun jatkuvan.
Suomen kaltaisella korkean teknologian maalla olisi erinomaiset
mahdollisuudet menestyä uuden energiatekniikan buumissa, mutta se
edellyttäisi kunnianhimoista uuden tekniikan edistämistä myös
kotimarkkinoilla. Valitettavasti Suomi, Puola ja Malta ovat ainoat EU-maat,
jotka eivät tue investointeja uusiutuvaan energiaan joko syöttötariffilla
eli takuuhinnalla tai sähköyhtiöitä velvoittavilla vihreän sähkön
kiintiöillä.
Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli tuulivoimatekniikan viejänä
maailmanmarkkinoiden vauhdissa, ja osuutemme oli yhtä suuri kuin
paperiteollisuutemme osuus paperin maailmanmarkkinoista. Mutta viimeisten
5-6 vuoden aikana olemme pudonneet tuulivoiman maailmanmarkkinoiden
vauhdista, jossa vuosikasvu on 25-35 % luokkaa.
Suomen pitää nyt ymmärtää, että ilmastoystävällisen tekniikan markkinoilla
pätee sama kuin kaikilla muillakin aloilla, eli parhaiten pärjäävät ne
jotka ovat kärjessä. Uusilla markkinoilla ei pärjätä peruutuspeiliin
tuijottamalla.
MEP Satu Hassi (vihr)
15.12.07 Bali sopi tiekartasta ja nopeudesta, päämäärä jäi valitettavan epäselväksi (vihr)
"USA:n käytös oli uskomatonta, kansalaistoimintaa tarvitaan nyt enemmän
kuin koskaan", sanoo Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan
varapuheenjohtaja, MEP Satu Hassi.
Balin ilmastoneuvotteluissa on päästy sopimukseen "tiekartasta", jolla
avataan viralliset YK-neuvottelut seuraavasta ilmastosopimuksesta eli
vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennyksistä. Hyvää päätöksessä on se, että
neuvottelut nyt viimein virallisesti päätettiin aloittaa ja että niillä on
aikataulu. Huonoa on se, että ei pystytty sopimaan kaikista keskeisimmistä
asioista, jotka uudella sopimuksella pitäisi toteuttaa.
Valitettavasti Balin kokous jätti vain viitteellisiksi ne
päästövähennykset, jotka uudella sopimuksella tulee saavuttaa. Tie siis
on, mutta päämäärä jäi epäselväksi, eli vieläkin tuhlataan aikaa kaikille
yhteisestä päämäärästä kiistelyyn. Kuitenkin YK:n tieteellinen
ilmastonmuutospaneeli on antanut aivan selvät ohjeet, ilmastonmuutosta
aiheuttavia päästöjä tulisi alentaa selvästi alle puoleen vuoden 1990
tasosta vuoteen 2050 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä teollisuusmaiden
päästövähennysten tulisi olla luokkaa 25-40 %.
Se, että Balin tiekartta jätti päämäärän epäselväksi, johtui ennen muuta
USA:n häikäilemättömästä käytöksestä. Oli aivan uskomatonta, että maailman
rikkain maa vaati kehitysmailta enemmän kuin se suostui itse lupaamaan.
Muutama tunti sen jälkeen, kun USA:n neuvottelija oli vakuuttanut maansa
johtavan ilmastoponnisteluja, USA jätti päätösehdotuksen, jossa
ilmastonsuojelu olisi jätetty täysin vapaaehtoisten toimien varaan. Ne
ovat yhtä tehokkaita kuin vapaaehtoiset nopeusrajoitukset.
Myönteistä kokouksessa oli kehitysmaiden yllättävänkin rakentava rooli,
joka oli myös ratkaisevaa sille, että sopu syntyi. Balin päätös tarkoittaa
sitä, että ryhdytään neuvottelemaan myös isoimpien kehitysmaiden
päästösitoumuksista. Myönteistä oli myös se, että ryhdytään luomaan
kannusteita trooppisten metsien suojeluun.
Paljon jää nyt riippumaan ensi syksynä pidettävien USA:n presidentinvaalien
tuloksesta. Sekä maan entinen varapresidentti ja tuore rauhan nobelisti Al
Gore että senaattori John Kerry vakuuttivat Balilla, että USA:n linja
tulee
muuttumaan; vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa sillä on jo toinenääni kellossa.
Täytyy hartaasti toivoa, että USA:n liittovaltion politiikka muuttuu ja
pian, kymmenet osavaltiot ja sadat kaupungithan ovat jo päättäneet
päästövähennyksistä. Kansalaistoimintaa vastuullisen ilmastonsuojelun
puolesta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, USA:n lisäksi myös
Australiassa, Kanadassa ja Japanissa."
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja
MEP Satu Hassi
07.12.07 Ilmastonsuojelussa käännettävä päälle uusi vaihde
"Ilmastoneuvottelu Indonesian Balilla kokoontuu yhdennellätoista hetkellä.
Aika on käymässä vähiin", sanoo Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan
varapuheenjohtaja Satu Hassi.
"Balin kokous on ainutlaatuinen tilaisuus, joka on käytettävä hyväksi.
Kasvihuonekaasupäästöt koko maailmassa pitää kääntää laskuun vuoteen 2015
mennessä ja vuosisadan puoliväliin mennessä globaalit päästöt pitää ainakin
puolittaa. Tämä on äärimmäisen vaativa tehtävä. Ilmastonsuojelussa on
käännettävä päälle aivan uusi vaihde", Hassi selvittää.
"Neuvottelujen Gordionin solmu on kysymys oikeudenmukaisuudesta.
