Alanko-Kahiluoto Outi (vihr)
14.07.08 Maahanmuuttajille subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen
07.03.08 Apurahansaajille sosiaaliturva - vihdoin! (vihr)
03.10.07 Neuvottelujärjestelmän (työmarkkinat) kehittäminen yhteinen haasteemme
14.07.08 Maahanmuuttajille subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen
Maahanmuuttajista puhutaan ratkaisuna ikääntyvän Suomen työvoimapulaan:
maahanmuuttoa on lisättävä, jotta voimme tulevaisuudessakin taata kansalaisillemme riittävät hyvinvointipalvelut.
- On väärin puhua maahanmuuttajista ikään kuin vain työelämän tykinruokana, Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto puuskahtaa.
- Suomi ei voi valita maahanmuuttajiaan, etenkään vapaan liikkuvuuden EU:n jäsenmaiden kansalaisten välillä. Kaikille maahanmuuttajille on taattava mahdollisuudet hankkia kielitaito ja ammatti, ja tämä koskee myös esimerkiksi Romaniasta tulleita romaneja.
- Mikäli maahanmuuttajista oikeasti halutaan ratkaisu työvoimapulaan, työnantajien on muutettava asennettaan. Työntekijältä ei ole aina tarkoituksenmukaista odottaa täydellistä kielitaitoa.
Alanko-Kahiluoto asuu itse Itä-Helsingissä, missä asuu valtaosa Helsingin maahanmuuttajista.
- Meillä on täällä kouluja, joissa puhutaan lähemmäs viittäkymmentä kieltä, Helsingin opetuslautakunnan varapuheenjohtajana toimiva Alanko-Kahiluoto kertoo.
Lapset joiden äidinkieli on muu kuin suomi voivat saada peruskouluun valmistavaa opetusta sekä niin sanottua suomi toisena kielenä (S2) -opetusta. Hallitus linjasi kehyspäätöksessään 2009-2012, että matalapalkkatuen määrärahasta osa kohdennetaan perusopetukseen valmistavaan koulutukseen.
- Tämä on hyvä päätös, mutta ei likikään riittävä: peruskouluun valmistavaa opetusta sekä S2 -opetusta olisi edelleen lisättävä, Alanko-Kahiluoto toteaa.
- Monet maahanmuuttajanuoret eivät saavuta peruskoulun aikana lukiossa tarvittavaa kielitaitoa. Tämä on keskeisin syrjäytymisten riskitekijä maahanmuuttajanuorten kohdalla.
Huonosti suomea puhuvissa nuorissa on toisen polven maahanmuuttajia, jotka ovat itse syntyneet Suomessa. Huono kielitaito johtuu heidän kohdallaan vanhempien kielitaidottomuudesta. Oikeuden kielikoutukseen pitää koskea myös esimerkiksi kotona lapsia hoitavia naisia, vaikkeivät he olisikaan työelämän palveluksessa.
- Olennaista on saada kaikille maahanmuuttajille subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen, Alanko-Kahiluoto linjaa.
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto
TAKAISIN
07.03.08 Apurahansaajille sosiaaliturva - vihdoin! (vihr)
Apurahansaajat ovat olleet sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomia. Nyt
tilanne on muuttumassa: apurahansaajille taataan vuoden 2009 alusta
eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva.
Apurahansaajien sosiaaliturvaa koskevat hallituksen esitykset annetaan
eduskunnalle kesään mennessä.
Vihreät ovat käyneet sinnikästä taistelua apurahansaajien sosiaaliturvan
järjestämiseksi. Siksi hallitusohjelmaan kirjattu lupaus apurahansaajien
sosiaaliturvan järjestämisestä sekä tieteen- ja taiteentekijöiden
työttömyysturvan paranemisesta oli meille suuri voitto. Vaatimuksemme on,
ettei sosiaaliturvan järjestäminen saa pienentää apurahansaajan käteen
jääviä tuloja.
Verottoman apurahan ylärajaa nostetaankin nyt nykyisestä noin 15 848
eurosta 18 300 euroon, mikä on hyvä alku. Pidemmällä tähtäimellä
apurahojen tasoa on reilusti nostettava ja kunnollista palkkarahoitusta
lisättävä, jotta tutkijanuran houkuttelevuutta voitaisiin aidosti lisätä -
kuten hallitusohjelmassa myös luvataan tehdä.
