Cronberg Tarja (vihr)
30.05.08 Kansallinen ohjelma homekoulujen korjaamiseksi
23.05.08 Vihreät vaativat todellisia uudistuksia vaalirahoitukseen (vihr)
28.04.08 Armeijan toimintakyky kokoa tërkeämpi (vihr)
14.03.08 Veroratkaisujen kohdentamisessa tavoitteet kirkkaiksi
07.03.08 Suhteemme NATO-jäsenyyteen ei ole muuttunut (vihr)
23.01.08 Uusiutuvan energian ja päästöjen vastuunjakotavoite on Suomelle mahdollisuus (vihr)
21.01.08 Uusiutuvien energioiden lisääminen Suomen mahdollisuus (vihr)
15.01.08 Sipoonkorven suojeluun vauhtia (vihr)
19.12.07 Kehäteiden tukkeutuminen estettävä uuhkamaksuilla
22.11.07 Tuulivoiman vähättely lopetettava
30.10.07 Kaskealalta kiinnostava avaus asepalveluksen vaihtoehdoista
14.10.07 EU:n laajennettava Burman talouspakotteita,
08.10.07 Energiankulutus voidaan kääntä laskuun,
22.09.07 Suomen etuna on pysyä nrf-joukkojen ulkopuolella,
16.09.07 Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan,
10.09.07 Venäjä, Venäjä, Venäjä - suoraa puhetta?
23.08.07 Nato-jäsenyys haastaisi puolustuksen perusperiaatteet,
30.05.08 Kansallinen ohjelma homekoulujen korjaamiseksi
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg esittää kansallista ohjelmaa homekoulujen ja -päiväkotien ongelman ratkaisemiseksi. Tilanne on erityisen kärjistynyt Jyväskylän maalaiskunnassa, jossa Palokan yläasteen oppilaista suurin osa jäi lakkoon toukokuun lopussa koulujen loppumiseen saakka.
Samantapainen tilanne vallitsee kuitenkin monessa kunnassa.
- Iso osa kokonaista lasten sukupolvea on vaarassa. Koulut ja päiväkodit on laitettava kuntoon. Nykyiset toimenpiteet eivät selvästi riitä. Tarvitaan uusia menettelytapoja sekä rakentamisessa, sen valvonnassa että rahoituksessa, Cronberg painottaa.
Yksi kansalliseen ohjelmaan liittyvä toimenpide voisi olla homekoulujen ja -päiväkotien sekä muidenkin julkisten rakennusten välitön käyttökielto.
Nykyisin ongelma saattaa olla tiedossa vuosikausia ennen toimenpiteitä.
Mikään yksittäinen toimenpide tai pelkkä rahanjako kunnille ei Cronbergin mukaan ratkaise homeongelmaa. Tarvitaan erillinen ohjelma, joka käsittää esimerkiksi rakentajien ja arkkitehtien koulutusta rakennusvirheiden estämiseksi ja valvonnan tehostamista.
- Lainsäädäntöä kuntien ja rakentajien vastuusta on tiukennettava. Toivon, että vanhempien huolen jakavat myös hallituskumppanimme, ja että hallitus ryhtyy toimiin. Valtion veronkevennysvarasta olisi järkevää suunnata osa homeongelman ratkaisuun. Ennaltaehkäisy tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin terveysmenojen paisuttaminen sairauksien kautta. Kuntia ei pidä kuitenkaan palkita siitä, että ne ovat jättäneet koulut korjaamatta.
Yhdessä on etsittävä sopivat muodot kannustaa ja ohjata, Cronberg sanoo.
Yhtenä syynä homekoulujen ongelmaan Cronberg pitää edellisiltä hallituksilta periytyvää kuntien kroonista rahapulaa. Vaikka kuntien talous on verotulojen kasvun myötä vahvistunut, tilanne on hyvin eriytynyt ja kaikilla ei mene vieläkään hyvin. Cronberg antaa kiitosta Vanhasen hallitukselle, joka on vahvistanut kuntien rahoitusta.
- Osa kunnista tarvitsee erityistukea tähän asiaan, mutta Vihreiden mielestä jotkut kunnista voivat myös korottaa kunnallisveroa. Se vahvistaa kuntataloutta, ei vain menojen ja palvelujen jatkuva karsiminen, Cronberg sanoo.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
TAKAISIN
23.05.08 Vihreät vaativat todellisia uudistuksia vaalirahoitukseen (vihr)
Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että keskustelu vaalirahoituksesta on viimein alkanut, vaikkakin valitettavalla tavalla.
- Toivottavasti keskustelu johtaa siihen, että vaalirahoitusjärjestelmästämme tulee läpinäkyvämpi ja avoimempi, ja että ihmiset voisivat tulevaisuudessa luottaa poliitikkojen riippumattomuuteen, Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg toteaa.
- Nähdäkseni tämä on pahin poliittinen kriisi 2000-luvulla. Ongelma on ratkaistava nopeasti ja siten, että todellinen avoimuus toteutuu ja luottamus politiikkaan palautuu. Tämä ei ole hallitus-oppositio-kysymys, vaan laiminlyöntejä löytyy monesta puolueesta sekä oppositiosta että hallituksesta.
Vihreät ovat olleet aloitteellisia nykyisen vaalilain aikaansaamiseksi.
Irina Krohn teki aiheesta aloitteen vuonna 1998, jonka jälkeen nykyinen laki tuli voimaan. Tämä laki on osoittautunut selvästi riittämättömäksi.
- Koska monet kansanedustajat eivät ole olleet sen luottamuksen arvoisia, joka heille nykyisessä vaalirahoituslaissa on annettu, järjestelmää on uudistettava niin, että rahoitusilmoituksia voidaan valvoa ja laiminlyönneistä myös rangaistaan.
Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että muut puolueet ovat hyväksymässä 1 000 euron ilmoittamisrajan, joka Vihreissä on ollut käytössä jo pitkään aiemmissa vaaleissa. Rahoitusjärjestelmän avoimuutta lisää myös se, että ehdokkaat ovat jatkossa velvollisia ilmoittamaan kampanjamenonsa.