Teollisuusmaiden päästöt henkeä kohden ovat moninkertaiset verrattuna
Kiinaan ja Intiaan. Toisaalta päästöjä maailmassa ei kyetä vähentämään
tarpeeksi nopeasti ilman, että myös isot kehitysmaat rajoittavat
päästöjään. Tämä on hyvin karvas kalkki maille, jotka ovat vasta päässeet
kasvun vauhtiin. Meidän rikkaissa teollisuusmaissa on sitouduttava nopeaan
päästöjen vähentämiseen ja myös annettava taloudellista tukea
ilmastoystävällisen tekniikan käyttöönotolle kehittyvissä maissa", Hassi
vaatii.
"Lähivuosikymmeninä tarvittavat tekniset ratkaisut uuden teollisen
vallankumouksen käynnistämiseen ovat jo olemassa", sanoo Hassi.
"Päättyvä vuosi on ollut ilmaston turbovuosi. Oscarit, Nobelin
rauhanpalkinto, IPCC:n neljäs arviointiraportti ja YK-kokoukset ovat
kaikki alleviivanneet ilmastonsuojelun kiireellisyyttä ja luoneet
poliittista tahtoa. Mahdollisuuksien ikkuna on nyt auennut, ja poliittista
momenttia pitää hyödyntää Balilla", arvioi valtioneuvoston
ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen.
MEP Satu Hassi (vihr) Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr)
13.11.07 Europarlamentti haluaa lopettaa lentoliikenteen vapaamatkustajuuden ilmastonsuojelussa (vihr)
Euroopan parlamentti käsitteli tänään lentoliikenteen liittämistä EU:n päästökauppaan. Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi on iloinen siitä, että parlamentti tiukensi komission ehdotusta monilta osin.
Parlamentti haluaa ulottaa päästökaupan sekä EU:n sisäisiin että EU:n ja muun maailman välisiin lentoihin samanaikaisesti eli vuonna 2011. Komissio ehdotti EU:n sisäisten lentojen päästökaupan aloittamista vuonna 2011 ja muiden seuraavana vuonna.
- Lentopäästöjen suitsimisella on kiire. Ne ovat kasvaneet nopeammin kuin minkään muun alan päästöt. Kioton sopimuksen vertailuvuoden 1990 jälkeen ne ovat jo kasvaneet 87 %, eli lähes kaksinkertaisiksi. Ellei rajoituksia aseteta, lentopäästöjen arvioidaan vielä kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, mikä ei todellakaan ole hyväksyttävää, selvittää Satu Hassi.
- Lentoyhtiöt eivät ole suhtautuneet ilmastonsuojeluun vakavasti, koska Kioton sopimus jättää kansainvälisen lentoliikenteen rajoitusten ulkopuolelle. On hienoa, että Euroopan parlamentti haluaa tehdä lopun tästä vapaamatkustajuudesta, Hassi sanoi.
- Parlamentti haluaa lentokoneiden päästöille sekä hinnan että ylärajan, Hassi sanoi. - Parlamentti vaatii, että lentoliikenteelle jaetaan päästöoikeuksia vain 90 % vuosien 2004-2006 päästöistä ja että neljännes näistä myydään huutokaupalla. Yksikään lentoyhtiö ei siis saa kaikkia päästöoikeuksia ilmaiseksi. Muilta sektoreilta lentoyhtiöt saisivat ostaa lisää päästöjä vain noin 13 %, ja vuodesta 2013 eteenpäin kiintiöitä saa tarkistaa vain alaspäin, selvitti Hassi.
- EU:n komission ehdotus ei varsinaisesti olisi estänyt päästöjen kasvua, Hassi selitti. - Tämä olisi voinut johtaa siihen, että lentoyhtiöt vain olisivat ostaneet päästöoikeuksia muilta sektoreilta, mutta eivät oikeasti olisi vähentäneet päästöjään, Hassi jatkoi.
- Parlamentti haluaa myös, että lentojen hiilidioksidipäästöt kerrotaan kahdella. Tämä on oikein, koska lennot aiheuttavat ilmastonmuutosta muillakin tavoin, esimerkiksi typen oksidipäästöjensä kautta, iloitsi Hassi.
- Johdonmukaisinta olisi huutokaupata kaikki päästöoikeudet, se sopisi parhaiten markkinatalouteen, totesi Satu Hassi. - Tähänastiset kokemuksemme päästökaupasta on opettanut, että yhtiöt laskuttavat päästöoikeuksien hinnan kuluttajilta myös silloin, kun ovat saaneet ne ilmaiseksi. Pitemmällä aikavälillä tuleekin siirtyä kaikkien päästöoikeuksien huutokauppaamiseen, vaatii Hassi.
- Finnair on ajanut ilmaisten päästöoikeuksien jaon pohjaksi mallia, joka suosisi puolityhjinä lentäviä koneita. Tänään olin siinä enemmistössä, joka tuki toisenlaista jakoperustetta. Parlamentti antoi kuitenkin tänään tukensa sille, että jäsenvaltiot saavat tukea syrjäseutujensa lentoliikennettä niillä varoilla, joita ne saavat päästöoikeuksien huutokaupasta.
MEP Satu Hassi (vihr)
15.11.07 Europarlamentti tukee eu:n ilmastojohtajuutta (vihr)
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi on
valmistellut parlamentin tänään hyväksymän päätöslauselman Balin
ilmastoneuvotteluista. Päätöslauselmassa parlamentti antoi tukensa
EU-maiden pääministerien maaliskuiselle päätökselle vähentää EU:n omia
päästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja 30 %, jos kansainvälinen
ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeisistä toimista saadaan aikaan. Globaalit
kasvihuonekaasupäästöt tulisi pudottaa vähintään puoleen vuoteen 2050
mennessä. Teollisuusmaiden päästöjä tulisi samassa ajassa alentaa
vähintään 60-80 prosenttia. Lisäksi parlamentti tuki maailmanlaajuista
päästökatto- ja päästökauppajärjestelmää.
- Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti päätti tänään tukea EU:n
johtajuutta ilmastonsuojelussa. Parlamentti hyväksyi EU:lle
kunnianhimoiset neuvottelutavoitteet. Parlamentti haluaa EU:n tekevän
kaikkensa, jotta Balilla saadaan sovittua pääkohdat ilmastosopimuksesta,
joka realistisesti mahdollistaa maapallon lämpenemisen rajoittamisen alle
kahden asteen, totesi Hassi.
- Olen myös iloinen siitä, että parlamentti haluaa ydinvoiman suhteen
jatkaa Kioton sopimuksen mukaista linjaa. Tämä tarkoittaa, ettei yksikään
maa tai firma voi kuitata omia päästövähennysvelvoitteitaan rahoittamalla
ydinvoimaloita muihin maihin, sanoi Hassi.
Parlamentti korosti myös, että ilmastonmuutoksen torjunta ei saa pahentaa
ydinaseiden leviämisen tai ydinterrorismin uhkaa.
- Jos pitäisi sanoa yksi asia, jonka takia EU:ta tarvitaan, se on
ilmastonsuojelu. Tutkijoiden viestit ilmastonsuojelun kiireellisyydestä
käyvät yhä hälyttävämmiksi, aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi.
Tähänastisia ilmastosopimuksia ei olisi ilman EU:n päättäväisyyttä ja EU:n
johtajuutta tarvitaan myös siihen, että saadaan aikaan "Kioto 2". Jotta
Kioton ja seuraavan sopimuksen välille ei jää aukkoa, "Kioto 2" tulee
saada valmiiksi viimeistään vuonna 2009. Johtajuutta EU osoittaa sekä
vähentämällä omia päästöjään että vetämällä kansainvälisiä neuvotteluja,
kertoi Hassi.
- On välttämätöntä saada seuraavaan ilmastosopimukseen kaikki
teollisuusmaat, kuten USA. Yhtä välttämätöntä on saada isoimmat
kehitysmaat, kuten Kiina ja Intia, hyväksymään rajat päästöjensä kasvulle.
Ilmastonsuojelu on ehkä historian vaikein haaste kansainväliselle
diplomatialle. Meidän on ymmärrettävä, että rajoitusten hyväksyminen
päästöille merkitsee valtavaa muutosta Kiinan ja Intian ja vastaavien
maiden ajattelussa ja politiikassa. Meidän on oltava valmiita antamaan
niille tästä hyvitystä. Toisin sanoen meidän on oltava valmiita tukemaan
puhtaan, ilmastoystävällisen teknologian läpimurtoa näissä maissa,
perusteli Hassi.
09.10.07 Europarlamentin ympäristövaliokunta kannatti lykkäyksiä ja poikkeuksia ilman saasteiden raja-arvoihin (vihr)
Euroopan Parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunta otti tänään
toisessa käsittelyssä kantaa ilmanlaatudirektiivin uudistusesitykseen.
Satu Hassi on pettynyt siihen, että valiokunnan enemmistö haluaa antaa
ilman saasteiden ylärajojen voimaantuloon enemmän pidennyksiä ja
poik-keuslupia kuin EU:n jäsenmaiden hallituksia edustava
ministerineuvosto.
Asian ensimmäisessä käsittelyssä parlamentin enemmistö olisi jopa
vesit-tänyt voimassaolevaa ilmanlaatulainsäädäntöä. Tätä perusteltiin
sillä, että jäsenmaat eivät pysty toteuttamaan sitä käytännössä. Jäsenmaat
mi-nisterineuvostossa eivät kuitenkaan halunneet heikentää voimassaolevaa
lakia ja hyväksyivät paljon tiukemman mallin kuin parlamentti.
- On suorastaan häpeällistä, että Euroopan parlamentti pitää vähemmän
huolta kansalaisten terveydestä kuin ministerineuvosto, moittii Hassi.
Ihmisillä on oikeus hengittää puhdasta ilmaa ja parlamentin tehtävä on
puolustaa tätä oikeutta, jatkaa Hassi.
- Löysempien ilmanlaatunormien puolesta ovat lobanneet erityisesti Saksan
autoteollisuus ja Hollannin hallitus. Suurimpien ryhmien neuvottelijat
kuuntelivat näitä kovin herkällä korvalla. Raportööri edustaa Saksan
li-beraaleja, myös konservatiivien neuvottelija on saksalainen ja demarien
neuvottelija on Hollannista. Heidän sorvaamansa malli antaa EU:n
jäsen-maille mahdollisuuden viivyttää ilmanlaatunormien voimaantuloa ja
antaa poikkeuslupia useammille saastelajeille kuin ministerineuvoston
hyväksymä malli.
- Autoteollisuuden lobbauksen seurauksena ilman laadun parantaminen
eu-rooppalaisissa kaupungeissa hidastuu, mikä on todella valitettavaa,
sanoo Hassi. Ilman saasteet ovat hiljainen tappaja, WHO:n mukaan ne vievät
joka vuosi ennenaikaisesti hautaan 350 000 eurooppalaista. Sairaaloissa
tiede-tään, että aina kun saastearvot nousevat, sairaaloihin tulee
muutaman päivän kuluessa tavallista enemmän sydänpotilaita, kertoo Hassi.
- Monissa suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa paikalliset päättäjät
eivät ole ryhtyneet toimiin esimerkiksi pyöräilyn ja joukkoliikenteen
suosimiseksi. Valiokunnan hyväksymät pykälät tekevät entistä vaikeammaksi
ryhtyä välittömiin paikallisiin toimiin, kun ilman saastearvot nousevat
erityisen korkealle, sanoo Hassi
- Parlamentin enemmistö antoi nyt suurkaupunkien päättäjille viestin, että
paikallisia toimia ihmisten hengitysilman puhdistamiseksi saa edelleenkin
lykätä, sanoo Hassi.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi
08.10.07 Energiankulutus voidaan kääntää laskuun (vihr)
- Tuulivoiman käyttöä lisättävä syöttötariffeilla
Melkein puolet Euroopan unionissa vuodelle 2020 sovitusta
päästövähen-nystavoitteesta voidaan toteuttaa energiaa säästämällä ja
energiatehok- kuutta parantamalla. Suomessakin tulee käydä läpi kaikki
mahdollisuudet tähän, tavoitteena energian käytön kasvun pysäyttäminen ja
kääntäminen laskuun.
- Alhainen energian hinta ei enää saa olla energiapolitiikan päätavoite.
Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa, mutta vielä enemmän maksaisi ilmas-
tonsuojelutoimien viivyttely, toteavat energiansäästöviikon alkajaisiksi
Vihreän liiton puheenjohtaja, työministeri Tarja Cronberg ja Euroopan
parlamentin vihreä jäsen Satu Hassi.
- Suomessa energian käyttö ja päästöt sekä asukasta että kansatuotetta
kohden ovat Euroopan korkeimpia. Teollisuutemme tarvitsee samanarvoisen
tuotannon aikaansaamiseen lähes kolminkertaisen energiamäärän kuin
van-hoissa EU-maissa keskimäärin. Teollisuuden sähkön kulutus ei enää
juurikaan kasva, mutta esimerkiksi kotitalouksissa sähkön kulutus on
kasvanut yli kymmenen prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2005. Kaikilla
aloilla on paljon parannettavaa, jotta energiankulutuksen kasvu saadaan
taitettua tällä vaalikaudella, toteaa Hassi.
- Kodeissa eniten energiaa kuluu lämmitykseen ja valaistukseen.
Energiankulutusta sääteleviä normeja on kiristettävä ja tarvittaessa on
otettava käyttöön vapaaehtoisten keinojen lisäksi myös sitovia normeja.
Esimerkiksi sähkölämmitys uusissa taloissa voitaisiin tehdä
luvanvaraisek-si. Myös rakennusnormeja, kulutuksen mittausta ja sähkön
hinnoittelua tulee
uudistaa, vaatii Cronberg.
Suomella on kaikki edellytykset päästä Euroopan unionin päästövähennys-
tavoitteeseen toteuttamalla energiansäästön ja uusiutuvan energian
lisäämistavoitteet. Uusiutuvien käytön lisääminen edellyttää, että myös
Suomi paneutuu vakavasti tuulivoiman osuuden lisäämiseen.
- Kielteiset asenteet tuulivoimaa kohtaan istuvat meillä lujassa ja
ennakkoluulojen kylväjiä riittää. Meillä ei ole varaa hukata yhtä
suurim-mista puhtaan energian voimavaroistamme epäluulojen alttarille.
Voisimme tuottaa tuulivoimalla jopa kolmanneksen sähkönkulutuksestamme,
mutta se edellyttää ns. syöttötariffien eli takuuhintojen käyttöönottoa,
Cronberg ja Hassi toteavat ja muistuttavat, että järjestelmä on jo
käytössä lähes kaikissa muissa unionin vanhoissa jäsenmaissa.
Työministeri Tarja Gronberg ja MEP Satu Hassi (vihr)
02.10.07 Europarlamentin ympäristövaliokunta vaatii tiukat rajat lentopäästöille (vihr)
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta käsitteli tänään illansuussa
lentoliikenteen liittämistä EU:n päästökauppajärjestelmään ja hyväksyi
joukon tiukennuksia komission ehdotukseen. Valiokunta katsoo, että kaikki
EU-maihin laskeutuvat ja niiltä lähtevät lennot tulee liittää
päästökauppaan vuodesta 2010 alkaen. Päästöoikeuksien jaon perustana tulee
olla vuosien 2004-2006 keskiarvo, josta 75 % osoitetaan lentoyhtiöille.
Puolet päästöoikeuksista on huutokaupattava, eli lentoyhtiöt saisivat
alkujaossa ilmaiseksi vain toisen puolen päästöoikeuksista.
- On kiire ryhtyä rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä lentoliikenteestä,
koska ne kasvavat nopeammin kuin millään muulla alalla, totesi Satu Hassi.
- Lentojen hiilidioksidipäästöt EU:ssa ovat kasvaneet 87% vuodesta 1990 ja
niiden ennustetaan vielä suunnilleen kaksinkertaistuvan vuoteen 2020.
Tällainen kehitys ei voi jatkua, koska lentopäästöjen kasvu tekee tyhjäksi
suuren osan muiden alojen, esimerkiksi teollisuuden päästövähennyksistä,
sanoo Satu Hassi.
- On tärkeää, että lentoliikenteelle asetetaan alakohtainen päästökatto.
Vain näin voidaan taata, että lentoliikenne vähentää päästöjään oikeasti
eikä vain osta päästöoikeuksia muilta sektoreilta. Tuen Europarlamentin
ympäristövaliokuntaa, joka katsoo, että lentoliikenne saisi ostaa muilta
sektoreilta korkeintaan 13 % lisää päästöoikeuksia, selvitti Hassi.
-Vihreät esittivät, että lentoliikenne ei saisi lainkaan ilmaisia
päästöoikeuksia vaan koko kiintiö huutokaupattaisiin. Tämä malli sopisikin
parhaiten markkinatalouteen, totesi Satu Hassi. - Vaikka olinkin tiukemman
linjan kannalla, olen iloinen siitä, että valiokunnan enemmistö haluaa
rajata ilmaiseksi annettavien päästöoikeuksien määrän. Tämä merkitsee,
että lentoyhtiöt joutuvat alusta asti maksamaan päästöistään. Pitemmällä
aikavälillä tulee kuitenkin siirtyä kaikkien päästöoikeuksien
huutokauppaamiseen, katsoo Hassi.
- Lentokoneet lämmittävät maapalloa muutenkin kuin pelkkien
hiilidioksidipäästöjen kautta, ja kokonaisvaikutus on niihin verrattuna
2-4 -kertainen. Päästöt vaikuttavat yläilmoissa toisella tavalla kuin maan
pinnalla ja ilmakehää lämmittävät myös lentokoneiden typpioksidipäästöt ja
vesihöyryvanat, selvitti Hassi. - Olenkin iloinen siitä, että
ympäristövaliokunta vaatii tämän ottamista huomioon kertoimella, jolla
lentokoneiden hiilidioksidipäästöt kerrotaan.
- Lentoliikenne on tähän asti saanut nauttia epäreiluista kilpailueduista.
Lentopolttoainetta ei veroteta eikä ulkomaanlennoista makseta
arvonlisäveroa. Tällaiset seikat vaikuttavat siihen, että lentolippu
Helsingistä Rovaniemelle on paljon halvempi kuin junalippu, missä ei ole
ympäristön kannalta mitään järkeä. Se, että lentoliikenne otetaan mukaan
hiilidioksidipäästökauppaan, on kilpailutilanteen muuttamista reilummaksi,
selvitti Hassi.
- Päästökaupan lisäksi lentoliikenteen tulisi maksaa arvonlisäveroa sekä
polttoaineveroa, katsoo Hassi. - Päästöjä voidaan vähentää myös
fiksummalla lennonohjauksella, sen arvioidaan voivan vähentää
lentokoneiden polttoaineen kulutusta 8-18 prosenttia, selvitti Hassi.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi
21.09.07 On aika myöntää Olkiluodon uusi ydinvoimala virheinvestoinniksi
MEP Satu Hassi (vihr) totesi Jyväskylässä energiansäästöä käsittelevässä
seminaarissa että Suomessa olisi aika myöntää Olkiluodon uuden
ydinvoimalan rakentamispäätös virheeksi. Hassi jatkoi, että lupaukset,
joilla päätös aikoinaan ajettiin läpi, ovat järjestään osoittautuneet
katteettomiksi.
- Uutta ydinvoimalaa väitettiin luotettavimmaksi ja halvimmaksi tavaksi
toteuttaa Kioton velvoitteet. Tosiasiassa ydinvoimapäätös oli lähtöä
uhkapeliin, jonka riskit ovat nyt realisoitumassa, sanoi Hassi.
- On jo selvää, ettei laitos ehdi vaikuttaa Suomen Kioto-päästöihin, jotka
mitataan vuosien 2008-2012 keskiarvosta, Hassi selvitti.
- Koska uutta ydinvoimalaa oli perusteltu Kiotolla, sille hyväksyttiin
maailmanennätysaikataulu. Jo silloin oli helppo ymmärtää silkaksi
toiveajatteluksi, että maailman suurin ydinvoimala, lajissaan ensimmäinen,
rakennettaisiin ennätysvauhdilla. Nyt laitoksen ennustettu valmistumisaika
onkin siirtynyt ainakin kahdella vuodella, vuodesta 2009 vuoteen 2011.
- Eduskunnalle ja koko Suomen kansalle vakuutettiin aikoinaan, että uusi
ydinvoimala rakennettaisiin viimeisen päälle hyvin. Voimalatyömalla
paljastuneet lukemattomat laatuongelmat ja rakennusvirheet ovatkin olleet
shokki. On hienoa, että Säteilyturvakeskus puuttuu havaitsemiinsa
virheisiin, mutta voiko viranomaisvalvonta kokonaan paikata sitä, että
pääurakoitsija ja alihankkijat koko ajan yrittävät mennä yli siitä missä
aita on matalin, Hassi kysyi.
- Myös taloudellisesti Olkiluoto 3 on paljastumassa megaluokan virheeksi,
Hassi jatkoi.
- Nyt on selvää, että suomalaiselle yhteiskunnalle olisi ollut halvempaa
aloittaa ajoissa päättäväiset investoinnit kotimaiseen uusiutuvaan
energiaan ja energian säästöön. Ydinvoimaluvan vuoksi niitä vitkuteltiin
ja nyt pää on tullut vetävän käteen. Ydinvoimala myöhästyy,
vaihtoehtoisten investointien tekemiselle tulee liian kiire ja Suomi
joutunee ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta, Hassi sanoi.
- Suurten sähkönostajien järjestö Elfi Oy laski pari viikkoa sitten, että
Olkiluoto 3:n myöhästyminen maksaa sähkönkäyttäjille 3 miljardia euroa.
Teknologiateollisuuden Martti Kätkän mukaan ydinvoimalan myöhästymisen
takia päästöoikeuksia joudutaan hankkimaan 200 miljoonalla eurolla
vuodessa.
- Silloin, kun ydinvoimapäätöstä tehtiin, ydinvoimavaihtoehdon sanottiin
tulevan 10 vuodessa 200-500 miljoonaa euroa edullisemmaksi kuin energian
säästöön ja uusiutuvaan energiaan perustuva vaihtoehto, Hassi selvitti.
- Olipa Olkiluodon ydinvoimalan viivästyminen oikea hinta mikä hyvänsä, on
selvää, että suomalaisille sähkönkäyttäjille se tulee paljon kalliimmaksi
kuin se hinnanero, jolla ydinvoimalaa aikoinaan perusteltiin, Hassi
totesi.
- Julkisuudessa esitetyt arviot Arevan tappioista liikkuvat 400 ja 1000
miljoonan euron välillä, TVO ja Areva riitelevät rahasta jo avoimesti. En
ihmettelisi, jos tappiot lopulta yritetään vierittää Suomen, Ranskan ja
ehkä Saksankin veronmaksajille, Hassi sanoi. Onko tämä se tehtävä, joka
Lipposelle annettiin, Hassi kysyi.
- Mikäli voimavarat olisi heti 2000-luvun alussa suunnattu
energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden
kehittämiseen, emme olisi nyt ongelmissa, Hassi sanoi. - Suomi
toteuttaisi Kioton varmemmin, halvemmalla ja kotimaisemmin. Samalla
kasvattaisimme osaamistamme siinä teknologiassa, jonka vuotuiset
myyntiluvut maailmassa kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Vuoden 2000
jälkeen maailmassa on käynnistynyt tuulivoimamegawatteja kaksi kertaa
enemmän kuin ydinvoimamegawatteja.
22.09.07 Hassi vaatii sitovia säännöksiä lobbaukselle EU:ssa (vihr)
MEP Satu Hassi vaati lauantaina vihreiden puoluevaltuuskunnassa
Tampereella sitovia säädöksiä lobbaukselle EU:ssa. Hän piti
häpeällisenä sitä, että USA:ssa lobbausta säätelevät lait ovat
tiukempia kuin EU:ssa.
"Päätöksentekijöihin kohdistuva lobbaus on sinänsä väistämätöntä ja
välttämätöntäkin", sanoi Hassi. "On tärkeää, että eri tahot saavat
tuoda näkökulmansa päättäjien tietoon. Ongelma on, että raha ratkaisee
liikaa", Hassi jatkoi.
"Bryssel on Washingtonin jälkeen maailman toiseksi suurin lobbarien
keskittymä, lobbareita arvioidaan siellä olevan noin 20 000.
Europarlamenttiin akkreditoituja lobbareita on noin 5000, eli
seitsemän jokaista meppiä kohden", Hassi selvitti.
"Valtaosa ammattimaisista lobbareista on liike-elämän ja sen
järjestöjen palveluksessa. Ammattiliittojen sekä kuluttaja- ja
ympäristöjärjestöjen lobbaus on pääasiassa sähköpostin lähettämistä.
Valtavassa tietotulvassa sanoma menee kuitenkin tehokkaammin perille,
jos pääsee kasvotusten päättäjän puheille", Hassi kuvasi.
"Liike-elämän järjestöillä on varaa tarjota lounaita ja illallisia
sanomansa säestykseksi. Niillä on myös varaa palkata useita lobbareita
pyrkimään päättäjien puheille henkilökohtaisesti. Tämä on tehokkaampaa
ja se näkyy", Hassi sanoi.
"Ammattitaitoisesti ja voimalla toteutetut kampanjat purevat
tehokkaasti. Ikävä kyllä esimerkiksi kemian teollisuuden kampanja
kemikaalilainsäädännön vesittämiseksi ja autoteollisuuden kampanja
ilmanlaatunormien heikentämiseksi on näkynyt Euroopan parlamentin
päätöksissä. Valiokunnissa olen kuullut lukemattomia puheenvuoroja,
joiden tiedän olleen suoraan lobbareilta lainattuja", Hassi väitti.
"Vähintään EU:n pitäisi säätää vastaavat pykälät kuin USA:ssa, eli
velvoittaa lobbausorganisaatiot julkistamaan rahoittajansa ja asiat,
joissa ne lobbaavat", Hassi vaati. "Tällöin esimerkiksi
potilasjärjestönä esiintyvä taho joutuisi julkistamaan, onko se
lääkeyritysten rahoittama".
"Europarlamentissa esittelijällä ja muiden ryhmien varjoesittelijöillä
on iso valta, koska usein he melkein yksin käyvät yksityiskohtaiset
neuvottelut kustakin päätöksestä. Siksi pitäisin perusteltuna myös,
että näiden tulisi julkistaa, keiden lobbaustahojen edustajia he
tapaavat päätöstä valmistellessaan", Hassi vaati. "Tällöin ainakin
olisi julkisesti tiedossa jos vastuuhenkilö kuuntelee lobbareita
yksipuolisesti".
12.09.07 Europarlamentin ympäristövaliokunta vaatii reipasta vähennystä uusien autojen hiilidioksidipäästöihin (vihr)
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta käsitteli tänään henkilöautojen
hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Valiokunta hyväksyi vihreiden
esittämän tavoitteen autojen keskimääräisten CO2-päästöjen rajoittamisesta
120 grammaan kilometriä kohden vuoteen 2012 mennessä.
- Olen iloinen siitä, että valiokunta vaatii autoteollisuutta käytännössä
pitämään kiinni omasta vapaaehtoisesta lupauksestaan, sanoo Hassi.
- Vapaaehtoiset sopimukset teollisuuden kanssa ovat kannatettava asia,
mutta lupaukset on myös pidettävä. Jos vapaaehtoisia sopimuksia ei
noudateta, silloin pitää säätää laki.
- 120 gramman raja on sovittu EU:ssa jo kymmenen vuotta sitten ja
alunperin se oli tarkoitus saavuttaa jo 2005. Tällä välillä tieto
ilmastonsuojelun kiireellisyydestä on vain vahvistunut.
- Vähäpäästöisten ja samalla vähän polttoainetta kuluttavien autojen
kehittäminen on tulevaisuudessa varmasti myös kilpailuetu eurooppalaiselle
teollisuudelle, lisää Hassi.
- Liikenteen kasvihuonekaasupäätöt nopeammin kuin minkään muun sektorin.
Uusien autojen keskipäästöt ovat nyt 160g/km ja vähennykset ovat viime
vuosina lähes pysähtyneet, esimerkiksi viime vuonna parannus oli vain
1g/km.
- Vuosina 1990-2004 liikenteen hiilidioksidipäästöt EU:ssa kasvoivat 32 %.
Liikenteen osuus EU:n hiilidioksidipäästöistä kasvoi samaan aikaan 21
%:sta 28 %:iin. Tämä tekee tyhjäksi monella muulla sektorilla, kuten
teollisuudessa, saavutetut päästövähennykset. Näin ei voi jatkua, sanoo
Hassi.
Satu Hassi, Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja
05.09.07 Hassi kritisoi Europarlamentin liikennepolitiikkaa epäjohdonmukaiseksi (vihr)
- Europarlamentti haluaa siirtää rahtia rekoista juniin ja laivoihin,
mutta ei kuitenkaan kannata sitä, että kuljetusten hintaan
sisällytettäisiin ympäristökustannukset
Euroopan parlamentti hyväksyi tänään mietinnön rahtiliikenteen
logistiikasta. Se liittyy komission tiedonantoon samasta iheesta. Satu
Hassi valmisteli teollisuusvaliokunnan lausunnon asiasta.
- Parlamentin päätöksessä hyvää on, että halutaan siirtää rahtiliikennettä
maanteiltä raiteille ja vesille, sanoo Hassi.
- Ikävä kyllä parlamentti ei ollut johdonmukainen. Rautatie- ja
vesiliikenteen osuutta halutaan lisätä nimenomaan liikenteen
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Parlamentin enemmistö ei kuitenkaan
tukenut sitä, että liikenteen pitää maksaa aiheuttamansa ympäristö- ja
sosiaaliset kustannukset.
- Teollisuusvaliokunta tuki sitä, että kuljetusten hintaan sisällytetään
niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen hinta. Teollisuusvaliokunta
ymmärsi, että todellisia kustannuksia vastaava hinnoittelu on keskeinen
keino kehittää liikennejärjestelmää älykkääksi, tehokkaaksi ja
rationaaliksi, sanoi Hassi.
- Esimerkiksi Sveitsissä rekkaliikenteen tietulli on siirtänyt kuljetuksia
rautateille ja vähentänyt tyhjinä kulkevien rekkojen määrää. On
oivallettava, että tehokas ja rationaali liikenne on aivan eri asia kuin
maantieliikenteen jatkuva paisuminen. Liikenteen hiilidioksidipäästöt
eivät voi jatkaa nykyistä kasvuaan, muuten se tekee tyhjäksi muilla
sektoreilla, kuten teollisuudessa, tehdyn työn päästöjen vähentämiseksi.
Parlamentin enemmistö tuki myös 60-tonnisten rekkojen päästämistä
muidenkin kuin Suomen ja Ruotsin teille tietyin varauksin.
- Tämäkin suosii Hassin mukaan rekkakuljetuksia ja on vastoin mietinnön
perusajatusta, että rekkaliikennettä tulee vähentää. Meidän on kerta
kaikkiaan ymmärrettävä, että ilmastonsuojelulla on kiire. Emme voi kerran
toisensa jälkeen antaa autoliikenteelle erikoisasemaa ja sallia sen
heittäytyä ilmastonsuojelun vapaamatkustajaksi, vetosi Hassi.
28.8.07 Suomen esitettävä eu:lle pakollisia gmo-rehumerkintöjä (vihr)
Euroopan parlamentin jäsen, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu
Hassi ja kansanedustaja Heidi
Hautala vaativat Suomelta EU:ssa aloitetta elintarvikkeiden pakollisiksi
GMO-rehumerkinnöiksi. He pitävät lihateollisuuden päätöstä aloittaa
GMO-rehun
käyttö sianlihantuotannossa riskinä Suomen maineelle puhtaan
elintarviketuotannon mallimaana. Nykyinen EU-asetus vuodelta 2003 ei vaadi
tuotteisiin GMO-rehun käytöstä kertovia pakkausmerkintöjä.
- Tällä hetkellä ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa GMO-rehun
vaikutuksesta sitä syöviin eläimiin, aivan kuten ei vuorostaan näitä
eläimiä syöviin ihmisiinkään. Kuinka ylipäätään voitaisiin tutkia
GMO-ruoan
pitkäaikaisvaikutuksia ihmisiin, jos ihmiset eivät tiedä, mitä ovat
syöneet? Myös tiedot GMO-soijan viljelyn ekologisista haitoista ovat
huolestuttavia, toteavat Hautala ja Hassi Vihreän eduskuntaryhmän
kesäkokouksessa Savonlinnassa.