Apurahalla työtä tekevät ovat tähän asti olleet vailla minkäänlaista
eläketurvaa. Apuraha ei ole kartuttanut työeläkettä eikä apurahansaajalla
ole tapaturman varalta ollut minkäänlaista vakuutusta.
Raskaaksi tullessaan apurahansaaja on pudonnut suoraan
minimiäitiyspäivärahalle - vaikka toisaalta virkamiehet ovat mielellään
laskeneet apurahan tuloksi esimerkiksi päivähoitomaksua määrättäessä.
Apurahatutkijat ovat olleet tämän maan koulutetuinta köyhälistöä.
Liioittelematta voi todeta, että apurahoilla elävät tutkijat, taiteilijat
ja muut kulttuurialojen pätkätyöläiset ovat olleet suomalaisen
työperustaisen sosiaaliturvasysteemin alinta kastia -
kertakäyttöhyödykkeinä, joiden työ on kyllä kelvannut, mutta jotka
apurahakauden päätyttyä on jätetty sosiaaliturvattomiksi, pahimmassa
tapauksessa sekä ilman työttömyysetuutta että toimeentuloturvaa.
Apurahansaajien sosiaaliturvauudistuksen myötä apurahallakin tutkimusta
tekevä uskaltaa tulla raskaaksi. Apurahataiteilijallakin on lupa sairastua
ja lupa perustaa perhe. Apurahansaajien sosiaaliturvan järjestäminen on
oikeus ja kohtuus myös siksi, että yhä merkittävämpi osa taiteesta ja
tutkimuksesta tehdään apurahoilla. Apurahakaudet ovat myös pidentyneet:
etenkin pitkien 3-5-vuotisten apurahojen määrä on kasvanut.
Apurahansaajat eivät valitettavasti ole sosiaaliturvasysteemin ainoita
väliinputoajia. Siksi odotamme paljon myös hallitusohjelmaan kirjatulta
perusturvan uudistamiselta. Sosiaaliturvasysteemiä on välttämätöntä
uudistaa niin, että turha luukuttaminen ja byrokraattisuus vähenee,
sosiaaliturvan aukot poistuvat, väliinputoaminen estetään ja köyhyys
vähenee. Perusturva kuuluu kaikille, kaikissa elämäntilanteissa.
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
03.10.07 Neuvottelujärjestelmän kehittäminen yhteinen haasteemme (vihr)
Vuosikymmenten aikana syntyneitä palkkavinoumia ei korjata hetkessä eikä
edes puolessa vuodessa. Välikysymyksessä todetaan, että 150 miljoonalla
eurolla rahoitetaan vain murto-osa hoitajien palkankorotuksesta. Vihreä
eduskuntaryhmä pitää hallituksen avausta hyvänä ja luottaa siihen, että
tämä tosiaan oli tasa-arvopolitiikan avaus, ei päätös.
Ilman määrätietoista työtä sukupuolten välinen palkkaero ei kapene.
Yhteiseksi ongelmaksemme jää, pystyykö nykyinen työmarkkinajärjestelmä
lainkaan korjaamaan työmarkkinoiden rakenteellista ongelmaa. Vihreä
eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunta yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa
etsii parempia keinoja palkkaerojen kaventamiseksi.
- Palkkaneuvottelumekanismi ei käytännössä mahdollista yksittäisen
henkilöstöryhmän, kuten tässä tapauksessa hoitajien palkan reilua
nostamista suhteessa muihin palkkoihin, Vihreiden ryhmäpuhuja Outi
Alanko-Kahiluoto kuvaa järjestelmän jäykkyyttä.
Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että hoitoalan henkilöstö ansaitsee
kunnollisen palkan. Samalla kysymyksessä pelotellaan sillä, että korkeammat
palkat voivat tarkoittaa korkeampia kunnallisia veroprosentteja.
- Tässä onkin ehkä tämän välikysymyskeskustelun paras puoli: on syytä
oivaltaa, ettei ole mahdollista yhtaikaa alentaa veroja ja taata
oikeudenmukaiset, tasa-arvoa edistävät hyvinvointipalvelut kaikille
kansalaisille, Alanko-Kahiluoto korostaa.
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto