Eero Heinäluoma (sdp)

Uudistuva SDP 10.02.08 
Kohti kestävää liikennettä  28.11.07
Sovun syntyminen tärkeintä - valtion vastaantulo tarvitaan 19.11.07


10.02.08   Uudistuva SDP

Sosialidemokratia suuntaa Turusta kohti uusia haasteita ja kohti Hämeenlinnan puoluekokousta - kohti kunnallisvaaleja. Reppu on täynnä uusia ajatuksia ja ideoita - ja toivottavasti myös hyvää mieltä ja tunnelmaa. Tunnetta siitä, että olemme yhteisellä asialla.

Viisi keskeistä puoluekokousasiakirjaa lähtee täältä kenttäkäsittelyyn. Ja sen jälkeen eteenpäin puoluekokousedustajille ja puoluekokoukseen. Laaja käsittely ja avoin pohdinta - se kuuluu demokraattiseen kulttuuriimme. Meidän puoluekokouksemme ei ole tanssiva kongressi, vaan vakavan pohdiskelun ja yhteisten tavoitteiden asettamisen paikka.

Sosialidemokratia haluaa näyttää Reilun Suomen suuntaa, jossa menestykseen yhdistyy kaikista ihmisistä välittäminen.

Me haluamme rakentaa täystyöllisyyden yhteiskuntaa, jossa jokainen työkykyinen löytää sijansa työelämässä. Me emme sano kenellekään, että olet työelämässä oman onnesi nojassa. Me sanomme, että yhteiskunta tasoittaa tietä ja auttaa niitä, jotka ovat joutuneet uloslyödyksi. Me haluamme vahvistaa muutosturvaa ja tehdä siitä jokaisen työntekijän suojan.

Emme usko joutilaisuuden yhteiskuntaan, jossa hyvinvointi syntyisi ilman uurastusta - ilman ahkeruutta, ilman yrittäjyyttä. Olemme jatkossakin työn puolue.

Me haluamme Suomelle uutta kasvustrategiaa, jossa ihmisten osaaminen korostuu. Ja sitä korkeaa osaamista tarvitaan jokaiselta suomalaiselta:
insinööristä sorvariin, toimitusjohtajasta kaupan myyjään, kunnanjohtajasta opettajaan ja sosiaalityöntekijään. Me haluamme vahvistaa työnantajien vastuuta omasta henkilöstöstään ja heidän ammattitaidosta. Me haluamme, että syrjäytymisen ongelmiin tartutaan tässä ja nyt.

Me haluamme, että valtio säilyy aktiivisena kotimaisena omistajana luomassa osaltaan suomalaista vaurautta ja työmahdollisuuksia. Meidän ajattelussa kotimaiseen omistajuuteen kuuluvat yhtä hyvin perheyritykset, osuustoiminnalliset yritykset kuin valtioyhtiötkin.

Me puolustamme oikeudenmukaista verotusta, sillä ilman verotusta ei ole palveluita eikä sosiaaliturvaa muttei myöskään kilpailukyvylle välttämättömiä osaamispanostuksia. Haluamme kehittää verotuksen tukemaan työllisyyttä ja kasvua. Verotuksessa on kokonaisremontin aika.

Me haluamme uudistaa sosiaaliturvan. Korottaa perusturvaa, jotta nälkäjonot poistuvat ja tehdä työstä kaikissa tilanteissa aina kannattavan vaihtoehdon. Siksi olemme valmiit siihen, että pitkäaikaistyöttömät voivat työllistyessään saada määräajaksi hyväkseen osan työttömyysturvasta. Haluamme rakentaa mallin, jossa kenenkään ei tarvitse laskea, kannattaako
ottaa työ vastaan vai ei.

Ei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia. Olemme valmiit korottamaan sosiaaliturvaa, mutta samalla haluamme vahvistaa siihen kuuluvaa vastikkeellisuutta: velvollisuutta huolehtia omasta osaamisesta ja halukkuutta osallistua aktiivitoimiin.

Asetamme tavoitteet pitää Suomi ympäristönsuojelun ja ilmastomuutoksen torjunnan eturivissä. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tavoittelemmeöljyn käytön dramaattista vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. Haluamme
Suomeen jatkossakin monipuolisen energiatuotannon ja olemme valmiit uusiutuvan energian käytön nopeaan lisäämiseen. Siksi olemme valmiit moninkertaistamaan uusiutuvan energian tutkimusmäärärahat ja varmistamaan auringon, tuulen ja bioenergian pääsyn markkinoille.