On ympäristökysymykset tiedostavan, terveellistä ja puhdasta ruokaa
haluavan kuluttajan oikeus tietää, syökö hän edes välillisesti
GMO-tuotettuja elintarvikkeita. Teksti "Tuotannossa käytetty GMO-rehua"
on välttämätön tämän oikeuden takaamiseksi.
- Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen sekä eräiden avoimuutta kannattavien
jäsenmaiden ponnistelujen ansiosta EU-asetukseen saatiin merkintävaatimus
GMO:jen käytöstä esim. GMO-soijasta valmistetussa öljyssä, vaikka
muunnettuja
geenejä ei esiintyisikään enää lopputuotteessa. Asetukseen jäi
porsaanreikä, kun samaa periaatetta ei sovelleta rehuun. Tämä kuluttajan
valinnanvapautta rajoittava puute on nyt aika korjata, sanoo Satu Hassi.
Odotettaessa EU-asetuksen muutosta Suomen lihateollisuus osoittaisi
yhteiskunnallista vastuutaan ilmoittamalla, että se ottaa tämän merkinnän
käyttöön vapaaehtoisesti.
- Lihateollisuuden päätös GMO-rehun käytöstä on ensimmäinen askel, joka
voi vaarantaa Suomen maineen puhtaan tuotannon maana. GMO-viljelyn riskit
niin
luomulle kuin tavanomaiselle tuotannolle ovat ilmeisiä ja johtuvat muun
muassa huolimattomasta käsittelystä, siitepölykulkeumista tai eläinten
siirtelemistä
GMO-alkuperän sisältämistä palkokasveista. Ihminen voi toki yrittää
kontrolloida, ettei virheitä pääse syntymään, mutta eri puolilla maailmaa
esiin tulleet ongelmat kertovat olemassa olevista riskeistä, toteaa Heidi
Hautala, joka myös johtaa Suomen luomumarkkinastrategiatyötä Finfood
Luomun yhteydessä.
Kuluttajien luottamusta elintarvikeketjuun ei saa vaarantaa. Kun
GMO-vapaan maan maine on kerran menetetty, on sitä vaikeaa saada enää
takaisin.
- Suomen valttina kilpailluilla elintarvikemarkkinoilla voisi olla
erikoistuminen, jolloin olisimme kilpailukykyisiä tietyllä sektorilla eli
GMO-vapaassa elintarviketuotannossa. Tällöin kilpailisimme laadulla emmekä
kävisi lainkaan jo etukäteen häviöön tuomittua taistelua määrällä.
Valmiudet toteuttaa tehokas GMO-valvonta ovat olemassa, minkä Suomen
menestyksekäs elintarvikevalvonta on jo nyt osoittanut, Hassi ja Hautala
päättävät.
Heidi Hautala
Satu Hassin
Eu:n pitää kiinnittää erityistä huomiota itämeren ympäristöongelmiin
Euroopan parlamentti otti tänään kantaa merten käyttöä koskevaan Euroopan unionin strategiaan. Satu Hassi valmisteli ympäristövaliokunnalle päätöksen ympäristöosuuden.
Parlamentti katsoi, että saastumisen ehkäisytoimia pitää tehostaa erityisesti merialueilla, jotka ovat lähes suljettuja, kuten Itämeri. Parlamentti katsoi, että Itämeri on tällä hetkellä yksi maailman saastuneimmista meristä, ja muistutti komissiota siitä, että parlamentti on kehottanut komissiota laatimaan suosituksen Itämerta koskevasta EU:n strategiasta.
- EU:n tulee tarttua tosiasiallisesti toimeen Itämeren ympäristön tilan parantamiseksi. Kiireellisempiä toimia on vähentää rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä ja tehostaa öljyonnettomuuksien ehkäisytoimia, sanoi Hassi.
- On tärkeää ymmärtää, että puhdas meri ja terveet meriekosysteemit ovat myös merten taloudellisen hyödyntämisen perusta. Siksi on tärkeää integroida ympäristönäkökulma kaikkeen merta koskevaan päätöksentekoon, Hassi totesi täysistunnon keskustelussa eilen iltapäivällä.
- Ilmastonmuutos uhkaa merten ekosysteemejä monin tavoin. Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee, merivesi happamoituu. Valtamerien pH-arvo on jo muuttunut 0,1:lla, merivesi on muuttunut happamammaksi kuin miljooniin vuosiin. Tällä on dramaattiset vaikutukset kaikkeen elämään merissä, Hassi totesi.
- Lyhytnäköinen ylikalastus on johtanut monien kalakantojen romahtamiseen. Se on myös tärkein syy merten biodiversiteetin heikkenemiseen. Kalakantoja ei voi elvyttää vähentämättä maalta mereen tulevia saasteita, teollisia kemikaaleja ja merta rehevöittäviä maatalouden lannoitteita, jotka ovat erityisen suuri ongelma lähes suljetuilla merialueilla, kuten Itämeri. EU:n toimia tällä alueella tulee tehosta, sanoo Hassi.
- Pitää muistaa, että myöskään laivaliikenne ei ole puhdasta, se on yksi suurimmista hengitysilmaamme pilaavien saasteiden lähteistä, ja mereltä tulevat hiukkaspäästöt tulevat ylittämään kaikki maalta tulevat päästöt aivan lähivuosina. Näiden päästöjen puhdistaminen on tärkeää, Hassi korosti.
Satu Hassi