Olisi erittäin tärkeää, että paitsi ehdokkaiden, myös puolueiden rahoitus avattaisiin kaikkien nähtäväksi.
- Avasimme oman rahoituksemme jo puoluekokouksessa, ja eilen julkistimme tiedot verkkosivuillamme. Vaadimme, että muut puolueet tekevät saman perässä.
- Tässä koko kysymyksessä tärkeintä on ehdottomasti se, että kaikki raha on jäljitettävissä sen alkuperäiseen lähteeseen. Tämän pitää koskea sekä ehdokkaiden että puolueiden kampanjoita, Tarja Cronberg toteaa.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
TAKAISIN
28.04.08 Armeijan toimintakyky kokoa tërkeämpi (vihr)
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg ottaa kantaa sodanajan puolustusvoimien koosta käytävään keskusteluun. Cronberg tyrmää puolustusselonteon seurantaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Juha Korkeaojan (kesk.) linjaukset armeijan säilyttämisestä lähes nykykoossaan.
Korkeaojan näkemykseen on yhtynyt myös puolustusministeri Jyri Häkämies
(kok.)
- Korkeaojan mielipide edustaa armeijaa museoivaa sotilaallista aluepolitiikkaa. Armeijan koon ja iskukyvyn pitää perustua näköpiirissä oleviin turvallisuusuhkiin. Vaikka alueiden työllisyys on tärkeää, armeija ei ole työllisyysprojekti, vaan se on olemassa turvallisuutta varten, puheenjohtaja Cronberg huomauttaa.
Cronbergin mukaan puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan näkemykset armeijan sodanajan vahvuuden supistamisesta 350 000:sta 250 000:een ja kaluston uusimisesta vastaavat Vihreiden linjauksia valikoivammasta asepalveluksesta. Kaskeala rakentaa näkemyksensä Cronbergin mielestä enemmän tosiasioiden varaan kuin Korkeaoja. Vielä supistettunakin armeija olisi yksi Euroopan suurimmista.
- Armeijan perustaminen suureen miesvahvuuteen ei ole nykypäivää.
Teknistynyt sodankäynti edellyttää kehittyneitä teknisiä vastauksia sotilaallisiin uhkiin. Pitäytyminen vanhassa estää uusiutumisen ja tulee hirvittävän kalliiksi sekä taloudellisesti että kriisitilanteessa myös inhimillisesti, Cronberg varoittaa.
Cronberg yhtyy Korkeaojan näkemyksiin siitä, että tilanne lähialueilla on vakaa ja uhkat vähäisiä. Tämän johdosta puolustusmenoja ei tule kasvattaa.
EU-jäsenyys sinänsä lisää Cronbergin mielestä turvallisuutta.
- Vaikka EU:n turvatakuut ovat lähinnä poliittisia, ne ovat aina myös pelote ja lisäävät sitä kautta turvallisuutta, Cronberg muistuttaa.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
TAKAISIN
14.03.08 Veroratkaisujen kohdentamisessa tavoitteet kirkkaiksi (vihr)
- Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on useassa haastattelussa väläyttänyt, että hallituksessa olisi valmiutta alentaa tuloveroja yli sen, mistä on sovittu. Kokoomuksen pirtaan se saattaisikin sopia.
Muistutan kuitenkin, että hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt päätöksiä aiemmin sovitun ylittävistä veroalennuksista.
Vihreiden mielestä hallituksen on ensin mietittävä, mitä jo sovituilla veroalennuksilla tavoitellaan.
- Suomessa on tällä hetkellä pula työvoimasta. Tuloverojen kevennyksiä ei siis tarvita työllisyyden parantamiseen. Työllisyysaste on noussut lähes 70 prosenttiin, mutta sen tulisi olla korkeampi. Meillä on edelleen tilanne, jossa työvoiman ulkopuolella on väkeä enemmän kuin pitäisi. Huomio on kiinnitettävä siihen, mitä voisimme tehdä heidän kannustamisekseen työhön.
Työllisyysasteen nostamisessa tuloveronkevennyksillä on merkitystä.
Korkeimmat marginaaliveroasteet ovat henkilöillä, jotka siirtyvät sosiaaliturvalta tai työmarkkinatuelta pienituloisiin töihin.
Marginaaliveroaste voi joissain tapauksissa nousta jopa 80 prosenttiin.
- Tuloverojen alennusvaraa ei vihreiden mielestä kannata tuhlata suurituloisiin, koska sillä ei saada heistä irti yhtään enempää työtunteja. Työllisyyden näkökulmasta alennusvara kannattaisi kohdistaa pieniin tuloluokkiin. Tähän kannustaa myös hallitusohjelma: työn tekeminen on tehtävä aina kannattavaksi. Tämä tarkoittaa myös pienituloisia.
Tämänkaltaista kokonaisvaltaista analyysiä on tehtävä koko hallituksen voimin ennen veroalennusten lupaamista millekään ryhmälle.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
TAKAISIN
07.03.08 Suhteemme NATO-jäsenyyteen ei ole muuttunut (vihr)
Vihreät on rauhan puolue. Tuemme konfliktien ennaltaehkäisyä, emme
sotilaallista voimankäyttöä. Kannatamme laajaa turvallisuuskäsitystä,
johon sisältyy aseellisten konfliktien lisäksi niin suuronnettomuudet,
ympäristökatastrofit kuin terroristihyökkäykset.
Konfliktien jälkeisessä jälleenrakentamisessa meille on tärkeätä toimiva
oikeuslaitos, turvallinen elinympäristö ja työpaikat, ei asevoimien
kehittäminen.
Kantamme NATOon on selkeän kielteinen. Keskustelimme syksyllä
valtuuskunnassa Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin ja vastauksemme oli
ei. Tilanne on nyt uusi, sillä NATO on muuttanut NRF-konseptiaan
merkittävästi. Aiemmin kyse oli joukoista, jotka muodostuisivat
paristakymmenestätuhannesta sotilaasta, joista osa olisi aina
valmiusvuorossa. Rauhankumppanimaiden osallistuminen valmiusvuoroihin
olisi tehnyt päätöksenteosta vaikean. Olisiko valmiusvuorossa olevalla
maalla ollut mahdollisuutta irtautua, jos tiettyyn operaatioon ei olisi
haluttu osallistua? Myös poliittisen painostuksen rooli olisi ollut
päätöksentekoon liittyvä jatkuva riski.
Hallitus päätti tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa
Suomen osallistumisesta NRF-joukkoja täydentävään toimintaan. Kyse on
varsinaisia NATO:n jäsenvaltioiden nopean toiminnan joukkoja ns.
ydinjoukkoja täydentävistä joukoista. Uusi konsepti, jota nyt ollaan
kehittämässä, on ikään kuin vesitetty versio aiemmasta. Ja mikä tärkeintä,
NRF-joukkojen täydentävään toimintaan osallistuminen ei ole silta
NATO-jäsenyyteen.
Vihreä eduskuntaryhmä on käynyt keskustelua täydennysjoukkoihin
osallistumisesta useampaan kertaan, ja eilen päädyimme myönteiseen
kantaan. Ratkaiseva peruste oli NRF-joukkoihin osallistumisen muuttuminen
löyhempään suuntaan. NATO-maat muodostavat ydinjoukot, joille kumppanimaat
asettavat täydentäviä joukkoja tai täydentävää kalustoa. Kumppanimaiden
osallistumismahdollisuudet ovat siten aiempaa monipuolisempia ja
joustavampia. Tällä tarkoitan, että kyse on täydentäviin joukkoihin
osallistumisesta, päivystysvuoroon osallistuminen ei ole välttämätöntä,
kumppanimaa voi joustavasti päättää millä tavalla ja mihin operaatioihin
haluaa osallistua. Kuhunkin vaiheeseen siirtyminen tapahtuu sekä Naton
että kumppanimaan omasta, kansallisten menettelyjen mukaisesta
päätöksestä. Samalla voidaan arvioida myös operaation kustannukset omalla
kohdalla.
Päätös oli vaikea. Pohdimme pitkään, onko joukkoihin osallistuminen
välttämätöntä meille kumppanimaana. Riittävätkö rajalliset resurssimme
sekä EU:n nopean toiminnan joukkoihin että NRF-joukkoihin osallistumiseen.
Toisaalta, olemme jo mukana NATO-operaatioissa ja harjoittelemme yhdessä
NRF-joukkojen kanssa. EU:n nopean toiminnan joukot käyttävät NRF-joukkoja
mm. harjoituskapasiteettina, joten NRF-joukkoihin osallistuminen tukee
myös toimintaamme EU:ssa. Lisäksi, kun päätös täydentäviin joukkoihin
osallistumisesta tehdään erikseen kunkin operaation kohdalla, meillä
säilyvät hallinnassa myös kustannukset.
Vihreät ovat olleet tukemassa Suomen osallistumista kansainväliseen
kriisinhallintaan. Nykyisen kaltaisen riisinhallintatoiminnan tehokas ja
monipuolinen ylläpitäminen edellyttää kuitenkin kiinteätä yhteistyötä
muiden maiden kanssa sekä riittävän tiheää operaatioihin osallistumista,
siksi päädyimme tukemaan NRF:n täydentäviin joukkoihin osallistumista.
Monet näkevät NRF-joukot ensiaskeleena kohti NATO-jäsenyyttä. Siinä on
kuitenkin kohdallamme selkeä palomuuri: tiivistämme yhteistyötä
rauhankumppanina, mutta suhteemme NATO-jäsenyyteen ei muutu.
Tarja Cronberg (vihr)
23.01.08 Uusiutuvan energian ja päästöjen vastuunjakotavoite on Suomelle mahdollisuus (vihr)
Vihreät kannattavat EU:n komission ilmasto- ja energiapolitiikan linjaa
asettaa kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiselle ja
uusiutuvien käytön lisäämiselle ja velvoittaa jäsenmaat saavuttamaan ne.
-
Komission tänään julkaisema ilmasto- ja energiapaketti on nähtävä myös
johdonmukaisena vastauksena jäsenmaiden ilmastonsuojelua koskeviin
tavoitteisiin, toteaa Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg.
- EU:n komission Suomelle esittämä uusiutuvan energian kulutuksen
lisääminen vajaalla 10 prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin on täysin
mahdollinen saavuttaa. Uusiutuvien energioiden käyttö on tutkimusten
mukaan Suomessa mahdollista lisätä yli 40 prosenttiin. Tämä edellyttää
energiankulutuksen kasvun pysäyttämistä ja taittamista vuoden 2006
tasolle, huomauttaa Cronberg.
Valtaosa Suomen nykyisestä uusiutuvien energioiden osuudesta muodostuu
sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteista. Jos ne lasketaan pois, jää
uusiutuvan energian osuus reilusti alle 10 prosentin.
- Suomella on vielä paljon kirittävää uusiutuvien energialähteiden
hyödyntämisessä. Esimerkiksi tuulivoima on Suomessa vielä lähes käyttämätön
potentiaali, olemme sen hyödyntäjänä EU:n vanhojen jäsenmaiden hännillä.
Tuulivoiman tuotanto on mahdollista 20-30 -kertaistaa vuoteen 2020
mennessä, kannustaa Cronberg.
- Komission esitys tulee voimakkaasti lisäämään uusiutuvien energioiden
sekä energiatehokkaiden ratkaisujen kysyntää koko EU:n alueella. Esitys
tulee vahvistamaan ympäristöteknologian teollisuudenalan kehitystä ja
luomaan uusia työpaikkoja, Cronberg muistuttaa.
EU-tasolla uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen vähentää EU:n
tuontiriippuvuutta, parantaa energiaturvallisuutta, luo työpaikkoja,
kehittää uutta teknologiaa, parantaa EU:n asemia kestävän teknologian
maailmanmarkkinoilla ja tietysti vähentää päästöjä.
"Ilmastovelvoitteenjaossa huomioitava köyhät jäsenmaat"
Päästövelvoitteet on tärkeää jyvittää maittain niin, että rikkaille
jäsenmaille asetettaisiin tiukempia tavoitteita kuin köyhille jäsenmaille.
Vihreät ovat pettyneitä siihen, että komissio ei ole esittänyt
maakohtaisia tavoitteita myös unionin yhteiselle, 30 prosentin
päästövähennystavoitteelle. Nyt lähtökohtana jäsenmaakohtaiselle
tavoitejaolle on ollut 20 %:n päästövähennys, joka ei ole
yhdenmukainen EU:n asettaman kokonaistavoitteen kanssa.
"Teollisuuden kilpailukyky ja päästövähennykset eivät sulje pois toisiaan"
Päästökauppadirektiivin tarkistuksessa on otettu opiksi ensimmäisen
päästökauppakauden kokemuksista. Vihreiden kannan mukaan hyvää on
päästökaupan laajentaminen uusille teollisuudenaloille, päästökauppakauden
pidentäminen, alkujaon harmonisointi EU-tasolla ja huutokaupan osuuden
lisääminen.
- Päästöoikeuksien huutokauppa voi tuottaa 50 miljardia euroa vuodessa,
jota voi käyttää muun muassa kestävän teknologian kehittämiseen ja
kehitysmaiden ilmastotyön edistämiseen.
Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että komissio on luvannut huolehtia
päästökaupan mahdollisista haitoista energiaintensiivisen teollisuuden
kilpailukyvylle. - Teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja päästöjen
vähentäminen on mahdollista sovittaa yhteen ja se on myös EU:n komission
tarkoitus, Cronberg painottaa.
Puheenjohtaja Tarja Cronberg (vihr)
21.01.08 Uusiutuvien energioiden lisääminen Suomen mahdollisuus (vihr)
EU:n komission keskiviikkona julkaistavaa esitystä uusiutuvien energioiden
maakohtaiseksi vastuunjaoksi on Suomessa odotettu ristiriitaisin tuntein.
Vihreiden mielestä uusiutuvan energian käytön merkittävä lisääminen koko
EU:n alueella avaa Suomelle mahdollisuuksia niin viennissä kuin
kotimarkkinoilla, korosti Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
toimittajatapaamisessa.
- Vihreiden vaatimus on, että Suomesta on määrätietoisesti lähdettävä
rakentamaan EU:n johtavaa puhtaan teknologian eli cleantech-maata.
Uusiutuvan energian maailmanmarkkinat kasvavat kymmenillä prosenteilla
vuodessa ja EU:n komission esitys tulee pitämään huolen siitä, että
kasvutahti pysyy vähintään tällä tasolla tai jopa kiristyy, ennakoi
Cronberg.
- Uusiutuva energia luo uusia työpaikkoja. Komission esitys tulee
voimakkaasti lisäämään uusiutuvien energioiden sekä energiatehokkaiden
ratkaisujen kysyntää ja kysyntään vastaaminen luo uusia työpaikkoja.
Vihreiden näkemys on, että Suomen tulevaisuuden hyvinvointi on pitkälti
kiinni siitä miten hyvin osaamme käyttää tämän tilaisuuden hyödyksemme,
Cronberg korosti.
Cronberg mainitsi joitain esimerkkejä uusiutuvien työllisyyspotentiaalia
avanneista tutkimuksista. Sitran tutkimuksen mukaan ympäristöteknologian
työpaikat, joita nyt on noin kymmenen tuhatta, on viiden lähivuoden aikana
mahdollista vähintään kaksinkertaistaa. Tuulivoima-ala on itse arvioinut,
että sen olisi mahdollista työllistä Suomessa 18 000 ihmistä vuonna 2020.
Metla ja VTT ovat laskeneet, että metsähakkeen käytön lisääminen
työllistäisi välilliset työpaikat mukaan lukien jopa 7 000 ihmistä.
- On hämmästyttävää kuinka vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa on
jäänyt se millainen vaikutus uusiutuvien energioiden lisäämisellä on
Suomen
kansantalouteen. Fossiilisten tuontipolttoaineiden tai uraanin sijaan
kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin satsaaminen on pitkällä
aikavälillä järkevää paitsi aluetalouden, myös kansantalouden
näkökulmasta.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
15.01.08 Sipoonkorven suojeluun vauhtia (vihr)
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös hylätä valitukset Helsingin, Sipoon ja
Vantaan kuntajaon muutoksesta vahvisti valtioneuvoston kesäkuussa tekemän
päätöksen lainmukaisuuden. Ratkaisu oli odotettu.
Sipoon lounaisosasta ja Vantaan Västerkullan kiilasta tulee näin ollen osa
Helsinkiä. Alueliitos mahdollistaa yhtä aikaa monta asiaa.
Ensinnäkin liitos tekee mahdolliseksi Sipoonkorven kansallispuiston
perustamisen. Toisaalta itään avautuva kasvusuunta mahdollistaa
pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen kehittämisen kestävän kehityksen
mukaisesti tiiviinä ja joukkoliikennepainotteisena. Yhdyskuntarakenteen
tiivistäminen on ylipäätään välttämätön edellytys koko pääkaupunkiseudun
ilmastopäästöjen kuriin saamiselle.
Ilman toimivaa joukkoliikennettä Länsi-Sipoon kehittämistä koskevissa
tavoitteissa ei onnistuta. Joukkoliikennepainotteisuus tarkoittaa suomeksi
sanottuna metron jatkamista itään. Sipoon metron tulee nyt sisältyä myös
liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevaan
liikennepoliittiseen selontekoon.
Erityisesti huoleni koskee Sipoonkorven eteläosien suojelua. Kaikkein
voimakkaimmat maankäytön ja rakentamisen paineet kohdistuvat liitoksen
myötä juuri Sipoonkorven eteläosiin. Koska kansallispuiston perustaminen
ei käy kädenkäänteessä, on Sipoonkorven eteläosien suojelun oltava
lähtökohtana niin alueen kaavoituksessa kuin metrolinjauksessa. Toisin
sanoen Helsingin on sovitettava alueen kaavoitus ja kehittäminen
huolellisesti yhteen alueen merkittävien luonto- ja virkistysarvojen
kanssa.
Sipoonkorven suojelu kuuluu osaltaan myös ympäristöministeriön vastuulle.
Sen on nyt pikimmiten tehtävä hallitusohjelmaan kirjattu selvitys
Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen mahdollisuuksista.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
19.12.07 Kehäteiden tukkeutuminen estettävä uuhkamaksuilla
Vihreiden puoluehallituksen mielestä Helsingin seudun liikenteen
tukkeutuminen tulee estää ruuhkamaksuilla. Liikenne jumiutuu nykyisin jopa
sisääntuloteitä pahemmin Kehä I:llä. Vuosaaren sataman aukeaminen uhkaa
tukkia lisää myös Kehä III:sta.
Vihreiden puheenjohtajan Tarja Cronbergin mukaan Tukholman ruuhkamaksuista
saadut kokemukset osoittavat, että niillä voi merkittävästi vähentää
liikennettä. Cronbergin mielestä seuraavissa kunnallisvaaleissa on kysymys
myös siitä, milloin maksut otetaan käyttöön. Ruuhkamaksut tulevat olemaan
Vihreille tärkeä vaaliteema. Suomi on yksi harvoja maita Euroopassa, jossa
tiemaksuja ei peritä ollenkaan.
- Riittävän korkeat ruuhkamaksut voisivat olla hyvä jatke
autoveronalennuksille.
Tukholmassa myös monet autoilijat pitävät maksuista, koska ne edistävät
liikenteen sujuvuutta, Cronberg muistuttaa.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että käyttöperusteisten liikenteen
hinnoittelumallien käyttöönottoa ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien
kokeilua selvitetään, ja että älykkään liikenteen palveluilla tuetaan
ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista.
- Käytännössä nämä kirjaukset voivat merkitä vain pitkälle kehittyneen
ruuhkamaksujärjestelmän ottamista käyttöön, Cronberg sanoo.
Ruuhkamaksujen toteuttaminen leikkaisi Cronbergin mukaan liikenteen
päästöjä, jotka ovat viime vuosina kasvaneet ilmastopäästöistä nopeiten.
Hän muistuttaa, että EU tulee asettamaan kaikille jäsenmaille tiukat
päästöjen vähennystavoitteet tulevaisuudessa.
Ruuhkamaksuilla kerättävät varat on Cronbergin mukaan ohjattava
joukkoliikenteelle.
Vihreiden puoluehallitus
22.11.07 Tuulivoiman vähättely lopetettava (vihr)
Tuulivoiman rakentaminen on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen erittäin hidasta, eikä edes vaatimattomalle tasolle asetettuja kansallisia tavoitteita ole saavutettu. Sinivihreä hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tuulienergian käytön edistämiseen. Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg katsoo, että esimerkiksi kokoomuspoliitikkojen harjoittamalla tuulivoiman vähättelypuheella vedetään mattoa niiden alta, jotka voisivat oikeasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä.
- Vaatii kovaa uskoa investoida tuulivoimaan maassa, jossa sen potentiaalia toistuvasti vähätellään ja jossa muualla Euroopassa tyypillisiä edistämiskeinoja, kuten syöttötariffeja, ei haluta ottaa käyttöön.
Tuulivoiman saaminen laajamittaisesti käyttöön edellyttää syöttötariffin kaltaisia markkinapohjaisia ohjauskeinoja, muistuttaa Cronberg
Tuulivoimaan verrattuna esimerkiksi vesivoiman lisärakentaminen on marginaalinen energialähde. - Yhdestä suuresta tuulipuistosta saadaan energiaa saman verran kuin Vuotoksen altaasta. Tuulipuiston pystyttämiseen menee kuitenkin vain murto-osa siitä ajasta, joka kuluisi Vuotoksen altaan rakentamiseen. Murto-osaan jäisivät myös tuulivoiman ympäristövaikutukset, Cronberg vertaa.
Ruotsissa ollaan edellä Suomea tuulivoiman lisärakentamisessa: Vattenfall ja valtion metsäyhtiö Sveaskog kertoivat vastikään suunnitelmistaan rakentaa 550 uutta tuulivoimalaa. Uusien tuulimyllyjen yhteenlaskettu teho on noin neljä kertaa Ruotsin koko tuulivoiman tuotanto tällä hetkellä.
Uusiutuvat energialähteet tuovat työpaikkoja
Euroopan unioni vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen lisäämällä voimakkaasti uusiutuvan energian osuutta. Lähikuukausina komissio esittää, kuinka paljon kunkin jäsenmaan tulee lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, jotta yhdessä asetettu tavoite korottaa niiden osuus 20 prosenttiin saavutettaisiin.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg pitää valitettavana sitä, että virallinen Suomi on siirtynyt siilipuolustukseen komission esitystä odottaessa. Elinkeinoelämä ja esimerkiksi valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkämies pelottelevat sillä, mitä uusiutuvien lisääminen saa aikaan tai vähättelevät vielä käyttämätöntä potentiaalia.
- Uusiutuva energia tarkoittaa uusia työpaikkoja ja uutta teknologiaa.
Siksi kotimaisen ja ympäristöystävällisen uusiutuvan energian käyttö on otettava mahdollisuutena, johon tarttua eikä uhkana, jota torjua, korostaa Cronberg.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
30.10.07 Kaskealalta kiinnostava avaus asepalveluksen vaihtoehdoista (vihr)
Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Tarja Cronberg kiittelee, että puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala avasi keskustelun varusmiespalvelun vaihtoehdoista.
"Keskustelua on syytä käydä, koska nykyjärjestämä ei kestä kauan. Kaskealan puheenvuoro on yksi merkki siitä. Vihreät kannattavat valikoivaa asepalvelusta, joka toteutuessaan tekee siviilipalveluksen tarpeettomaksi. Suomessa on kuitenkin siviilipalvelus, ja sen tulee olla kävijöilleen mielekäs", Cronberg sanoo.
Kaskeala ehdotti lauantaina Saksan mallin mukaista menettelyä, jossa varusmiespalveluksen vaihtoehtona on palvelus sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä.
Cronberg pitää erinomaisena Kaskealan ehdotuksessa, että vaihtoehtoista palvelusmuotoa varusmiespalvelukselle suunnitellaan vakavasti joko siviilipalveluksen sisältöä kehittämällä tai kokonaan uudelta pohjalta.
"Näen Kaskealan ehdotuksen kiinnostavana avauksena. Myös vireillä oleva siviilipalveluslaki etenee hänen luonnehtimaansa suuntaan. Koulutuksen sisältöä ollaan perusteellisesti muuttamassa ja yhtenä tavoitteena on siviilipalvelukseen astuvien yhteiskunnallisten valmiuksien parantaminen. Myös palvelusaika lyhenee," Cronberg muistuttaa.
Kaskealan ehdotuksen mukaan uuteen palvelukseen menisi suuri osa niistä kuhunkin ikäluokkaan kuuluvasta 30 prosentista, jotka eivät suorita asepalvelusta. Näistä kolmasosa ei kykene mihinkään palvelukseen. Osa menee siviilipalvelukseen ja loput vapautetaan asepalveluksesta.
"On myös syytä pohtia, mitä merkityksiä siviilipalvelukseen liitetään? Nyt siviilipalvelus on mielletty vaihtoehtona, jolla vastustetaan asepalvelusta. Kehittämällä siviilipalvelua sisällöllisesti mielekkääksi vaikka Saksan mallin tai muuten laajan turvallisuuskäsityksen suuntaan, siitä voisi saada myös itsenäisen vaihtoehdon," Cronberg pohtii.
Puheenjohtaja Tarja Cronberg (vihr)
TAKAISIN
14.10.07 EU:N LAAJENNETTAVA BURMAN TALOUSPAKOITTEITA (vihr)
Wienissä viikonvaihteessa kokoontuneet Euroopan vihreät tuomitsivat
rauhanomaisten mielenosoittajien pahoinpitelyt ja surmaamiset
Burmassa.
Vihreät vaativat Burman sotilasjunttaa pidättäytymään väkivallasta,
lopettamaan pidätykset, aloittamaan neuvottelut opposition kanssa ja
panemaan toimeen uudet vaalit.
Suomen vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg vaati, että EU:n tulisi
tiukentaa Burman nykyhallitukseen kohdistettuja taloudellisia pakotteita
ja ulottaa ne muun muassa investointeihin.
- EU:n ulkoministerikokouksen tulisi maanantaisessa kokouksessaan päättää
puutavaran, jalokivien ja öljyn sekä kaasun tuontikiellosta Burmasta,
Cronberg sanoi.
Eurooppalaisten yritysten ei tulisi käydä kauppaa Burman sotilasdik-
tatuurin kanssa. Tähän asti muun muassa ranskalaisen Totalin öljykauppa on
jäänyt pakotteiden ulkopuolelle, Cronberg totesi.
YK:n turvallisuusneuvosto valitti perjantaina yksimielisesti Burman
hallituksen väkivaltaisia otteita demokratiaa vaatineita mielenosoittajia
vastaan julkilausumassaan. Venäjä ja Kiina tulisi saada mukaan myös
turvaneuvoston jäseniä sitovaan kannanottoon.
Myös ASEAN-maiden, ja erityisesti Burman tärkeimmän kauppakumppanin
Thaimaan pitäisi puuttua tilanteeseen. Luonteva tilaisuus tähän olisi
ASEAN-huippukokous marraskuussa Singaporessa, Cronberg ehdotti.
Puheenjohtaja Tarja Cronberg (vihr)
08.10.07 Energiankulutus voidaan kääntää laskuun (vihr)
- Tuulivoiman käyttöä lisättävä syöttötariffeilla
Melkein puolet Euroopan unionissa vuodelle 2020 sovitusta
päästövähen-nystavoitteesta voidaan toteuttaa energiaa säästämällä ja
energiatehok- kuutta parantamalla. Suomessakin tulee käydä läpi kaikki
mahdollisuudet tähän, tavoitteena energian käytön kasvun pysäyttäminen ja
kääntäminen laskuun.
- Alhainen energian hinta ei enää saa olla energiapolitiikan päätavoite.
Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa, mutta vielä enemmän maksaisi ilmas-
tonsuojelutoimien viivyttely, toteavat energiansäästöviikon alkajaisiksi
Vihreän liiton puheenjohtaja, työministeri Tarja Cronberg ja Euroopan
parlamentin vihreä jäsen Satu Hassi.
- Suomessa energian käyttö ja päästöt sekä asukasta että kansatuotetta
kohden ovat Euroopan korkeimpia. Teollisuutemme tarvitsee samanarvoisen
tuotannon aikaansaamiseen lähes kolminkertaisen energiamäärän kuin
van-hoissa EU-maissa keskimäärin. Teollisuuden sähkön kulutus ei enää
juurikaan kasva, mutta esimerkiksi kotitalouksissa sähkön kulutus on
kasvanut yli kymmenen prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2005. Kaikilla
aloilla on paljon parannettavaa, jotta energiankulutuksen kasvu saadaan
taitettua tällä vaalikaudella, toteaa Hassi.
- Kodeissa eniten energiaa kuluu lämmitykseen ja valaistukseen.
Energiankulutusta sääteleviä normeja on kiristettävä ja tarvittaessa on
otettava käyttöön vapaaehtoisten keinojen lisäksi myös sitovia normeja.
Esimerkiksi sähkölämmitys uusissa taloissa voitaisiin tehdä
luvanvaraisek-si. Myös rakennusnormeja, kulutuksen mittausta ja sähkön
hinnoittelua tulee
uudistaa, vaatii Cronberg.
Suomella on kaikki edellytykset päästä Euroopan unionin päästövähennys-
tavoitteeseen toteuttamalla energiansäästön ja uusiutuvan energian
lisäämistavoitteet. Uusiutuvien käytön lisääminen edellyttää, että myös
Suomi paneutuu vakavasti tuulivoiman osuuden lisäämiseen.
- Kielteiset asenteet tuulivoimaa kohtaan istuvat meillä lujassa ja
ennakkoluulojen kylväjiä riittää. Meillä ei ole varaa hukata yhtä
suurim-mista puhtaan energian voimavaroistamme epäluulojen alttarille.
Voisimme tuottaa tuulivoimalla jopa kolmanneksen sähkönkulutuksestamme,
mutta se edellyttää ns. syöttötariffien eli takuuhintojen käyttöönottoa,
Cronberg ja Hassi toteavat ja muistuttavat, että järjestelmä on jo
käytössä lähes kaikissa muissa unionin vanhoissa jäsenmaissa.
Työministeri Tarja Gronberg ja MEP Satu Hassi (vihr)
22.09.07 Suomen etuna pysyä nrf-joukkojen ulkopuolella (vihr)
- Kriisinhallintaan osallistumiselle laadittava kriteerit
Osallistuminen NRF-joukkoihin oletettavasti lisäisi painostusta osallistua
operaatioihin, joita emme ole itse valinneet. Viimeaikojen ulkopoliittinen
toimeliaisuus ei vahvista uskoani siihen, että osaisimme pitää pintamme
sellaisen painostuksen edessä. Myös voimankäytön säännöt ovat Naton nopean
toiminnan joukoissa sallivammat kuin mitä olemme tähän asti katsoneet
hyväksi.
Arvostan valinnanvapauden ja liikkumavaran maksimoinnin niin korkealle,
että katson jo niiden säilyttämisen puoltavan Naton NRF-joukkojen
ulkopuolelle jäämistä.
Näyttää myös siltä, että kiintopisteemme maailmassa on hukassa.
Historiallisesti Paasikiven-Kekkosen linja määritti suhteitamme niin
naapuriin kuin läntiseen maailmaan. Tiesimme, missä tasapainoilimme ja
mitä tavoittelimme. Kylmän sodan jälkeen Lipponen kuljetti Suomea kohti
unionin ydintä, mutta riittääkö aktiivinenkaan unionin jäsenyys meille
itseymmärryksen lähteeksi?
Paikkamme maailmassa on määritettävä uudelleen. Tarvitsemme uuden
kiintopisteen, mutta sitä ei löydy Kanervan-Häkämiehen viitoittamalta
tieltä.
Meillä on pitkä ja kunniakas rauhanturvaamisen perinne, olemme riittävän
vapaa ja itsenäinen toimija. Lunastetaan jälleen maineemme
rauhanturvaamisen suurvaltana.
Afganistan-selontekoon kriisinhallinnan kriteerit
Viimeistään syksyn Afganistaniin vai Darfuriin? -keskustelu on osoittanut,
että tarvitsemme ehdottomasti kriteerit kriisinhallintaan
osallistumiselle. Nyt käyty keskustelu osallistumisen vaikuttimista ei ole
kunniaksi rauhanturvaamisensuurvallalle, jollaisena Suomi haluaa
maailmalla näyttäytyä.
Kunkin operaation kohdalla on katsottava, kuinka laajoja ja vakavia ovat
inhimilliset kärsimykset, kuinka lähellä poliittinen ratkaisu ja kuinka
parhaiten kannamme globaalia vastuuta. Nämä ovat niitä tekijöitä, joita
vasten kriisinhallintaan osallistumista tulisi arvioida.
Arvona voidaan pitää myös sitä, että olemme läsnä maantieteellisesti
laajalla alueella. Afrikka ei aina ole sotilaallisesti seksikäs, mutta se
ei ole syy syrjiä mannerta. Samoin pidän tärkeänä organisatorista
tasapuolisuutta. Osallistumalla YK-vetoisiin operaatioihin vahvistamme
YK:ta rauhanturvaajana ja maailmanpoliittisena toimijana, mitä pidän
tärkeänä.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
16.09.07 Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan (vihr)
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen kertoo Verkkolehti Apilassa
(16.9.07) suhtautuvansa skeptisesti työperäiseen maahanmuuttoon.
Työvoimapulaan pitäisi Väyrysen mukaan vastata mieluummin edesauttamalla
sitä, että "sellainen työ, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtyisi
muualle."
- Väyrynen elää menneessä maailmassa. Väestön ikääntyessä tekeviä ja
osaavia käsiä tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti palvelualalla. Hoiva-
ja hoitotyötä ei voi siirtää pois palveluita tarvitsevien luota, korostaa
Tarja Cronberg.
Väyrynen katsoo, että laajamittainen työperäinen maahanmuutto toisi
mukanaan liikaa muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Cronberg korostaa,
että meillä on mahdollisuuksia kehittää maahanmuuttoa ja kotouttamista
niin, että maahanmuuttajista tulee positiivinen voimavara.
- Kehotan katsomaan asiaa myös toiselta kantilta. Työikäisten määrä laskee
vuoteen 2025 mennessä yli 250 000 hengellä. Ellemme saa houkuteltua
Suomeen maahanmuuttajia, työvoimapula heijastuu vakavalla tavalla alueiden
kehitykseen ja koko kansantalouteen. Jo tällä hetkellä moni maakuntien
kasvuyritys nojaa ulkomaisen työvoiman varaan. Haluaako Väyrynen katkaista
näiden yritysten kasvun, kysy Cronberg.
Ainostaan Suomessa tehty työ tuo verotuloja Suomeen. Jos nyt työtä tekevän
väestön eläkkeet halutaan maksaa, tarvitaan työntekijöitä Suomeen.
Eläkejärjestelmämme on rakennettu niin, että se lepää työtä tekevän kansan
varassa.
Cronberg korostaa, että monikulttuurisuus on tärkeää myös itsessään. On
tärkeä nähdä, että monikulttuurisuus auttaa myös suomalaisia
tarpeellisessa asennemuutoksessa.
- Suomi ei voi sulkeutua maailmalta. Se on myös tulevaisuuden luovan
talouden edellytys, sillä siellä missä kulttuurit kohtaavat, syntyy
herkemmin uutta, toteaa Cronberg.
Cronberg muistuttaa, että työperäisen maahanmuuton edistämisestä on
sovittu hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmasta on turha kiistellä, nyt
pitäisi käyttää energia sen toteuttamiseen. Hallitus on sitoutunut
laajoihin toimiin työvoimapulan ratkaisemiseksi.
- Työministerinä teen kaikkeni, jotta myös suomalaiset työttömät tai
työkyvyttömyyseläkkeellä olevat pääsevät töihin, toteaa Cronberg.
10.09.07 Venäjä, Venäjä, Venäjä - suoraa puhetta?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen peräänkuuluttaa suoraa puhetta Suomen
ulkopolitiikasta. Taustalla on puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe
Yhdysvalloissa, jossa tämä totesi, että Suomen turvallisuusuhkia on
kolme: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Mutta onko tämä suoraa puhetta ja jos on,
minkälaista?
Ministeri Häkämies korosti Yhdysvalloissa pitämässään puheessa Suomen
puolustuksen merkitystä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee vahvaa kansallista
puolustusta, kykyä koko maan puolustamiseen. Ministerin puheenvuorosta
välittyy vahva sotilaallisen puolustuksen käsitys, johon liittyvät
alueellinen puolustus ja yleinen asevelvollisuus. Venäjästä puolestaan
todetaan, että Venäjä vahvistaa nyt sotilaallista voimaansa öljy- ja
kaasuvarojen turvin. Ministeri kysyy olisiko Venäjä valmis käyttämään tätä
voimaansa myös lähialueillaan. Vertauksenomaisesti puheessa viitataan
Viron patsaskiistaan, pohjoisnavalle tehtyyn tutkimusretkeen ja Kuolan
niemimaan sotilaalliseen merkitykseen. Yhteenvedossa Häkämies toteaa, että
Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka, mutta jatkaa heti perään, että
geopolitiikka on palaamassa takaisin ja palaamassa vahvasti:
"Geopolitiikka on takaisin ja sen on takaisin voimalla, ja meillä, joilla
on vastuu Suomen kansallisesta puolustuksesta on vedettävä tietyt
johtopäätökset". Puhe on kiistämättä ristiriitainen ja antaa aihetta
ihmetykseen.
Olen Häkämiehen kanssa samaa mieltä siitä, että turvallisuusuhka - mutta
ei siis sotilaallinen - on Venäjä, Venäjä, Venäjä. Venäjä on Suomen
energiahuollolle uhka, jos se päättää lopettaa tai rajoittaa Suomen
kaasutoimituksia. Olemmehan lähes täysin naapurin kaasusta riippuvaisia.
Venäjä on myös uhka ympäristömme turvallisuudelle. Lähialueiden
ydinvoimalat ovat selkeä riskitekijä. Kolmas uhka liittyy suomen
talouskehitykseen. N-liiton romahdettua Suomi joutui lamaan. Mikäli
Venäjän talous jostain syystä romahtaisi, olisi sillä seurausvaikutuksia
myös Suomen talouteen.
Kysymys kuuluukin miksi ministeri Häkämies puhui epäsuoraan Suomen
sotilaallisesta turvallisuudesta liittämällä sen Venäjän
turvallisuusuhkaan? Venäjä on myös minun mielestäni Suomelle
turvallisuusuhka, mutta edellä mainitsemani kolme uhkaa eivät liity
sotilaalliseen uhkaan. Niitä uhkia vastaan ei puolustauduta yleisellä
asevelvollisuudella eikä alueellisella puolustuksella. Ne voivat olla
merkki geopolitiikan paluusta, mutta aivan toisessa mielessä kuin
ministeri Häkämies asian ymmärtää. Energiahuoltoon, ympäristön
turvallisuuteen ja talouteen liittyvien uhkakuvien torjuminen vaatii
nimenomaan ja ennen kaikkea yhteistyötä, yhteistyötä ja yhteistyötä.
Tarja Gronberg (vihr)
23.8.07 Nato-jäsenyys haastaisi puolustuksen perusperiaatteet
- Arvio jäsenyyden vaikutuksesta asevelvollisuuteen ja aluepuolustukseen otettava osaksi selontekoaHallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sisällöstä sovitaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa. Valmistelua johtaa pääministeri Vanhanen, joka on todennut, että osana turvallisuusympäristön analyysiä käydään läpi Nato-jäsenyyden edut ja haitat.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg painottaa, että analyysiin Naton vaikutuksista kuuluu jo sisäänrakennettuna analyysi jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustukseen.
- Nato on aktiivisesti tukenut jäsenmaiden siirtymistä palkka-armeijaan ja alueellista puolustusta Naton pääsihteeri pitää rahanhukkana. Jos haluamme avoimen ja kattavan analyysin Naton vaikutuksista, emme voi sivuuttaa näitä näkemyksiä, toteaa Cronberg ja korostaa, että Vihreiden kanta Nato-jäsenyyteen on edelleen kielteinen.
Vihreät tukevat yleistä asevelvollisuutta periaatteena, mutta käytännössä asevelvollisuutta tulisi kehittää valikoivaan suuntaan. Tulevaisuudessa asevelvollisuuden voisi suorittaa nykyistä selvästi pienempi joukko ikäluokasta.
- Pidän edelleen kiinni siitä perusperiaatteesta, että koko maata on kyettävä puolustamaan. Sodankäynti on kuitenkin muuttunut niin, että siihen ei tarvita nykyisenkaltaista laajaa asevelvollisuusarmeijaa, toteaa Cronberg.
Aikaisemmissa selonteoissa on pohjimmiltaan ollut sama vire: kuinka valmistautua Venäjän uhkaan? Cronberg toivoo, että seuraavassa selonteossa varaudutaan enemminkin tulevaisuuden kuin menneisyyden uhkiin.
- Tänään turvallisuusuhat liittyvät enemmän kansainväliseen terrorismiin, sortuviin valtioihin ja joukkotuhoaseisiin, mutta myös mm. ilmastomuutoksen luomiin uusiin uhkiin, korostaa Cronberg.