Joukkoliikenteen käytön lisääntymiselle on luotava todelliset edellytykset. Se vaatii työsuhdematkalippujen käyttöönottoa ja valmiutta raideliikenteen toimintamahdollisuuksien parantamiseen.

Ilmastomuutoksen torjuminen aiheuttaa kustannuksia ja meidän tehtävä on pitää siitä huolta, että tätä taakkaa jaetaan oikeudenmukaisesti.

"Emme elä yksin leivästä." Haluamme rakentaa edellytykset kulttuurille, joka tavoittaa jokaisen suomalaisen. Ja haluamme, että työelämässäkin on mahdollisuus pysähtyä kuuntelemaan toista ihmistä. Haluamme, että työelämä osaa paitsi vaatia niin myös joustaa työntekijän suuntaan, jotta voimme hoitaa myös läheisemme ja antaa aikaa lapsillemme.

Haluamme uudistaa suomalaisen kunnan ja sen palvelut. Rakentaa vahvan peruskunnan, jossa kansanvalta ja kansalaisten itsehallinto toimii. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että terveydenhoitoon, päivähoitoon, kouluun ja vanhustenhoitoon pääsee varallisuudesta riippumatta.

Uudistamme myös liikkeen omaa toimintaa. Puoluekokouskausi tihenee ja puoluekokousedustajien määrä lisääntyy. Puolueosastojen puheenjohtajat saavat omat vuosittaisen kokoontumisensa. Olemme entistä vahvemmin netissä
vuorovaikutteisessa kanssakäymisessä kaikkien meistä kiinnostuneiden kanssa.

Tärkeintä on kuitenkin, että liikkeemme ovet ja ikkunat ovat auki uusien ihmisten mukaantulolle. Kunnallisvaalit ovat siihen erinomainen tilaisuus. Käykäämme porukalla työhön, jotta ehdokaslistamme täyttyvät ja vaativa tavoite 10 000 ehdokkaasta voi toteutua. Joka viides kannattajamme on ehdokkuudesta kiinnostunut, mutta harva tulee itse ehdokkuutta esittämään.
Meidän kokeneempien tehtävä on osata esittää sellainen tanssiinkutsu, josta ei voi kieltäytyä.

Mikä osuus puheenjohtajalla on liikkeen uudistuksessa? Kiistatta suuri ja tärkeä, vaikkei yksikään puheenjohtaja ole koskaan yksin. Olen käynyt itseni kanssa oman karhunpainini. Ratkaisu ei ole ollut itsestään selvä eikä yksinkertainen.
Olen saanut paljon kannustusta, tukea ja rohkeuden toivotuksia. Arvostan suuresti jokaista tuen ilmaisua ja yhteydenottoa niin täällä Turussa kuin aiemminkin. Unohtamatta kriittistäkään palautetta. SDP:n puheenjohtajalla pitää olla paloa ja halua itsessään ja hänellä tulee olla annettavaa Suomelle ja suomalaisille. Paloa ja halua löydän itsestäni. Annettavaa Suomelle ja suomalaisille - sitäkin löydän sisältäni. Uskoa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon suuriin tavoitteisiin ja luottamusta siihen, että politiikalla on väliä. Viihdyn tässä tehtävässä ja pidän tästä väestä ja tästä työstä. Ihmisten tapaaminen työpaikoilla, ostoskeskuksissa ja työväentaloissa. Jokainen käynti antaa uutta voimaa: olemme yhteisellä asialla tekemässä jotain
suurempaa.

Sitten on pohdinnan toinen puoli: olemme kärsineet kiistattoman vaalitappion ja siihenkin liittyen on uudistustarpeita. Kysymys kuuluu, mikä on puheenjohtajan vastuu ja luottamus. Mitä johtopäätöksiä pitää tehdä?

Kuunneltuani keskustelua pidemmältä aikaa tulen siihen johtopäätökseen, että minun on puheenjohtajana syytä ottaa selkeä vastuu vaalituloksesta. Olen päättänyt, että en asetu ehdokkaaksi puheenjohtajavaaliin. Toivon, että puheenjohtajan vaihdos antaa kannattajillemme vahvan viestin, että otamme vaaleissa tulleen palautteen vakavasti. Toivon, että vaihdos puolueen johdossa antaa liikkeellemme uutta voimaa, uutta energiaa ja myös uutta yhtenäisyyttä.

Kuusi vuotta puoluesihteerinä ja puolueen puheenjohtajana on opettanut paljon. Siihen mahtuu kolmet voitolliset vaalit puoluesihteerinä ja yhdet tappiolliset vaalit puheenjohtajana. Ja paljon mukavia yhdessäolon ja aikaansaamisen muistoja. Haluan kiittää teitä kaikkia näistä vuosista. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta ja tuesta, jota olette minua kohtaan osoittaneet.

Erikseen haluan kiittää puoluetoimistoa ja piiritoimistojamme. Sitä väkeä, joka tekee työnsä satoi tai paistoi ja jonka jaksaminen on esimerkillistä. Väkeä, jota itse liian harvoin muistamme.

Lämmin kiitos kuuluu myös puolisolleni Sadulle ja lapsille, joiden tuki työssäni on ollut omalle jaksamiselleni välttämätön.

Tehtävät ja ihmiset vaihtuvat, mutta aate elää ja liike säilyy. Olen kanssanne yhteisessä aherruksessa myös puoluekokouksen jälkeen:
kansanedustajana ja puolueaktiivina. Pertti Paasion esimerkin mukaisesti:
liikkeessä on monia tärkeitä tehtäviä vaikkei enää olisikaan puolueen puheenjohtajan vaativassa tehtävässä.

Martin Luther King sanoi jotain joka on tärkeätä tänäänkin:
"Jollet voi olla mänty kukkulan laella, ole pensas laaksossa - mutta ole paras pikku pensas puron varrella. Ole pensas, jos et voi olla puu. Jollet voi olla valtatie, ole vain polku. Jollet voi olla aurinko, ole tähti. Et sinä koon avulla voita tai häviä. Ole paras, mikä tahansa oletkin."

Siihen parhaimpaan voimme tähdätä tässä liikkeessä monissa paikoissa.

Yhtä asiaa haluan tänään korostaa. Liikkeemme arvoista solidaarisuuden kuuluu olla korkealla. Solidaarisuus on välittämistä toisesta. Se on huolehtimista heikommista. Mutta solidaarisuutta tarvitsemme myös liikkeemme sisällä. Tukea meistä tarvitsee jokainen, myös puolueen puheenjohtajan tehtävään kulloinkin valittu. Voimamme tulee viime kädessä vain luottamuksesta toisiimme ja toiminnan hetkellä kyvystä yksituumaisuuteen.

Avoin keskustelu ja vuoropuhelu ovat rikkautemme. Toiveeni on, että puheenjohtajavalintojen keskellä säilyttäisimme toistemme arvostuksen ja kunnioituksen. Sillä keskustelun jälkeen tarvitsemme yhteiset päätökset ja niihin sitoutumisen.

Hajanaisina emme saavuta mitään - yhtenäisenä koko maailma on edessämme.

Toiminnassa uudistuen ja arvonsa säilyttäen sosialidemokraattinen liike tulee uudelleen ja ottaa jälleen paikkansa Suomen tärkeimpänä poliittisena voimana.

Parhaimmillaan sosialidemokraattinen liike on kuin kurkiaura taivaalla:.
kaunis muodostelma ylväitä lintuja ja yhteinen päämäärä. Välillä kuuluu merkkiääni ja tuulta ensimmäisenä halkova kärkipaikan pitäjä vaihtuu vaihtuu, mutta päämäärä säilyy. Nyt on tällaisen vaihdon paikka.

Lähdemme täältä Turusta uudistamaan ja vahvistamaan puoluetta. Hämeenlinnassa valitsemme uuden puoluejohdon, tiivistymme sen taakse ja uudistuneena voitamme kunnallisvaalit. Siinä työssä olen kanssanne.


SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma

TAKAISIN

28.11.07  Kohti kestävää liikennettä   (sdp)

Tulevaisuutemme yksi keskeisimmistä yhteiskuntapoliittisista ja taloudellisista kysymyksistä on, että miten kykenemme vähentämään kasvihuonepäästöjä ja hidastamaan maapallon lämpenemistä. Tästä tavoitteesta vallitsee laaja yksimielisyys. Keinot ovat sen sijaan toinen asia ja niitä tässä keskustelutilaisuudessa pyritään myös etsimään.

Liikenne tuottaa hiilidioksipäästöistä noin neljänneksen Suomessa. Liikenteen päästöiltä ei siis voida ummistaa silmiä, jos hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä halutaan vakavasti keskustella.

Liikenne on suurin päästökaupan ulkopuolinen yksittäinen toimiala. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ei ole olemassa markkinoihin perustavaa järjestelmää, joka hoitaisi liikenteen ympäristöongelmat pois päiväjärjestyksestä. Liikenteen päästöihin puuttuminen tarkoittaakin, että me päättäjät eduskunnassa ja ihmiset kodeissaan ymmärrämme haasteen ja toimimme sen mukaisesti. Erityisesti poliittisilta päättäjiltä kaivataan nyt kykyä ja näkemystä tehdä oikeita päätöksiä.

Sosialidemokraattien mielestä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tulee vauhdittaa monella eri tapaa. Ensinnäkin meidän tulee pystyä luomaan sellaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jossa oman auton käyttö ei ole välttämätöntä. Kuntien tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota maankäytön suunnitteluun. Samalla kun kaavoitetaan asuntoja, on mietittävä, miten ihmiset pääsevät töihin, opintoihin ja käyttämään palveluita. Asuminen ja liikenne tulee kytkeä aiempaa tehokkaammin yhteen.
Hajanainen yhdyskuntarakenne lisää liikkumisen tarvetta, ja johtaa usein myös kahden auton käyttöön. Maan käytön ratkaisut vaikuttavat oleellisesti myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin.  Asumista ja liikennettä on suunniteltava rinnakkain niin, että uusien asuinalueiden valmistuessa ne liitetään saman tien toimivan joukkoliikennejärjestelmän piiriin. Tässä mielessä ensi vuoden kuntavaalit tarjoavat erinomaisen tilaisuuden keskustella myös kestävästä maapolitiikasta. Liikkumista voidaan vähentää myös panostamalla sähköisiin palveluihin ja lisäämällä etätyön tekoa.

Toiseksi joukkoliikenne tulee tehdä entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi yksityisautoilun rinnalle. Ilmaston saastuminen ja kasvihuoneilmiö edellyttävät, että pääsemme irti autokeskeisestä yhteiskunnasta. Sosialidemokraattien tavoitteena on, että joukkoliikenteen markkinaosuutta nostetaan 15 prosentista 20 prosenttiin. Joukkoliikenteen saatavuuteen, nopeuteen ja hintakilpailukykyyn tulee kiinnittää huomiota.

Joukkoliikenteen kehittäminen vaatii rahaa. Matkalippujen hinnan alentaminen edellyttää julkisen tuen lisäämistä. Suurten kaupunkien joukkoliikennettä pitää tukea valtion varoista, koska julkisen liikenteen kasvupotentiaali on niissä suurin. Rahaahan valtion kanssaan tulee roppakaupalla, mutta liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat lapsipuolen asemassa.

Keskeisenä tavoitteena on pidettävä eri liikennevälineiden aikataulujen ja lippujärjestelmien yhteensovittamista. Yhtenäisen lippujärjestelmän kehittäminen selkiyttää joukkoliikenteen toimivuutta, ja madaltaa joukkoliikenteen käytön kynnystä. Tavoitteena on oltava, että yhdellä ja samalla lipulla voi matkustaa koko matkan, vaikka se ei tapahtuisikaan Helsingistä Tampereelle vaan vaikkapa Korsosta Hankasalmelle.

Kolmanneksi liikennejärjestelmää ja infraa tulee kehittää siten, että liikenteen haitat pystytään minimoimaan ja joukkoliikenteen
toimintaedellytyksiä parantamaan. Sosialidemokraatit näkevät, että joukkoliikenteen kehittämisessä suuret ratainvestoinnit näyttelevät suurta roolia. Raideliikenne on nopea ja pystyy kuljettamaan kerralla suuria ihmismääriä. Suurilla kaupunkiseuduilla tulisikin ennakkoluuttomasti selvittää ja toteuttaa erilaisia raideliikenteeseen perustuvia ratkaisuita.
Pääkaupunkiseudulla tällaisia hankkeita ovat mm. Länsimetro ja kehärata. Lisäksi raideyhteyttä Länsi-Sipooseen tulee alkaa suunnitella tosimielellä. Mutta myös muissa kaupungeissa on vireillä mielenkiintoisia hankkeita. Maamme suurissa kaupungeissa on käynnistettävä suunnittelu raideliikenteen kehittämiseksi kaupunkien sisäisessä joukkoliikenteessä. Tässä Tampere on näyttänyt hyvää esimerkkiä.

Kaupungeissa bussien houkuttelevuutta voidaan lisätä rakentamalla joukkoliikenteelle tarkoitettuja laatukäytäviä, joihin liitetään busseille tarkoitetut omat kaistat ja valoetuudet. Bussikaistojen käyttöä tulee myös valvoa entistä tehokkaammin.

Rataverkon yksiraiteisuus monilla merkittävillä osuuksilla rajoittaa huomattavasti sen toimivuutta. Tästä syystä tulisikin tarkastella nyt peruskorjattavien väylien osalta mahdollisuutta niiden rakentamista useampiraiteisiksi osuuksiksi, esimerkiksi Seinäjoki-Oulu rataosalla. Myös nopea junayhteys Pietariin on pidettävä jatkuvasti mielessä. Tällä tavalla ratakapasiteettia voidaan merkittävästi nostaa ja saada lisää junia raiteille. Pääradan osalta myös Kerava-Riihimäki tarvitsee välttämättä lisää raiteita. Se muodostaa tällä hetkellä pullonkaulan, joka vaikuttaa koko rataverkkoomme.

Haja-asutusalueiden ongelmiin pitää myös puuttua. Väestön vähentyessä joukkoliikenteen toimintaedellytykset heikkenevät. Julkisen tuen tasoa pitää nostaa ja samalla kehittää uudenlaisia kutsuohjattuja liikennepalveluita.

Neljänneksi meidän tulee kehittää ajoneuvoista sellaisia, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän päästöjä. Tutkimusvaroja tulisikin kohdistaa entistä enemmän ympäristöystävällisen liikenneteknologian kehittämiseen. Tässä voivat tulla kyseeseen esimerkiksi hybridi-, kaasu- ja kennoteknologialla toimivat liikennevälineet. Erilaisten biopolttoaineiden ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa, polttoaineen koko elinkaari on otettava huomioon. Uusien tekniikoiden ja polttoaineiden käyttöönottoa tulee vauhdittaa verohelpotuksin ja rakentamalla kattava tankkauspisteverkosto. Rautateiden osalta ratojen sähköistysohjelmaa tulee edelleen jatkaa.

Liikenne on osa arkipäiväistä elämäämme. Tavarat liikkuvat satamista kauppoihin, lapset kotoa kouluun, aikuiset töihin, kirjastoon tai vaikkapa harrastuksiin. Ilman toimivaa ja turvallista joukkoliikennettä sekä hyväkuntoista liikenneinfrastruktuuria arjen rytmi järkkyy. Harjoittamalla aktiivista liikennepolitiikkaa ja kohdentamalla panokset oikein voimme huolehtia hyvinvoinnistamme myös tulevaisuudessa.

Kansanedustaja  Eero Heinäluoma  (sdp)

TAKAISIN

19.11.07  Sovun syntyminen tärkeintä - valtion vastaantulo tarvitaan (SDP)

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on tyytyväinen, että Tehy-kiistaan on löytynyt ratkaisu. - Sovun syntyminen oli tässä tilanteessa ylivoimaisesti tärkein asia. Olo on varmaan jokaisella suomalaisella helpottunut. Uskon, että tunne on sama niin hoitajilla kuin potilaillakin. Irtisanoutumisten toteutuminen olisi ajanut terveydenhuolloin kaaokseen, jossa kärsijöiden joukko olisi ollut suuri.

Heinäluoman mukaan sovittelulautakunta ja sovittelija ansaitsevat tunnustuksen työstään. Osapuolet osoittivat huomattavaa halua vastaantuloon. - Talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat tarvitsevat nyt valtion auttavaa kättä. Hallitukselta tarvitaan nopeasti ehdotus, jolla palkkaratkaisun kustannukset kunnille kompensoidaan kokonaisuudessaan. Sosialidemokraattien budjettialoite 600 miljoonan euron lisävaltionavusta on nyt enemmän kuin paikallaan.

Heinäluoma muistuttaa, että kokoomus lupasi ennen vaaleja valtion maksavan koko tasa-arvoerän kustannukset. - Katseet kohdistuvat nyt kokoomukseen ja puheenjohtaja Kataiseen. Pitääkö kokoomus sen, mitä se vaaleissa lupasi?

- Hallituksen toiminta koko kriisin yhteydessä on ollut taitamatonta. Hallituspuolueet nostivat ensin palkkaodotukset korkealle ja jättivät sitten vastuun asioiden hoidosta kuntatyönantajalle. Pakkolakiin uskominen kärjisti tilannetta entisestään ja pitkitti sovun syntymistä. Hallituksen sisällä olisi nyt kriittisen keskustelun paikka.


Eero Heinäluoma  (SDP)

TAKAISIN